Ruokakorin hintavertailu – Katso, miten ruoan hinta nousi eri kaupoissa viime kesästä
Keräsimme lauantai-illan ruokakorit kahdesta kaupungista ja kuudesta ruokakaupasta. Miksi hinnat eivät laske, vaikka raaka-aineissa lasku jo näkyy. Hyötyykö kuluttaja kaupan alan suurista voitoista?
Seuran toimituksen tekemä ruokakorin hintavertailu paljasti, että edullisin ostoskori koottiin Lidlistä.
Ruokakaupassa metsästetään yhä useammin alennuslaputettuja elintarvikkeita. Hintavertailu on tullut osaksi kuluttajan arkea ja ostoskoriin tuotteet valitaan yhä enemmän hinnan perusteella.
Seuran tuoreessa ruokakorivertailussa keräsimme uudestaan samat ruoat neljälle hengelle kuin Seuran viime juhannuksen alla tekemässä vertailussa: makkaraa, kalaa, vihanneksia sekä juomia ja jälkiruokaa.
Koriin valittiin perussuosikit, joita voi varmasti ostaa ympäri maata keskikokoisista ruokakaupoista.
Vertailu kesän ruokakorien hintoihin ei ole täysin vertailukelpoinen, koska nyt mukana on eri kaupunkien kaupat kuin juhannuksena. Lisäksi vihannesten hinta on talvisin korkeampi.
Kävimme suurimpien ruokakauppaketjujen kuudessa myymälässä Helsingissä ja Lahdessa.
Edullisin ruokakori löytyi Lahden Launeen Lidlistä – hinta 42,09 euroa.
Hintavertailun viimeiseksi sijoittui Helsingin K-Supermarket Kamppi, jossa ruokakorin hinta oli 51,76 euroa. Ero halvimman ja kalleimman korin välillä oli peräti 9,67 euroa.
Ero halvimman nyt kerätyn korin ja juhannuksen ruokakorin välillä oli 5,42 euroa. Ruoan hinta on Seuran ruokakorivertailun mukaan noussut siis juhannuksesta 14,8 prosenttia. Vertailusta jätettiin kokonaan pois suklaakastike, jota ei löytynyt yhden kaupan valikoimasta.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ruoan hinta oli noussut tammikuussa 15,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Miksi hinnat eivät laske vaikka tuotantokustannukset jo laskevat
Elintarvikkeiden hinnat kallistuvat edelleen, vaikka esimerkiksi energian ja lannoitteiden hinnat ovat jo laskeneet huippulukemista.
Syynä on Tampereen yliopiston kaupan alan työelämäprofessori Lasse Mitrosen mukaan se, että kaupat neuvottelevat hinnat elintarviketeollisuuden kanssa vähintään neljän kuukauden jaksoissa. Tämä loiventaa hintojen nousun ja laskun nopeutta.
Vaikka tuotteen raaka-aineen hinta on jo laskenut, kaupat varjelevat katettaan, koska ne ovat saattaneet ostaa tuotteita sisään kalliimmalla.
Ilmiö on nähtävissä selvimmin polttoaineiden hinnoissa. Raakaöljyn hinnan lasku ei näy täysin bensapumpuilla.
Mitrosen mukaan osasyy tähän voi olla se, että bensiinin jalostamiseen käytetty raakaöljy on ostettu vanhalla kalliimmalla maailmanmarkkinahinnalla.
Onko voitoissa varaa tinkiä?
Toisaalta öljy-yhtiöiden suuret voitot kertovat, että hinnoissa on laskuvaraa. Onko tilanne sama elintarvikekaupassa?
”On sellaisia tuoteluokkia, joissa hintaa on nostettu, vaikka niiden kustannukset eivät ole vielä nousseet. Tulkitsen sen niin, että nyt on aikaikkuna auki, ja siinä voidaan nostaa hintoja, kun kaikki muutkin nostavat.”
