Kuntalaisten mitta täyttyi: Mänttä-Vilppulan ilmailupuistohankkeesta jo toinenkin valitus hallinto-oikeuteen – Francesco Osannan palkkiot halutaan julkisiksi

Jaa artikkeliTilaa Seura
© Havainnekuva Lakeside Airparkin sivuilta
Mänttä-Vilppulan kunnallispoliitikotkin pelkäävät, että yksityiskohdiltaan salailtu 250 miljoonan euron ilmailupuistohanke tulee asukkaille kalliiksi. Uusimmassa hallintovalituksessa vaaditaan tietoja siitä, onko kaupunki jo maksanut italalaissijoittaja Francesco Osannalle hänen palveluksistaan.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on jätetty maaliskuun alussa toinenkin valitus Mänttä-Vilppulan kaupungin huomiota herättäneestä Lakeside Airpark -investointihankkeesta.

Uusimman valituksen ovat tehneet kaupunginvaltuutetut Pentti Paananen (vas), Arto Lampinen (kesk) ja Esa Mikkola (sd).

Valituksessa hallinto-oikeutta vaaditaan kumoamaan Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston 27. tammikuuta äänin 27–8 tekemä päätös, jolla valtuusto päätti ryhtyä toteuttamaan omalaatuista jättihanketta ja ottaa sen rahoituksen hankkijaksi taustaltaan epämääräisen italialaisen Francesco Osannan yhtiökumppaneineen.

Jo viime viikolla oman valituksensa samasta asiasta jätti mänttävilppulalainen yrittäjä Sakari Mäkinen. Hankepäätös olisi saanut lainvoiman 5. maaliskuuta, ellei valituksia olisi tullut.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että 250 miljoonan euron arvoinen lentokenttä-, asunto- ja yritystilahanke vähintään viivästyy kuukausia suunnitellusta.

Kaupungin johdon mielestä valitukset vaarantavat alueelle toivotut uudet työpaikat ja yritystoiminnan edellytykset. Hanke voi jopa kaatua viivästysten takia kokonaan.

Seura tutustui valituksen keskeiseen sisältöön.

Kaupungin talous huolestuttaa

Valtuutetut vaativat valituksessaan, että hallinto-oikeus kumoaa valtuuston päätöksen kokonaisuudessaan ja kieltää sen täytäntöönpanon välittömästi.

Heidän mielestään valtuusto päätöstä tehdessään on ylittänyt päätösvaltansa, ja he pitävät muutoinkin päätöstä lainvastaisena.

Valittajat pelkäävät Airpark-hankkeeseen hukkuvan miljoonia, joita tarvittaisiin kaupungin perustehtävien hoitoon. He ovat huolissaan Mänttä-Vilppulan taloudesta, sillä kaupunki täyttää jo nyt useita kriisikunnan tunnusmerkkejä.

Pahasti velkaantunut kaupunki on joutunut aloittamaan yt-neuvottelut löytääkseen kahden miljoonan euron säästöt ja välttääkseen valtion kriisikuntamenettelyn.

Kuka alunperin vaati yksityiskohtien salaamista?

Valituksesta käy selvästi ilmi, että asian päättämisestä vastuussa olevat poliitikot ovat joutuneet Airpark-hankkeeseen liittyvän poikkeuksellisen salailun vuoksi vaikeaan asemaan.

Mänttä-Vilppulan päättäjät on laitettu allekirjoittamaan vaitiolositoumuksia ehtona sille, että he saavat osallistua hankkeen esittelytilaisuuksiin.

Kieltäytyminen vaitiolositoumuksen kirjoittamisesta olisi tarkoittanut sitä, että poliitikko olisi jäänyt vaille päätöksenteossa tarvittavaa tietoa.

Valittajat haluavat hallinto-oikeuden selvittävän, kuka ja missä on tehnyt päätöksen vaitiolositoumusten vaatimisesta. Kaupunginhallitus ei ole päätöstä tehnyt, ja valittajat arvelevat päätöksen saattaneen tulla elinkeinoyhtiö Yrke Kiinteistöt oy:stä.

Mikäli näin on, ovat komentosuhteet valittajien mielestä kunnassa sekaisin, kun virkamiehet käskyttävät poliitikkoja eikä päinvastoin.

Mitä uskaltaa sanoa?

Valittajat haluavat hallinto-oikeuden selvittävän myös sen, ketkä poliitikot ovat vaitiolositoumuksen kirjoittaneet ja ovatko esimerkiksi jotkut kokouksiin osallistuneet varajäsenet jättäneet sen allekirjoittamatta.

Kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenille on esitelty erilaisia hankkeeseen liittyviä yhteistyö- ja osakassopimuksia, mutta päättävät poliitikotkaan eivät ole saaneet kaikkia sopimuksia kirjallisina.

Salailu on estänyt normaalin keskustelun jopa poliitikkojen kesken.

Kaupunginhallituksen jäsenet ovat saaneet hankkeesta enemmän tietoa kuin valtuutetut. Tämä on johtanut vaikeisiin tilanteisiin, koska hallituksessa istuvat eivät voineet kertoa valtuustokollegoilleen kaikkea, mitä hankkeesta tiesivät.

