Vaalimaan Zsar Outletin arkkitehti ei häpeile ostoskylän empire-vaikutteisia uudistaloja: ”Tavoitteena on ollut keinotekoinen ympäristö”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kauppakeskusjohtaja Michael Cockcroft kannattelee sormellaan pylvästä, joka jäi yli parvekkeen pylväiköstä.
Kauppakeskusjohtaja Michael Cockcroft kannattelee sormellaan pylvästä, joka jäi yli parvekkeelta. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Suomen ensimmäinen outlet-kauppakeskus on rakennettu itärajan pintaan ja venäläiseen makuun. Kulissimainen ostoskylä jäljittelee Pietarin uusklassismia. Seura kysyi kylän pääsuunnittelijalta ja taidehistorioitsijalta, mitä paikasta oikein pitäisi ajatella.

Empire-tyyliä muistuttava pylväs vaikuttaa oudon kevyeltä Zsar Outlet Villagen johtajan Michael Cockcroftin käsissä, vaikka hän onkin iso mies. Selitys on yksinkertainen. Vanhanaikaisesti maalattu pylväs on valmistettu muovista, tarkalleen ottaen polystyreenistä.

Tämä keskus ei ole sitä, miltä se näyttää. Minne tahansa menetkin, olet teatterissa”, Cockcroft kiteyttää.

 

Ostoskylän idean isä, kehitysyhtiö Zsar Oy:n toimitusjohtaja Sami Vainiomäki on yhtä suorapuheinen, kun miehet esittelevät keskusta Seuralle.

”Tuo yläkerta on ihan feikkiä”, hän sanoo, ja osoittaa myymälärakennuksen ylempää kerrosta.

Ikkunan takaa näkyy paksu maalämpöputki. Kun sen eteen asennetaan verho, syntyy vaikutelma asuinkerroksesta.

Näissä puitteissa 23 tunnettua muotibrändiä myy omissa kaupoissaan edellisen sesongin malleja alennuksella.

Taidehistorioitsija kokee kylän pilkantekona

Ostoskylä on nimetty tsaarin, Venäjän entisen hallitsijan mukaan. Zsar Outletin tiedotteen mukaan keskuksen arkkitehtuuri on saanut vaikutteensa Pietarin ja Helsingin keskustojen empire-tyylistä.

Runsaan hehtaarin kokoisella alueella on paitsi vanhahtavia taloja, myös kivettyjä kävelykatuja ja piazza, kylän keskusaukio.

Tyylisuunnan valintaan vaikutti ratkaisevasti se, että pietarilaiset pitivät eniten uusklassismia edustavista julkisivuista, kun heille näytettiin markkinatutkimuksessa kuutta eri vaihtoehtoa. Vainiomäen mukaan Helsingissä saatiin sama tulos.

Vaalimaan ostoskylä on taidehistorian professori emerita Riitta Nikulan mukaan poikkeuksellinen kohde. Hän ei tiedä Suomesta toista paikkaa, joka olisi rakennettu empiretyyliin sen jälkeen, kun 1800-luvulla vaikuttanut tyylisuunta hiipui.

Nikula ei pidä lainkaan Zsar Outletin taloista.

”Ne ovat vastenmielisiä. Koska rakastan Pietaria, jossa on viime aikoina entisöity hienosti vanhoja rakennuksia, koen tällaisen halvan näköisen arkkitehtuurin lähinnä pilkantekona”, hän sanoo.

”Kyseessä on aikuisten huvipuisto”

Ostoskylän on suunnitellut Arkkitehtikonttori Petri Pussinen. Yrityksen nettisivulla on pitkä listaus suunnittelutöistä, joista monet on tehty liike-elämän tarpeisiin.

Joukosta puuttuu kuitenkin yksi, Zsar Outlet. Petri Pussisen mukaan Zsarista on kuitenkin tulossa maininta sivuille.

Mutta mitä pääsuunnittelija itse ajattelee kohteestaan?

Avauskysymys Suomen pitkään aikaan ensimmäisistä empiretaloista alkaa naurattaa Pussista.

”Enpä tiedä, ovatko nuo sellaisia. Niiden tehtävä on viedä ajatukset aikamatkalle, pois arjesta, eikä olla jonkin tyylisuunnan puhtaita edustajia.”

Pussinen korostaa, ettei hän ole tehnyt ratkaisuja yksin, vaan myös rakennuttajan sana on painanut paljon

”Kyseessä on aikuisten huvipuisto, johon on valittu tiimityönä tietynlainen ulkonäkö.”

© Tommi Tuomi / Otavamedia

Arkkitehti odottaa seinien nopeaa kulumista

Pussinen luonnehtii toimeksiantoa hauskaksi.