Toki on tuotteita, joissa raaka-aine- ja tuotantokustannukset ovat aidosti nousseet. Esimerkiksi kalan ja kananmunien tuotantokustannukset ovat nousseet huomattavasti. Hinnan nousu johtuu energian ja rehun hinnan kallistumisesta.
Lisäksi osa päivittäistavarakaupan omista kiinteistä kuluista on noussut uudelle korkeammalle tasolle. Suurimpia kiinteitä kuluja ovat kiinteistöjen ylläpito, tietotekniikkakulut, energia ja polttoainekulut.
”Ruoan hinta ei tule enää laskemaan vuoden 2020 tasolle”, Mitronen summaa.
Kulut nousseet myös kaupalla itsellään
Lidlin osto-osaston johtajan Thomas Heinrichsin mukaan kulut ovat nousseet koko ruokaketjussa.
Lidl pyrkii pitämään hintoja kurissa tehostamalla toimintatapoja.
Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi energian käytön tarkkailua, pakkausmateriaalien säästämistä ja kierrätystä ja hävikin kontrollointia.
”Meillä tuotteet laitetaan hyllyyn laatikko kerrallaan eikä yksitellen. Esimerkiksi näin omia kuluja saadaan pidettyä matalina, mikä näkyy tuotteiden myyntihinnassa”, Heinrichs sanoo.
Keskolta huomautetaan, että kilpailu asiakkaista pitää myyntikatteet kurissa, varsinkin nyt kun hinta korostuu asiakkaiden ostopäätöksissä.
”Olemme panostaneet tällä hetkellä erityisesti siihen, että tarjolla on runsaasti edullisia vaihtoehtoja”, Keskon päivittäistavaratoimialan johtaja Ari Akseli kertoo.
S-ryhmästä todetaan, että ostoskorien sisältöjä harkitsevien asiakkaiden määrä on ollut kasvussa. Voisivatko hinnat palata normaalille tasolle?
”Emme voi spekuloida vähittäishintojen kehitystä, toivomme markkinan normalisoituvan. Se edellyttänee Venäjän hyökkäyssodan päättymistä Ukrainassa ja EU:n pakotteiden purkamista. Sodasta on kiinni moni asia, kuten maakaasun, polttonesteiden, viljan, auringonkukkaöljyn ja lannoitteiden hinnat. Tilanne varmasti normalisoituu, mutta milloin, sitä emme voi tietää”, S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho sanoo.
Hyötyvätkö kuluttajat kauppojen voitollisista tuloksista?
S-ryhmä poikkeaa osuuskuntana Keskosta ja Lidlistä. Osuuskuntana S-ryhmän lähtökohtana ei pitäisi olla tuloksen maksimointi, vaan hyödyn tuottaminen noin 2,5 miljoonalle asiakasomistajille.
Maksettavien bonusten lisäksi hyöty tarkoittaa investointeja ja palveluiden, kuten huoltoasemien, lisäämistä. Vuonna 2022 osuuskauppojen liikevoitto oli 309 miljoonaa euroa.
K-ryhmän päivittäistavarakaupan viime vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 460 miljoonaa euroa. Asiakkaat hyötyvät Akselin mukaan voitollisesta tuloksesta muun muassa suurena valikoimana ja alennuskampanjoina.
Lidlin liikevoitto oli viime vuonna 95,7 miljoonaa. Voitolla investoidaan muun muassa uusiin myymälöihin ja palveluihin, kuten kännykkäsovelluksen kehittämiseen.
Säästöä ruokaostoksissa voi yrittää löytää eri kauppaketjujen hinnoittelutaktiikasta. Eri kanta-asiakaskorteilla voi saada isojakin kerta-alennuksia.
KLIKKAA KUVASTA JA SAAT VERTAILUN TAULUKON SUUREMMAKSI. © Otavamedia
Oikaisu 16.2.2023 klo 12.09: Lahden S-Market Ahtialan kurkun ja ruokakorin virheellinen hinta korjattu oikeaksi.