Ökyrikkaat verorikolliset saaneet jopa kymmenien tuhansien veronpalautukset – ja päälle syytesuojan

Jaa kaverilleTilaa Seura
verokarhu
Armahduslain ongelmakohdat herättivät verottajan huomion jo valmisteluvaiheessa. Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan korjannut laista verottajan osoittamia puutteita. © Colourbox
Viis siitä, että armahduslain ongelmat tiedettiin jo valmisteluvaiheessa.

Eduskunnan parhaillaan käsittelemän tehokkaan katumisen lain luvataan tuovan valtiolle verotuloja tarjoamalle veronkiertäjille syytesuojaa. Laki pelastaa veronkiertäjät rikossyytteiltä kreivin aikaan veroparatiisien pankkisalaisuuden rakoillessa.

Kymmenet sveitsiläisten pankkien avulla rahaa kätkeneet suomalaiset ovat jo nyt saaneet verottajan päätöksillä syytesuojan tekemiään veropetoksia vastaan.

Monet heistä eivät ole joutuneet maksamaan senttiäkään lisäveroja, vaan päinvastoin he ovat saaneet veronpalautuksia, selviää Seuran saamista asiakirjoista.

Asiakirjat osoittavat myös, että armahduslain ongelmakohdat herättivät verottajan huomion jo valmisteluvaiheessa. Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan korjannut laista verottajan osoittamia puutteita. Verohallinto sen sijaan poisti kaiken asiantuntijoidensa esittämän kritiikin virallisesta lausunnostaan.

Lakiesityksessä arvioidaan armahduslain tuovan 10 miljoonan verotulot ensi vuonna. Ministeriöllä ei ole esittää mitään kunnollisia laskelmia tukemaan tätä arviota.

Valtio voi yhtä hyvin menettää rahaa, sillä armahduslaki avaa veronkiertäjille uuden mahdollisuuden vähentää vuoden 2008 pörssiromahduksen tappioita verotuksessaan.

Veronpalautuksia syytesuojan päälle

Keväällä 2014 verottaja sai yli kahdenkymmenen suomalaisen veronkiertäjän oikaisuvaatimukset. Niissä ilmoitettiin sveitsiläisten pankkien kautta tehtyjä sijoituksia, joista verottajalle ei ollut aiemmin kerrottu.

Oikaisua vaadittiin vuosilta 2008–2012. Tulojen lisäksi verottajalle ilmoitettiin myös sijoitusten tappioita sekä vähennyskelpoisia kuluja.

Monet ilmoittivat vähennyksiä enemmän kuin tuloja. Näissä tapauksissa heidän aiempaa verotustaan korjattiin alaspäin ja heidän tileilleen maksettiin veronpalautuksia muutamasta kympistä aina yli 20 000 euroon.

Seuran saamista asiakirjoista selviää, että kaiken kaikkiaan verottaja määräsi 21 verovelvolliselle yhteensä noin 40 000 euroa lisäveroja, mutta myös yli 50 000 euroa veronpalautuksia. Valtio siis lopulta menetti kymmenen tuhatta euroa jo aiemmin keräämiänsä veroja.

Veronkorotuksia määrättiin vain kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetuista tuloista. Lain enimmäismäärä veronkorotukselle on 30 prosenttia.

Veronkorotus jää ainoaksi rangaistukseksi, jonka nämä 21 henkilöä saavat vuosia tai vuosikymmeniä jatkuneesta veronkierrosta. Veronkorotusta määrättiin yhteensä keskimäärin 330 euroa per verovelvollinen.

Rikosilmoituksia ei tehty

Verottaja harkitsee rikosilmoituksen tekemistä ainoastaan parista-kolmesta kevään 2014 verokatujasta. Yhtäkään tutkintapyyntöä ei ole vielä tehty.

Jo käsitellyissä tapauksissa suurimmat sijoitukset ovat olleet jopa kymmenien tuhansien eurojen vuotuisten korkotulojen perusteella arvioiden ainakin miljoona euroa.

