Vakuutuslääkäreiden sidonnaisuus herättää kritiikkiä – Pelaako Käypä hoito -suositus vakuutusyhtiöiden pussiin?

Suosituksen mukaan esimerkiksi homevauriotaloilla ja terveysvaikutuksilla ei ole syy-yhteyttä. Kriitikoiden mielestä tässä korostuu lääkäreiden sidonnaisuusongelma: Kun ammattitautia ei voida näyttää toteen, siitä ei tarvitse maksaa kalliita korvauksia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suosituksen mukaan esimerkiksi homevauriotaloilla ja terveysvaikutuksilla ei ole syy-yhteyttä. Kriitikoiden mielestä tässä korostuu lääkäreiden sidonnaisuusongelma: Kun ammattitautia ei voida näyttää toteen, siitä ei tarvitse maksaa kalliita korvauksia.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Seura uutisoi Mehiläisen ja työterveyslääkäri Saija Hyvösen erimielisyydestä, joka koski Käypä hoito -suosituksia. Ne ovat kansallisia suosituksia, jotka on tehty hoitopäätösten pohjaksi.

Suositukset laatii lääkäriseura Duodecim. Periaatteessa ne ovat riippumattomia, tieteelliseen näyttöön perustuvia ohjeita, jotka takaavat potilaalle parhaan mahdollisen hoidon.

Lääkäreiden keskuudessa kiistanalainen suositus: Homevauriotaloilla ja terveysvaikutuksilla ei ole syy-yhteyttä

Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suositus on esimerkki suosituksesta, joka on lääkäreiden keskuudessa kiistanalainen. Voimassaolevan suosituksen mukaan yhdenkään homevauriotalon ja terveysvaikutuksen välillä ei ole osoitettu syy-yhteyttä. Tulkinta johtaa helposti johtopäätökseen, jonka mukaan potilaan oireet aiheutuvat erityisherkkyydestä, jonkinlaisesta psyykkisestä häiriötilastä.

Kuitenkaan ei ole olemassa kattavaa tieteellistä näyttöä, jonka mukaan oireet johtuvat psyykkisistä ongelmista. Jo EU:n sisällä lääkäreiden hoitokäytännöt vaihtelevat maasta ja kulttuurista riippuen.

Suosituksen laatijoista iso osa vakuutuslääkäreitä

Lääkärien ammattikunnassa on ajoittain repiviä oppiriitoja, jotka nousevat julkisuuteen. Viimeisin esimerkiksi on Oulun keskussairaalassa (OYS) kardiologien ja sydänkirurgien välinen kiista, jota selvittämään jouduttiin kutsumaan poliisi ja aluehallintovirasto.

Sisäilma-asiaan liittyy kriitikoiden mielestä myös lääkäreiden sidonnaisuusongelma: Nykyinen Käypä hoito -suositus pelaa vakuutusyhtiöiden pussiin. Kun ammattitautia ei voida näyttää toteen, siitä ei tarvitse maksaa kalliita korvauksia. Ero on rahallisesti huomattava: Jos potilas saa ammattitautidiagnoosin, hänelle maksettava työkyvyttömyyseläke vastaa 85 prosenttia palkasta. Muussa tapauksessa eläke vastaa noin 60 prosenttia palkasta.

”Käypä hoito -suosituksen laatijoita on 4–5, joista iso osa vakuutuslääkäreitä”, sanoo Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.

Yksi Käypä hoito -suosituksen laatijoista on Työterveyslaitoksen ylilääkäri Kirsi Karvala, joka työskentelee myös Varman vakuutuslääkärinä.

Suosituksen tekijällä jopa 30 sidonnaisuutta – valtaosa lääkeyhtiöihin

Keskustelu lääkäreiden sidonnaisuudesta nousi julkisuuteen viimeksi neljä vuotta sitten. Silloinkin ostikoissa oli Mehiläinen ja Käypä hoito.

Lääkäritalo Mehiläinen antoi kuntoutusjohtaja Aku Kopakkalalle potkut tämän kritisoitua Käypä hoito -suositusta julkisuudessa. Kopakkala sanoi Ylen MOT-ohjelmassa, että suositus on potilaille vahingollinen, koska se ajaa masennuslääkkeiden liikakäyttöön.

Kopakkala oli huolissaan siitä, ettei Käypä hoito -suosituksissa kerrota masennuslääkkeiden aiheuttavan riippuvuutta.

Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Jaakko Salonen on selvittänyt, että enimmillään yhdellä Käypä hoito -suosituksen tekijällä oli jopa 30 sidonnaisuutta yrityselämään, suuri osa lääkeyhtiöihin.

Vakuutusyhtiö omistaa lääkärit

Suomalaisten yksityisten lääkäri- ja hoivatalojen omistus on tukevasti pääomasijoittajien käsissä. Myös kotimaiset vakuutusyhtiöt ovat lähteneet innolla mukaan hoivabisnekseen.

Hallituspaikkojensa kautta vakuutusyhtiöt käyttävät merkittävää valtaa alan yrityksissä. Vastaavasti moni lääkäritalon johtaja istuu vakuutusyhtiön hallituksessa.

Vakuutusyhtiön ja hoivabisneksen läheinen suhde kävi hyvin ilmi pari vuotta sitten tehdystä yhteishaastattelusta, jossa Esperi Carea omistavan Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio ja Esperi Caren (tällä viikolla eronnut) toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni keskustelivat menestyksestä:

Hallituksella on kaksi tärkeää tehtävää: valita johto ja laatia strategia. Tuon paketin pitää olla ristiriidaton”, Ritakallio sanoi.

Tämä ajatus on hyvä pitää mielessä, kun puhutaan suomalaisen terveydenhuollon sidonnaisuuksista.

X