Viron presidentti muuttaa kabinettinsa Narvaan, Venäjän rajalle: ”Tervetuloa yhdistämään kahtiajakautunut maa”

Narvalaiset odottavat presidenttiä toiveikkaina. Osa tosin ei ole kuullutkaan presidentin tulosta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Narvalaiset odottavat presidenttiä toiveikkaina. Osa tosin ei ole kuullutkaan presidentin tulosta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ulla Janhonen

Viron presidentti Kersti Kaljulaid muuttaa syksyllä kansliansa Narvaan muutamiksi viikoiksi.

Venäjän rajalla sijaitseva Narva hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024.

Toisessa maailmansodassa mäsäksi pommitettu kaupunki on jo nostanut profiliaan kulttuurikaupunkina. Sinne on viime aikoina perustettu festivaaleja, teattereita, ravintoloita.

Narvan kulttuuripääkaupungin iskulause on: Narva is next eli Narva on seuraava.

Tätä alettiin hokea, kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan, ja ihmiset alkoivat kysellä, onko Narva seuraava Venäjän valloituskohde.  Tälle hokemalle haluttiin saada positiivinen sisältö ja siksi se valjastettiin kulttuuripääkaupungin sloganiksi.

Kaljulaidin menon Narvaan voi nähdä symbolisena kädenojanneksena, jonka viesti on, että ilman muuta Narva kuuluu Viroon.

Kahtia jakautunut

Noin 60 ooo asukkaan Narva on Viron venäjänkielisin kaupunki. Siellä yli 90 prosenttia asukkaista on venäjänkielisiä, ja työttömiä on paljon.

Viro on edelleen kahtia jakautunut maa, jossa asuu vironkielisiä virolaisia ja venäjänkielisiä virolaisia.

Seura kävi Narvassa kysymässä, mitä mieltä narvalaiset ovat presidentin tulosta.

Narvan joen pato suljetaan aika ajoin.

© Ulla Janhunen / Otavamedia

”Ulos kabinetista”

Musiikkikoulun opettaja Ljudmila Šugurova, 63, toivottaa Kaljulaidin tervetulleeksi.

”Toivottavasti presidentti lähtee ulos kaduille tapaamaan ihmisiä eikä istu vain kabinetissaan”, hän sanoo.

Šugurova toivoo, että Kaljulaid yhdistäisi venäjän- ja vironkieliset.

”Olisi hyvä, jos hän järjestäisi isot juhlat, jossa juhlisivat  niin viron- kuin venäjänkieliset yhdessä.”

Sugurovan mukaan vironkieliset järjestävät omia juhliaan ja venäjänkieliset omiaan, mutta nyt olisi aika järjestää yhteiset suuret pirskeet.

Ljudmila Šugurova on itse venäjänkielinen. Hän on opiskellut Pietarissa ja Tallinnassa, mutta on syntynyt Narvassa, jossa hän on asunut suurimman osan elämästään.

Pian myös suomalainen kulttuuri on hänelle tuttua.

”Poikani valmistuu lääkäriksi Tarton yliopistosta ja opiskelee suomea, koska haluaa tulla töihin Suomeen.”

”Liian lyhyt aika”

Ivan Filipovits, 78, on eläkkeellä oleva poliisi, joka on juuri toipunut sydänkohtauksesta ja kuntoutuakseen hän kävelee paljon kotikaupunkinsa kaduilla.

Hän on asunut Narvassa vuodesta 1965, jolloin hän tuli Moldovasta Narvaan tervehtimään siellä asuvia sukulaisiaan ja ihastui Narvan siisteyteen.

Hänestä  presidentti Kaljulaidin tulo Narvaan on mainio idea.

”Mukavaa, että hän jalkautuu Tallinnasta tänne tavallisen kansan pariin. Kyllä presidentin täytyy tuntea maansa joka kolkka. Ehkä hän menee Narvan jälkeen myös muualle Viroon.”

Filipovitsin mielestä Kaljulaid on Narvassa kuitenkin liian lyhyen ajan.

”Hän voisi miettiä, että tulisi tänne vaikkapa puoleksi vuodeksi. Vasta sitten hän alkaisi nähdä, miten me täällä elelemme.”

© Ulla Janhonen / Otavamedia

”Emme ole kuulleet”

Hiljaisella kadulla kotiäidit Olga Lubova, 30, ja Jelena Stepšenko, 34,  työntävät lastenvaunuja.

He eivät ole kuulleetkaan presidentin tulosta Narvaan.

”Olemme seuranneet venäjänkielisiä uutisia, mutta emme ole huomanneet, että Kersti Kaljulaidin tulosta olisi kirjoitettu mitään.”

Heidän mielestään presidentin tulo on hyvä asia.

”Nyt hän näkee, millaisia me olemme.  Narva on kaunis kaupunki, mutta täällä on paljon korjattavaa. Kadut pitää saada parempaan kuntoon.”

”Ystäville töitä”

Tatjana Zelunko, 63 iloitsee presidentin tulosta.

”En ole vielä kertaakaan tavannt häntä, mutta nyt toivon, että tapaisin.”

Zelunkon mielestä presidentin olisi puututtava Narvan korkeaan työttömyyteen. Monet hänen ystävistään joutuivat työttömäksi, kun Narvan tekstiilitehdas  lopetti toimintansa.

Tekstiilitehdas oli aikoinaan Euroopan suurin. Siellä työskenteli parhaimpina aikoina 13 000 ihmistä.

Narva on Zelunkon mielestä mukava ja vireä kaupunki, josta voi ponnistaa myös maailmalle.

”En voi olla kehaisematta, että veljenpoikani on Valeri Karpin, entinen jalkapalloilija ja nykyinen FK Rostovin päävalmentaja.”

Kolmessa jaksossa

Kersti Kaljulaid aikoo työskennellä Narvassa kolmessa jaksossa.

Ensimmäinen jakso on 28.8–6.9.2018. Toisen kerran hän menee Narvaaan marraskuussa 12.–16.  päivinä ja kolmannen kerran 26.11.–1.12.

Vielä ei tiedetä, missä konkreettisesti Kaljulaidin kabinetti Narvassa sijaitsee.

 

X