”Tuollaista kokonaisuutta ei ole Suomeen ennen tehty, joten sain opetella uutta. Ihan samalla tavalla, kun vuosia sitten mietin, millainen olisi mukava vuoristorata. Sitten se toteutettiin Särkänniemeen.”

Pussinen tavoitteli kauppakeskukseen miellyttävää mittakaavaa, ja päätyi leikittelemään perspektiiveillä.

”Osaan rakennuksista on tehty valeperspektiivi niin, että toisessa ja kolmannessa kerroksessa ikkunat pienevät ylöspäin mentäessä. Näin rakennuksiin tulee lisää korkeuden tuntua. Tällaista kikkaa on käytetty arkkitehtuurissa perinteisesti.”

Vaalimaan ”empiretalot” hohkaavat nyt uutuuttaan, mutta Pussinen odottaa ajan kulumista.

”Asiakas ei innostunut ajatuksesta, että olisimme ryhtyneet vanhentamaan seiniä vaikkapa kalkkivellillä. Toivotaan, että julkisivut kuluvat mahdollisimman nopeasti, jotta ne tulevat nykyistäkin paremman näköisiksi.”

© Tommi Tuomi / Otavamedia

”Helppo keskittyä ostamisen riemuun”

Zsarin talojen seinät on rakennettu metallielementeistä, joiden päälle on asetettu levy rappauksen alustaksi. Eräässä talossa on ”tiiliseinä” – joka ei tosin ole tehty tiilistä.

Julkisivun detaljien teossa on konsultoitu Tarton yliopiston professoria. Niiden tekijät piti hakea Baltiasta asti.

© Tommi Tuomi / Otavamedia

”Yksityiskohdat pitää tehdä huolellisesti, siten syntyy huoliteltu lopputulos. Joka kerta, kun olen Vaalimaalla käynyt, on tullut tunne, että keskuksesta tulee hienompi kuin suunniteltiin”, Pussinen sanoo.

Pussinen ei käytä vahingossakaan sanaa ”empire”, vaan tyytyy toteamaan, että talojen tyyli ammentaa historiasta.

”Jotkut outlet-kylät nojaavat paikallisuuteen, esimerkiksi Espanjassa on tehty espanjalaisia kyliä. Me valitsimme lähestymistavaksi menneisyyden.”

Pussinen korostaa, että kauppakeskuksessa ulkonäkö ei ole itsetarkoitus.

”Kauppiaat ovat pääosassa. Olemme pitäneet huolta siitä, että kävijän näkymät pysyvät koko ajan kaupallisessa ympäristössä. Esimerkiksi valaistus pitää suunnitella niin, että asiakkaiden on helppo liikkua ja keskittyä ostamisen riemuun.

Edustaako Zsar Outlet niin sanottua uusvanhaa arkkitehtuuria?

”Hauska kysymys. Tavoitteenahan on ollut tehdä keinotekoinen ympäristö – mihin on päädytty useissa muissakin outlet-keskuksissa. Silloin ei voi oikein puhua, onko se uutta, uusvanhaa vai mitä.”

Nikula ei pidä, muttei halua torua

Entä mitä mieltä taidehistorioitsija Riitta Nikula on Zsar Outletin avainhenkilöiden näkemyksistä, joissa esiintyvät sanat ”feikki”, ”teatteri” ja ”keinotekoinen”.

”Kuulostaa tosi rehelliseltä. Hienoa, että kukaan ei valehtele. Ehkä kauppakeskuksen voi tosiaan rinnastaa teatterin lavastukseen, joka ei pyri toistamaan tarkasti mitään tiettyä tyylisuuntaa, vaan ainoastaan tuottamaan mielleyhtymiä menneisyyteen”, hän sanoo.

Nikula sanoo, ettei hänen tehtävänsä ole torua tai tuomita ketään, vaikkei hän Zsarin rakennuksista pidäkään.

”Olen modernisti, vihreästi ajatteleva ja vähän tosikkokin. Mutta tiedän myös oikein hyvin, millaisessa paineessa valtaosa Suomen kunnista elää, kun verotulot eivät kata menoja. Silloin on suuri paine antaa rakennuslupa hankkeelle, joka voi tuoda rahaa kuntaan.”

Hyvä kysymys on sekin, onko ”aitoja” ostoskeskuksia edes olemassa. Nikulan mukaan Itiksen vanha siipi saattaisi olla sellainen.

Jonain päivänä myös Prismat saatetaan kokea aidoiksi paikoiksi.

”Katselin hiljattain Viikin Prismaa ja pohdin, että sen yksi tärkeä tehtävä on tarjota lähistöllä asuville Helsinkiin muuttaneille opiskelijoille näkymä, joka on kotipuolesta tuttu ja turvallinen.”

X