Häkki heilahtaa ulkomaalaiselle – Raiskaukset ovat ainoa seksuaalirikos, jossa erot suomalaisten ja ulkomaalaisten tuomioissa ovat merkittäviä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Seksuaalirikokset
© JUSSI JÄÄSKELÄINEN
Seksuaalirikoksia tehnyt kantasuomalainen näyttäisi saavan oikeudessa ”kansalaisalennusta”: hän selviää useammin sakoilla siinä missä ulkomaalaiset joutuvat linnaan.

Ulkomaiden kansalaiset saavat raiskauksesta kovempia rangaistuksia kuin suomalaiset, Seuran selvitys kertoo. Kävimme läpi Tilastokeskuksen avulla vuosina 2010–2017 raiskauksista annetut tuomiot.

Tänä aikana tuomituista ulkomaalaisista (jonkun muun maan kansalaisista) 61 prosenttia, lähes kaksi kolmannesta, sai teoistaan ehdotonta vankeutta.

Suomalaisista raiskaustuomituista ehdotonta sai vain 36 prosenttia eli runsas kolmannes.

Tällä aikavälillä raiskauksista sai rangaistuksia kaikkiaan 252 ulkomaalaista ja 561 suomalaista ihmistä.

Raiskauksesta tuomittu ulkomaalainen joutuu siis Suomessa yleensä vankilaan, kun suomalainen selviää koeajalla ja sakoilla.

Ehdolliseksi voidaan määrätä korkeintaan kahden vuoden vankeustuomio.

Tätä luvut eivät kerro

Kohteleeko oikeuslaitos ulkomaalaisia eri tavoin kuin suomalaisia? Vai ovatko ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset erilaisia?

Seuran haastattelemat rikosoikeuden asiantuntijat puhuvat aiheesta varovaisesti. Tutkittu tieto puuttuu.

Pelkät luvut eivät esimerkiksi kerro, minkä verran teossa käytettiin väkivaltaa tai kuinka suunniteltu teko oli. Tai sitä, oliko tekijällä rikostaustaa.

”Luotettavien johtopäätösten tekeminen edellyttäisi yksittäisten tuomioiden läpikäyntiä”, Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvos Timo Ojala sanoo.

”Raiskaustuomioissa näkyvä ero kyllä yllättää, mutta eron syitä en uskalla lähteä spekuloimaan”, sanoo puolestaan rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki Lapin yliopistosta.

Tilastokeskus kokosi aineiston seksuaalirikosten tuomioista Seuran pyynnöstä. Tiedot ovat aiemmin julkaisemattomia.

Tilastossa ovat mukana ensimmäisen oikeusasteen tuomiot, joissa seksuaalirikos on käsitelty päätekona. Tekijä on siis voitu tuomita samalla muistakin rikoksista.

Aineiston perusteella raiskaukset ovat ainoa seksuaalirikos, jossa erot suomalaisten ja ulkomaalaisten saamissa tuomioissa ovat merkittäviä.

Teoissa on eroja

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta suostuu spekuloimaan. Hänkin painottaa, että erojen syyt ovat ”monitahoiset, eikä niistä vielä tiedetä riittävästi”.

Tolvasen mukaan eroja voi olla suomalaisten ja ulkomaalaisten tekemien raiskausten luonteessa ja tuomittujen taustoissa.

”Se tiedetään, että ulkomaalaisten osuus korostuu etenkin puskaraiskauksissa”, Tolvanen sanoo.

Hän viittaa Ville Hahlin vuonna 2009 tekemään oikeustieteen graduun, jossa tutkittiin Helsingin poliisille ilmoitettuja seksuaalirikoksia.

Puskaraiskauksilla tarkoitetaan tuntemattomien ulkona tekemiä raiskauksia, joissa väkivallan käyttö on yleistä.

Nämä teot ovat kuitenkin harvinaisia eivätkä yksinään selitä tilastoja.

Raha voi ratkaista

Tolvasen mukaan kantasuomalaisella on keskimäärin paremmat edellytykset saada rangaistukseensa lievennystä kuin ulkomaalaisella – vaikka teko sinänsä olisi yhtä vakava. Tolvanen viittaa tuomitun ”henkilökohtaisiin oloihin”.

”Ulkomaalaistaustaisella on asiat huonommin kuin suomalaisella. Suuri osa tänne tulleista on vailla työtä ja koulutusta. Asuntokin voi olla tilapäinen ja perhesuhteet poikki. Vaarana on, ettei henkilökohtaisista oloista ole apua, kun pyydetään ehdollista tuomiota.”

Käräjäoikeus voi perustella ehdollista tuomiota sillä, että tekijällä on työ- tai opiskelupaikka, asunto, parisuhde tai perhe. Jos tuomitulla on esimerkiksi työpaikka ja rahaa, hän voi myös maksaa uhrilleen vahingonkorvauksia ja saada lievennystä tuomioonsa.

Oikeusoppineilla on tästä vastakkaisiakin mielipiteitä.

Timo Ojala arvioi, että tekijän taustalla voi olla korkeintaan vähäinen vaikutus tilastoihin.

”Erilaiset tekijään liittyvät syyt voivat selittää valintaa ehdollisen ja ehdottoman välillä joissakin yksittäistapauksessa, mutta laajamittainen eroavaisuus on nähdäkseni epätodennäköistä,” hän sanoo.

Se vaatisi melkoista ratkaisujen koordinointia eri puolilla maata eri oikeusistuimissa.

Seksuaalirikokset

JUSSI JÄÄSKELÄINEN

”Ei tasa-arvoista”

Rikoslain mukaan tekijän elinolosuhteilla ei pitäisi olla vaikutusta, kun oikeusistuin valitsee ehdollisen ja ehdottoman rangaistuksen väliltä. Tosiasiassa taustoilla on merkitystä käräjillä, Matti Tolvanen väittää.

Siitä, että oikeuslaitos syrjii etnisiä vähemmistöjä, on runsaasti tutkimusta etenkin Yhdysvalloissa.

Tolvanen ei puhu syrjinnästä vaan sanoo, että Suomessa vaikutukset ovat välillisiä.

Hyvässä asemassa olevalla on enemmän neuvotteluvaraa, ja syytetyn penkillä ulkomaalainen on harvemmin hyväosainen.

”Ei sillä pitäisi olla merkitystä rangaistuksen kannalta, onko tuomittavalla vakaat elämänolosuhteet. En moiti tuomareita, mutta ei tämä ihan tasa-arvoinen systeemi ole.”

KKO otti kantaa

Linja on muuttumassa yhdenmukaisemmaksi, arvioivat Matti Tolvanen ja Timo Ojala.

Korkein oikeus (KKO) antoi 28. joulukuuta 2018 ennakkopäätöksen tapauksessa, jossa mies oli raiskannut sammuneen naisen veneessä.

Tekijä oli saanut käräjillä vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottoman tuomion, mutta hovioikeus oli muuttanut sen ehdolliseksi.

Raiskaaja vetosi olosuhteisiin: hän oli maksanut uhrille vahingonkorvaukset, muuttanut yhteen avopuolisonsa kanssa ja saanut lapsen. Jos hänet tuomittaisiin vankilaan, hän menettäisi työpaikkansa.

Korkein oikeus katsoi, että henkilökohtaiset olosuhteet eivät olleet erityisen poikkeukselliset. KKO muutti ehdollisen tuomion takaisin ehdottomaksi.

Tuomittu mies oli kantasuomalainen.

X