Pieni joukko päättäjiä oli kuullut asiasta heille järjestetyissä seminaareissa, mutta he eivät salassapitosopimuksen vuoksi voineet tulossa olevaa hanketta käsitellä kuntalaisten kanssa eivätkä samasta syystä edes keskenään valmistautuessaan kokoukseen.

Jopa valituksen tekeminen hallinto-oikeuteen on valittajien mukaan ollut vaikeaa epämääräisten salassapitovaatimusten vuoksi:

Ei voi olla varma, tuleeko käsitelleeksi salassa pidettävää asiaa vai julkisuuteen jo vuotanutta salassa pidettävää asiaa vai täysin julkista asiaa.”

Seura on käsitellyt Mänttä-Vilppulan erikoisia sijoittajakumppaneita useissa jutuissaan helmikuun aikana.

Taloudellinen riski vai ei?

Valituksessaan valtuutetut kiinnittävät erityistä huomiota kuntalain pykälään 129, joka käsittelee lainan, takauksen tai muun vakuuden antamista.

Lain mukaan vakuudet eivät saa vaarantaa kunnan kykyä hoitaa sille laissa määrättyjä tehtäviä, eikä kunta saa myöntää vakuutta, johon liittyy merkittävä taloudellinen riski.

Lakeside Airpark -hankkeessa kaupunki sitoutuu niin sanotun escrow-sopimuksen nojalla tekemään 10 miljoonan euron talletuksen sulkutilille. Escrow-sopimuksen pykälän 2.3 mukaan kyseinen summa talletetaan kolmeksi vuodeksi vakuudeksi siltä varalta, ettei kaupunki täytä sopimusehtoja.

Näitä ehtoja ovat muun muassa riittävien resurssien takaaminen hankkeen toteuttamiseksi. Sopimuksessa ei ole täsmennetty, tarkoittavatko resurssit rahaa, työntekijöitä tai muita resursseja.

Escrow-sopimuksen mukaan kaupunki vastaa Lakeside Airparkin tarvitseman infrastruktuurin rakentamisesta. Jos talousvaikeuksissa oleva kaupunki ei kykenekään tätä velvoitetta täyttämään, riski sulkutilillä olevien miljoonien menettämisestä valittajien mukaan kasvaa.

Toisaalta hankeyhtiö voi vaatia jatkuvasti kaupungilta lisäresursseja ilman ylärajaa. Kaupungin on vaikea kieltäytyä tästä, jotta se ei menettäisi sulkutilin miljoonia.

Vakuustalletus siis valittajien mukaan aiheuttaa kaupungille merkittävän taloudellisen riskin, vaikka hankkeen valmistelijat yrittävätkin kiistää riskin olemassaolon.

Valittajat katsovat, ettei kunnan tehtäviin ylipäätään kuulu taloudellisten riskien ottaminen, eikä kunnan pidä lähteä mukaan spekulatiiviseen liiketoimintaan voitontavoittelumielessä.

Epärealistiselle hankkeelle ei heidän mielestään ole esitetty liiketaloudellisia perusteita.

Airpark-hankkeesta puuttuvat liiketoimintasuunnitelma, markkinatutkimukset, tarvekartoitus jne., jotka voisivat luotettavasti kertoa paljonko hankkeen tuottamille palveluille, infrastruktuurille ja rakennuksille oikeasti on kysyntää.

 

Ristiriitoja sopimustekstissä

Valittajat kiinnittävät huomioita myös sopimustekstien ristiriitaisuuteen. Escrow-sopimuksen salassa pidettävä, mutta julkisuuteen tullut pykälä 2.4 on ristiriidassa pykälän 2.3 kanssa.

Pykälän 2.3 mukaan 10 miljoonan euron talletus on vakuus siltä varalta, että kaupunki ei täytä sopimusvelvoitteitaan. Sen sijaan pykälän 2.4 mukaan sulkutilin varat ovat vakuus, jota Francesco Osanna yhtiöineen voi käyttää hankkiessaan rahoitusta Lakeside Airpark -hankkeelle.

Valittajat pitävät sulkutilin talletusta kuntalaissa kiellettynä vakuutena.

Se, mitä nimikettä talletuksesta käytetään, on merkityksetöntä, koska sopimuskohta 2.4 mahdollistaa Osannan pääsemisen käsiksi kaupungin tallettamiin varoihin välittömästi”, todetaan valituksessa.

Kuntalain mukaan kunnan edut vakuudenmyöntötapauksissa on turvattava riittävillä vastavakuuksilla. Valittajien mukaan vastapuoli eli Osannan yhtiö ei ole kuitenkaan sitoutunut minkäänlaiseen sopimussakkoon.

Valituksessa ihmetellään myös sitä, että escrow-sopimuksessa kaupunki velvoitetaan huolehtimaan rakennusaikana Mänttä–Vilppulassa olevien työntekijöiden perusterveydenhuollosta.