Verohallinto ei silti ole nähnyt syytä tehdä niistä rikosilmoituksia, koska varojen tuotot olivat ilmoitetuilta viideltä vuodelta niin pieniä. Tämä taas johtui etenkin vuoden 2008 pörssiromahduksen aiheuttamista tappioista.

Vanhempien vuosien osalta syyteoikeus olisi voimassa ainoastaan törkeiden veropetosten osalta. Oikeuskäytännössä rajana on pidetty vähintään noin 20 000 euron vältettyjä veroja. Verohallinnolla ei kuitenkaan ollut mielestään riittävää syytä epäillä, että tulojen salaamisessa olisi syyllistytty törkeään veropetokseen ennen verottajalle ilmoitettuja vuosia 2008–2012.

“Kyllä siinä tämä törkeysarviointi on suoritettu. Siinä täytyy tietenkin ottaa huomioon, että onhan tässä tämä suhteellisuusperiaate”, verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo sanoo.

”Jos meille joku nyt jotakin ilmoittaa, emme me tietenkään voi koko maailmaa lähteä kääntämään ja ravistelemaan sen takia. Me joudumme sitten arvioimaan, onko todennäköistä, että siinä tämä törkeän kynnys täyttyy.”

Verottaja löysi porsaanreikiä

Seura kävi läpi sähköpostikirjeenvaihtoa verohallinnon ja valtiovarainministeriön välillä. Tehokkaan katumisen lainvalmistelusta vastaavat ministeriön virkamiehet pyysivät verohallinnon kommentteja tehokkaan katumisen lain luonnoksiin.

Tehokkaan katumisen lain on tarkoitus houkutella suomalaisia ilmoittamaan salatut varansa verottajalle. Vastineeksi tästä ilmoittamatta jätetyistä tuotoista määrättävä veronkorotus on tarkoitus olla normaalia pienempi.

Lisäksi katuville veronkiertäjille taattaisiin syytesuoja verorikoksia vastaan.

Verohallinto kiinnitti sähköpostiviesteissään huomiota kolmeen ongelmaan lakiesityksessä. Ensiksikin määrättyjen verojen maksaminen ei ole ehtona syytesuojalle. Toiseksi kaikkien salattujen tulojen ilmoittaminen ei ole syytesuojan ehtona. Kolmanneksi vuosina 2004 ja 2005 voimassa ollut varallisuusvero jätetään perimättä.

Mahdollisuus ilmoittaa tuloja valikoiden sekä varallisuusveron perimättä jättäminen ovat omiaan vähentämään veronkiertäjien armahduksestaan maksamaa summaa.

Lisäksi Suomessa varattomaksi todetut talousrikolliset voisivat hankkia syytesuojan verorikoksilleen ilmoittamalla ulkomaisia tuloja ilman aikomustakaan maksaa niitä. Ulosottomies voisi vain yrittää onneaan virka-apupyynnöillä veroparatiisivaltion virkaveljilleen – mikäli sellaisia edes on.

Valtakunnansyyttäjänvirasto arvioi, että mahdollisuus ilmoittaa tuloja valikoiden saattaa johtaa siihen, että syytesuoja tulee kattamaan myös sellaiset tulot, joita verottajalle ei ilmoiteta.

Salattu osuus voi edustaa suurinta osaa salatuista varoista. Näin ollen olisi erittäin tärkeää säätää erillinen säännös mahdollisuudesta peruuttaa syytesuoja, jos verovelvollisen antamat tiedot eivät ole tosiasioita vastaavia, syyttäjät kirjoittavat lakiesityksestä antamassaan lausunnossa.

Kritiikki katoaa

Verohallinnon huomautuksista huolimatta lakiesitystä ei näiltä osin muutettu. Sen sijaan verohallinnon kanta näyttäisi muuttuneen. Julkaistussa virallisessa lausunnossaan verohallinto ei esitä enää mitään kriittisiä huomioita lakiesityksen sisällöstä.

“Kyllähän se sinänsä… sinänsä näkyy siinä lakiesityksessäkin, että maksamista ei edellytetä, mutta sitä ei siinä niin ylikorosteta, joten mekään emme sitten halunneet lähteä sitä nostamaan uudestaan esille”, sanoo ylitarkastaja Kimmo Tossavainen, joka allekirjoitti verohallinnon lausunnon pääjohtaja Pekka Ruuhosen ohella.

