Hämmentämistä ja häirintää – Mitä Venäjän hybridihyökkäykset ovat meille jo opettaneet?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Venäjä toimii aktiivisesti internetin tietoverkoissa ja sosiaa­lisessa me­diassa. Se vaikuttaa myös useiden erilaisten tapahtumasarjojen taustalla.
Venäjä toimii aktiivisesti internetin tietoverkoissa ja sosiaa­lisessa me­diassa. Se vaikuttaa myös useiden erilaisten tapahtumasarjojen taustalla. © Istock
Venäjä pyrkii aiheuttamaan vastakkainasettelua ja sekaannusta naapurimaissaan, myös Nato-jäsenyyttä hakeneessa Suomessa. Venäjän hybridivaikuttamisen keinot tunnetaan ja niihin on varauduttu.

Venäjä on halunnut aiheut­taa naapurimaissaan sekaannusta ja kansan kahtiajakautumista. Erityisesti Venäjä tahtoo vaikuttaa negatiivisesti maihin, jotka jo ovat Naton jäseniä tai pyrkivät sellaisiksi.

Venäjän vaikutusyritykset ovat lisääntyneet, kun se helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan.

Suomen sanotaan elävän juuri nyt ”harmaassa ajassa”, jolloin meillä ei vielä ole Nato-jäsenyyden mukana tulevaa sotilaallista suojaa Venäjää vastaan. ”Harmaa aika” päättyy, kun kaikki Naton jäsenmaat ovat hyväksyneet Suomen sotilasliiton jäseneksi. Suomi jätti Nato-hakemuksen 18. toukokuuta.

Venäjä voi ”harmaana aikana” sekoittaa, hämmentää ja häiritä Suomea monin keinoin, sanoo Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith. Toimintaa kutsutaan hybridi- eli yhdistelmävaikuttamiseksi, jossa erilaisia keinoja voidaan käyttää yhdessä tai erikseen.

Hybridivaikuttamisen keinot ovat monenlaisia

Vaikuttamisyritykset ja häirintä voivat Hanna Smithin mukaan kohdistua infrastruktuuriin – esimerkik­si sähkön ja veden jakeluun –, internetyhteyksiin ja radio- ja televisiolähetyksiin, poliittisiin päättäjiin ja kansan mielipiteeseen sekä kulttuurielämään.

Häirinnässä voidaan käyttää myös diplomaattisia ja sotilaallisia keinoja.

Disinformaatiota eli harhaanjohtavaa tietoa Venäjä voi levittää esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksien syistä ja seurauksista.

Kataloniassa Venäjä onnistui vaikuttamaan

Tutkimusjohtaja Smith mainitsee Katalonian itsenäistymispyrkimykset vuodelta 2017 esimerkkinä Venäjän toimista, jollaisia voidaan nähdä vielä Suomessakin. Tuolloin Venäjä onnistui hybridivaikuttamisen keinoin vahvistaa katalonialaisten itsenäisyyden tavoittelua. Katalonian alueparlamentti julisti Katalonian itsenäiseksi lokakuussa 2017 pidetyn kansanäänestyksen jälkeen.

Venäjä hämmensi jakamalla tietoisesti väärää tietoa tapahtumista. Se vahingoitti, häiritsi ja ylikuormitti viranomaisten tietojenkäsittelyjärjestelmiä kyberhyökkäyksillä.

Tilanne ei olisi Smithin mukaan kärjistynyt vakavaksi, jos mukana ei olisi ollut Espanjan ulkopuolinen toimija.

”Venäjä pelasi vahvasti olemassa olevilla heikkouksilla”, Hanna Smith sanoo.

Tällä hän tarkoittaa muun muassa Espanjan keskushallinnon ja Katalonian aluehallinnon historiallisesti huonoja suhteita, jonka liekkeihin Venäjä ikään kuin heitti bensaa.

”Konfliktin kärjistyminen heilutti Espanjaa ja melkein Euroopan unioniakin.”