Näin kaupunki valituksen mukaan poikkeuksellisesti maksaisi myös ulkopuolelta Lakeside Airparkia rakentamaan tulevien työntekijöiden terveydenhuollon, vaikka Suomessa työnantajilla on velvollisuus huolehtia työterveyshuollosta.

Joko Osannalle maksettiin jotakin?

Joissakin kunta-alalla paljastuneissa huijausyrityksissä rahoituksen järjestäjä on saattanut laskuttaa suuria summia konsulttipalveluista jo ennen kuin rahoitusta on saatu.

Valittajat pyytävätkin nyt hallinto-oikeutta selvittämään, onko joku Mänttä-Vilppulan kaupungin omistamista yhtiöistä jo maksanut Osannalle konsulttipalkkioita.

He vaativat myös tietoa siitä, paljonko kaupunki on jo tähän mennessä käyttänyt varoja vuonna 2018 alkaneeseen Lakeside Airpark -hankkeeseen.

Salattu summa on ilmeisesti ainakin 6-numeroinen, ja se tulisi tämän prosessin aikana rehellisesti julkistaa”, todetaan valituksessa.

Mänttä-Vilppulan kaupunki myönsi 2018 elinkeinoyhtiölle 200000 euron lisämäärärahan Sassin hankkeen kehittämissuunnitelman jatkotyölle, ja lisäksi suunnitteluun on käytetty vuotuista talousarviorahoitusta.

Valittajat vaativat, että käytetty rahamäärä ja sen käyttökohteet avataan veronmaksajille.

Tuntemattomasta luxemburgilaisesta RAIF-rahastosta sadan miljoonan euron rahoituksen luvanneen Francesco Osannan taustoista on tehty niin sanottu due diligence -selvitys.

Valittajat pyytävät hallinto-oikeutta selvittämään, mikä taho selvityksen on tehnyt ja onko sillä jokin yhteys Osannan yrityksiin.

Elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja Otto Huttunen on kieltäytynyt liikesalaisuuteen vedoten kertomasta selvittäjän nimeä.

Rikotaanko valtiontukisääntöjä?

Valittajat katsovat, että sulkutilin 10 miljoonaa euroa on ristiriidassa myös EU:n valtiontukisäännösten kanssa. Kunta ei saa suosia yhtä yritystä tuellaan ohi muiden yrittäjien ja siten vääristää kilpailua.

Valittajat vetoavat tutkijatohtori Matti Muukkoseen, joka Helsingin Sanomien haastattelussa katsoi, että kyseessä saattaisi olla kielletty valtiontuki ja että asiasta tulisi tehdä valtiontukiarviointi.

Mänttä-Vilppula saa vuosittain suuren määrän valtionavustuksia ja -osuuksia. Ne on valittajien mukaan tarkoitettu kunnan peruspalvelujen hoitamiseen eikä Lakeside Airparkin kaltaisen tarpeettoman ja epätarkoituksenmukaisen infrastruktuurin rakentamiseen.

Kuntalaiset kokevat olevansa pimennossa

Valittajien mielestä Lakeside Airpark -hankkeen valmistelussa on rikottu kuntalain pykälää 22, jonka mukaan kuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Pimennossa pidetyillä kuntalaisilla on ollut vain hyvin yleisluontoinen tieto siitä, että Sassin alueelle on suunniteltu asumisen ja lentämisen yhdistävää asumismuotoa.

Mitään tietoa hankkeen poikkeuksellisesta rahoituskuviosta ei kuitenkaan annettu kuntalaisille. Asiasta tiennyt pieni päättäjien joukko taas on joutunut salassapitosopimusten vuoksi pysymään asiasta hiljaa.

Vasta viime tammikuun 16. päivänä elinkeinoyhtiö Yrken kotisivuille ilmestyi tiedote, jossa kerrottiin suuren kiinteistökehityshankkeen alkamisesta Sassissa.

Samana päivänä asia tuli kaupunginhallituksen esityslistalle, ja jo 20. tammikuuta kaupunginhallituksen piti tehdä päätös asiasta.

Hallituksen kokouksessa esitys asian käsittelyn siirtämisestä ei mennyt läpi, ja valtuusto joutui hyväksymään asian jo 27. tammikuuta.

Kiire luotiin tahallaan?

Valittajat katsovat, että kyseessä oli tietoinen taktiikka:

On aivan selvää, että päätöksentekijöille ei haluttu antaa aikaa kunnolla perehtyä asioihin. (…) Selvästikin aivan tarkoituksella kaupungin asukkaille ei haluttu suoda sen paremmin osallistumis- kuin vaikuttamismahdollisuuttakaan.

Osanna rekisteröi Suomen-yhtiönsä jo kesällä 2019, ja valittajien mielestä hanke olisi voitu julkistaa jo tuolloin.

Valittajat arvioivat, että kiireellä pyrittiin häivyttämään se tosiasia, että Lakeside Airpark -konseptiin ei olisi ylipäätään ollut mahdollista löytää rahoitusta normaaleja tai tavanomaisia väyliä pitkin.

Kuvakaappaus Mäntän seudun KMV-lehdestä.

X