Tossavainen kiistää jyrkästi ministeriön painostaneen kritiikin poistamiseen virallisesta lausunnosta.

”Ei suinkaan, se on meidän ihan oma tai oikeastaan minun oma esitykseni, että sitä ei tarvitsisi laittaa tähän lausuntoon, että ei siinä… meidän lausuntoomme ei ole millään tapaa valtiovarainministeriö osallistunut eikä ole siihen vaikuttanut, että se on ihan meidän oma lausuntomme”, Tossavainen sanoo.

Lakia perustellaan nyt arviolla 10 miljoonan euron verotuloista ensi vuonna. Vielä kesällä lakiluonnoksessa arvio oli 1–10 miljoonaa euroa.

Arvion muuttumisessa lienee kyse lähinnä siitä, minkä numeron kanssa valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) on halunnut esitellä lain eduskunnalle. Ministeriö nimittäin joutui tekemään arviot “arvailun varassa” eikä arvion muuttuminen johdu mistään uusista laskelmista, kertoo valtiovarainministeriön ylitarkastaja Henna Ritari.

“Me olisimme olleet varovaisia sen tuottoarvion kanssa, mutta nyt kun siitä tuli budjettilaki, niin siihen piti jokin arvio laittaa”, hän sanoo.

Lain valmisteluasiakirjoissa ei sanallakaan viitata mahdollisuuteen, että järjestelmä tuottaisi veronpalautuksina lisäkuluja valtiolle, kuten tähän mennessä käsitellyissä tapauksissa on käynyt. Kansanedustajien pitää hoksata tämä asia hoksata lain perusteluista, jossa asia todetaan verhotusti ja ohimennen:

Verotuksen oikaisu toteutettaisiin noudattaen, mitä verotusmenettelylaissa sekä perintö- ja lahjaverolaissa säädetään verotuksen muuttamisesta viranomaisen aloitteesta. Verotusta voitaisiin siten muuttaa joko verovelvollisen vahingoksi tai hyväksi.

Porsaanreikiä osataan käyttää

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on sitä mieltä, että porsaanreiät eivät ole voineet jäädä lakiin sattumalta.

”Kyllä tämä on ihan puhtaasti poliittinen projekti, jolla ei ole mitään tekemistä hyvän lainsäädännön kanssa. Se sotii myös kaikkia hyvän veropolitiikan periaatteita vastaan”, hän sanoo.

Varmaa on, että mikäli lakiin jää porsaanreikiä, niitä myös osataan käyttää. Sveitsistä tulojaan ilmoittaneiden asianajajat olivat keksineet nerokkaan tavan vaatia ilmoittamatta jätetyistä tuloista täsmälleen kahden prosentin veronkorotusta. Lain mukaan veronkorotusta peritään enintään 30 prosenttia ilmoittamatta jätetyistä tuloista.

Verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo sanoo, että verohallinto ei voinut määrätä kahta prosenttia korkeampaa veronkorotusta, sillä oikaisuvaatimuksissa hallinto voi antaa ratkaisun vain siihen, mitä on vaadittu. Merisalo tosin myöntää, ettei verohallinto välttämättä ollut sidottu verovelvollisten vaatimuksiin.

“Eihän tämä mikään kristallinkirkas asia juridisesti ole”, hän sanoo.

Joka tapauksessa verohallinto määräsi veronkorotukset, kuten veronkiertäjät vaativat. Veronkorotusta oli vaadittu myös tapauksissa, joissa sen määräksi tuli nolla euroa. Tämä johtuu arvatenkin siitä, että syytesuojan saaminen verorikoksista riippuu nimenomaan siitä, että verottaja on tehnyt asiassa päätöksen veronkorotuksesta.

 

Lue aiheesta tarkemmin jutusta Näin hövelisti armahduslaki palkitsee ökyrikkaat verorikolliset: Mätkyjen sijaan veronpalautukset ja syytesuoja.

X