Kuluttaja on yhä tarkempi ruokaostoksilla – Silmäily kannattaa! Tuotteiden muokkaukset huomataan, hinnat nousevat mutta hintatiedot kutistuvat
Pieniin yksityiskohtiin kannattaa kiinnittää ostosreissuilla huomiota. Muuttuneet lihapitoisuudet ja kilohintojen pienemmät merkinnät pitävät asiakkaat valppaina.
Ruoka kallistuu, kuluttajan kukkaroa koetellaan.
Ruokakauppojen asiakkaat näyttäytyvät kaupoille kävelevinä lompakkoina, kuluttajina, joiden on hengissä pysyäkseen käytävä säännöllisesti elintarvikeostoksilla. Viime aikoina lompakkoa on keventänyt kiihtyvään tahtiin esimerkiksi inflaation ja ruoan tuotantokustannusten nousujen aiheuttamat hintapäivitykset. Siksi yhä useampi kuluttaja tarkastelee hamuamiensa tuotteiden hinta- ja pakkaustietoja entistä tarkemmin.
Hintojen nousu voi tapahtua kahdella perinteisellä tavalla: tutun tuotteen hintaa korotetaan tai sen pakkauskokoa pienennetään.
Miksi kanapaketin lihapitoisuus vaihtelee?
Vastikään lihaosastolla hämmennystä herätti Naapurin Maalaiskanan Crispy Wings -paketti. Esillä olleissa rasioissa oli toisen paketin lihapitoisuus 90 % ja pidemmälle päivämäärälle päivätyn paketin lihapitoisuudeksi ilmoitettiin 88 %.
Minne siis kaksi prosenttia katosi? Tässä tapauksessa kuluttaja voi kuitenkin huokaista helpotuksesta. Pikainen yhteydenotto tuotteen valmistajaan osoittaa, että syytä huoleen ei ole.
”Tuotteen lihapitoisuus on aikaisemmin ollut 88 prosenttia. Lihapitoisuus nousi 90 prosenttiin. Mausteessa tapahtui pieni muutos, jonka johdosta saimme tuotteelle entistä korkeamman lihapitoisuuden. Tässä on täytynyt käydä niin, että vanhaa etikettierää on jäänyt jäljelle, ja se on epähuomiossa käytetty”, Naapurin Maalaiskanan kaupallinen johtaja Pasi Martikainen vakuuttaa.
Jo viime vuosi oli erittäin hyvä vähittäiskaupalle, ja alkuvuoden tulosennusteet ovat näyttäneet siltä, että kauppa tulee tänä vuonna tekemään erittäin hyvän tuloksen”, MTK:n Johan Åberg sanoo. © Vessi Hämäläinen
Kuluttaja voi vertailla hintoja, kun ottaa kilohinnat syyniin
Yksi järkevä tapa vertailla hintoja ostoksilla käydessä, on kiinnittää huomiota kilohintoihin – jos niitä näkee. Lain mukaan kilohinta täytyy ilmoittaa hintalapussa, mutta kilohinnan tai hintalapun kokoa ei ole erikseen määrätty.
Kauppaketju Lidl on tehnyt erikoisen päätöksen, ja kutistanut kilohinnan niin pieneksi, että tarkkasilmäisemmälläkin on vaikeuksia tulkita hiirenpapanan kokoiset numerot.
”Kilohinnan fonttikokoa koskevan palautteen olemme ottaneet huomioon ja työstämme sitä”, Lidlin tavaranhallinnan johtaja Akseli Mäkisalo vastaa Seuralle sähköpostitse.
Hänen mukaansa uusien, sähköisten hintakylttien vastaanottoa selvitettiin asiakkaista koostuvalla testiryhmällä, joka piti kylttejä toimivina.
”Sähköiset hintakyltit ovat käytössä vasta pienessä osassa myymälöitämme, ja toistaiseksi palautetta niistä on tullut vain vähän. Otamme kuitenkin edelleen mielellämme vastaan palautetta uusista kylteistämme ja kehitämme kylttien yksityiskohtia asiakaspalautteen perusteella”, Mäkisalo lupaa.
Sähköiset hintakyltit vähentävät ”inhimillisten virheiden riskiä”
Sähköisiä hintakyltit tulevat vuoden sisällä kaikkiin Suomen Lidl-myymälöihin. Pyrkimys on minimoida ”inhimillisten virheiden riskejä” hintojen vaihdon yhteydessä ja säästää paperia.
Akseli Mäkisalo sanoo, että hintakyltin on tarkoitus palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen tulkintansa mukaan uusien hintakylttien visuaalinen ilme on samanlainen kuin vanhojen paperistenkin.
Silmämääräisesti hintakyltistä on tullut selkeämpi, mutta muu informaatio hinnan lisäksi on kutistunut. Niin sanottu shrinkflaatio käynyt siis myös tässä tapauksessa.
Tuotetta kutistaa shrinkflaatio-nimen saanut toiminta. ”Itse olen kuluttajana havahtunut ilmiöön eniten makeisissa, jäätelöissä ja kekseissä. Ehkä se ei ole kansanterveyden kannalta huono asia”, sanoo Anu Seppänen. © LEHTIKUVA / MIKKO STIG