Smithin mukaan on näyttöä siitä, että Kataloniassa ulkoinen toimija oli juuri Venäjä. Informaatiovaikuttamisessaan se käytti espanjankielistä Russia Today -tv-kanavaansa ja Venezuelan espanjankielistä televisiota.

”Mielenosoitusten alussa mukana oli venäläisiä, jotka ruokkivat tyytymättömyyttä ja pyrkivät muuttamaan mielenosoitukset väkivaltaisiksi. Heidät on pystytty jäljittämään Venäjälle.”

Suomessa hallinnon tietojärjestelmät kohteena

Suomeen aikaisemmin kohdistuneet onnistuneet hybridivaikuttamiset ovat olleet kybervakoilua. Vuonna 2013 Ruotsin puolustusministeriön alainen FRA paljasti, että Venäjä oli päässyt käsiksi ulkoministeriön tietojärjestelmiin.

Lisäksi Venäjä on vaikuttanut esimerkiksi vähentämällä äkillisesti sähkön tuontia, mikä on  aiheut­tanut sähkön saatavuusongelmia. Nyt sähköntuonti Venäjältä on poikki.

Venäjän tulli on pysäyttänyt rajalle suomalaisille tuotantolaitoksille menossa olevia kuljetuksia tekaistuihin lisäselvityksiin.

”Logistiikan tahallinen hidastaminen rajalla kuuluu samaan hybridivaikuttamisen pelipakkiin. Tarkoitus on saada järjestelmä stressitilaan”, Hanna Smith sanoo.

Marras­kuussa 2015 Venäjä vei Storskogin raja-aseman kautta Norjaan siirtolaisia, jotka hakivat turva­paikkaa. Operaatiolla Venäjän arveltiin testaavan Nato-maa Norjaa.

Marras­kuussa 2015 Venäjä vei Storskogin raja-aseman kautta Norjaan siirtolaisia, jotka hakivat turva­paikkaa. Operaatiolla Venäjän arveltiin testaavan Nato-maa Norjaa. © AFP / Lehtikuva / JONATHAN NACKSTRAND

Siirtolaiset pelinappuloina

Suomi sai osansa myös vuonna 2015, jolloin Venäjä kohdisti Norjaan hybridivaikuttamista.

Ensin Venäjä alkoi levittää väärää tietoa siitä, että Pohjoisella jäämerellä sijaitsevalle Norjan Huippuvuorten saaristolle olisi tulossa paljon pakolaisia ja Nato-joukkoja. Kampanjalla aiheutettiin hämmennystä saariston venäjänkielisessä vähemmistössä.

Samaan vaikuttamiskokonaisuuteen kuului siirtolaisten vieminen Norjan rajalle –ja myöhemmin Suomen rajalle.

”Norjan kohdalla kyse oli Naton haastamisesta ja sen testaamisesta, miten valmiita norjalaiset olivat. Sitten ruokahalu kasvoi ja Venäjä päätti testata EU-Suomen kykyjä ja Euroopan unionia tuomalla pakolaisia Suomen rajalle”, Hanna Smith kertoo.

Norja ei ole EU:n jäsenmaa mutta kuuluu Natoon.

Nyt Suomi muuttaa rajavartiolakia. Muutoksella pyritään estämään tilanne, jossa Venäjä käyttää siirtolaisia hyväkseen lähettämällä heitä rajan yli Suomeen turvapaikanhakijoiksi. Lakiin halutaan kirjata nykyistä selkeämmin, että rajaliikennettä voidaan estää ja rajanylityspaikkoja sulkea. Myös vahvempien rajaesteiden rakentamista pohditaan.

Varautuminen heikointa mediataloissa

Suomi on varautunut Venäjän vaikutusyrityksiin. Ihmisiä on koulutettu vastaamaan uhkaan ja tietoturvaan satsattu.

Huoltovarmuuskeskuksen kartoituksen mukaan kyberturvallisuus on heikointa mediataloissa. Infrastruktuurin osalta huonoiten on varauduttu vesilaitoksissa, tosin varautuminen ei ole hälyttävän huonoa. Pientenkin kuntien vesihuollosta vastaavat yleensä isot yksityiset yritykset, joissa tietoturva on kunnossa.

X