Lappeenrannan uskomaton virusruletti – antoi Ryanairin jatkaa lentoja Italian korona-alueelta, eikä tiennyt miten kaupungin oman lentokentän saa suljettua
Ryanair lennätti Italian pahimmalta korona-alueelta matkailijoita Lappeenrantaan vielä pitkään maaliskuulle asti. Kaupungin päättäjät eivät tienneet miten oman lentokentän saa suljettua - ja vetoavat nyt myös muistamattomuuteensa.
Riskeerasiko Lappeenrannan kaupunki asukkaidensa terveyden antaessaan Ryanairin lennättää matkustajia Bergamosta Lappeenrantaan koronaviruksen jo vallattua Pohjois-Italian?
THL julisti koko Italian epidemia-alueeksi 3. maaliskuuta, ja samana päivänä ulkoministeriö kehotti välttämään kaikkea matkustamista Italiaan.
Silti monen lappeenrantalaisen ihmetykseksi Ryanairin lennot Lappeenrannan ja Bergamon välillä kaksi kertaa viikossa jatkuivat entiseen tapaan, eikä lentokentän omistava kaupunki sulkenut kenttää tai lopettanut lentoja.
Vasta 9. maaliskuuta Ryanair ilmoitti oma-aloitteisesti vähentävänsä Lappeenrannan viikoittaisten Bergamon-lentojen määrän kahdesta yhteen. Ja jo seuraavana päivänä, 10. maaliskuuta, yhtiö yhtäkkiä ilmoitti lentojen loppuvan seuraavana päivänä eli 11. maaliskuuta.
Siinä vaiheessa Bergamo oli jo viikkoja ollut koronaviruksen pahimmin runtelema alue Euroopassa.
Ryanair on ainoa Lappeenrannan lentokentältä lentänyt yhtiö.
Raskasta tappiota vuosikymmenet tehnyt kenttä siirtyi 2016 valtionyhtiö Finavialta Lappeenrannan kaupungin omistamalle säätiölle. Liiketoimintaa pyörittää lentokenttäsäätiön omistama kaupunginyhtiö.
Korona huoletti, tekoja ei kuitenkaan saatu aikaan
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo, että Lappeenrannan kaupunginhallitus keskusteli epävirallisesti helmikuun lopulta lähtien Bergamon-lentojen riskeistä viikoittain. Keskusteluista ei ole pöytäkirjamerkintöjä.
Jarvan mukaan kaupunginhallituksen yleisen näkemyksen mukaan lennot olisi pitänyt lopettaa.
”Sen tyyppistä mielipidettä oli paljonkin. Asia kiinnosti kovasti viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, ja sama huoli oli kaikilla”, sanoo Jarva.
Huoli ei kuitenkaan konkretisoitunut teoiksi.
Tämä johtui Jarvan mukaan siitä, että poliitikot ja viranhaltijat toimivat kaupungin lentokenttäsäätiön toimitusjohtajan Markus Lankisen ja lentokenttäyhtiön toimitusjohtajan Eija Joron välittämän tiedon varassa. Nämä hoitivat yhteydenpidon Traficomiin, terveysviranomaisiin ja Ryanairiin.
”Kaupunki ei itsenäisesti tee päätöksiä, vaan viranomaiset ohjaavat päätöksentekoa. Sellainen käsitys meillä oli, että Traficom tai terveysviranomaiset eli aluehallintovirasto ohjaavat sitä asiaa”, sanoo Jarva.
Eli itsenäisen päätöksenteon sijaan kaupunki odotti Traficomilta ohjetta voidakseen sulkea omistamansa kentän?
”Kyllä, odotimme Traficomin ohjetta ja Eija Joro oli käsittääkseni yhteydessä aktiivisesti Traficomin kanssa”, sanoo Jarva.
Hänen mukaansa myös EU:n vapaa liikkuvuus esti kaupunkia rajoittamasta omistamansa kentän lentoliikennettä ilman viranomaisten määräystä.
Kuntapäättäjän selitys: ei muista mitään talviloman takia?
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd) ei halua kommentoida Seuralle Bergamon-lentojen kohtaloa vedoten tietämättömyyteensä. Hän perustelee muistikatkoaan sillä, että hän piti talvilomansa viikolla 11 eli 9. – 15. maaliskuuta.
Kaupunginhallitus tosin keskusteli asiasta jo ennen Kakkolan lomaa, mutta kyseisiä keskusteluja hän ei halua referoida vedoten muistamattomuuteensa.
”Minun tietojeni mukaan lentojen lakkauttaminen ei ollut kaupungin päätettävissä, vaan siitä päättivät lentokenttäviranomaiset ja lentoyhtiöt. Mutta minä olin lomalla”, sanoo Kakkola ja kehottaa kääntymään lentokenttäsäätiön Markus Lankisen puoleen.
Lankinen sanoo Lappeenrannan noudattaneen Traficomin ja muiden viranomaisten ohjeita. Lankinen kuitenkin siirtää kommentointivastuun Eija Jorolle, joka puolestaan siirtää vastuun Traficomille.
”Lentoasemien toimintaa Suomessa säätelee Traficom kaikilta osin. Lentoasemat eivät itse tee päätöksiä sovitun liikenteen rajoittamiseksi ilman viranomaisen määräystä”, sanoo Joro Seuralle sähköpostitse.
Traficom: Yksityisen kentän päätösvalta on kaupungilla
Lentoviranomainen Traficom on eri mieltä.
”Traficom ei ole kieltänyt kentän sulkemista eikä ole käskenyt pitää sitä auki, sillä asia ei ole meidän toimivallassamme. Lappeenrannan kenttä on yksityinen kaupungin omistama kenttä, ja kaupunki itse päättää sen auki olemisesta tai kiinni pitämisestä”, sanoo johtaja Jari Pöntinen Traficomista.
Traficom voi määrätä lentokentän suljettavaksi vain, jos kentän ylläpito osoittautuu esimerkiksi teknisesti turvattomaksi. Sen sijaan lentojen myötä mahdollisesti syntyvien tautiriskien arviointi ei kuulu Traficomille.
Pöntisen mukaan Traficom ainoastaan antoi lentokentille ohjeen noudattaa terveysviranomaisten kuten THL:n ja sosiaali -ja terveysministeriön antamaa ohjeistusta esimerkiksi siitä, miten lentomatkustajia on informoitava koronatilanteesta ja miten heidät on otettava kentillä vastaan.
Lappeenrannan kentällä olikin helmi–maaliskuun vaihteen tienoilta lähtien Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten henkilökuntaa vastaanottamassa matkustajia, ja matkustajille muun muassa jaettiin monikielisiä tiedotteita koronaviruksesta.
Olisiko ollut Eksoten näkökulmasta suotavaa, että riskialttiit lennot olisi lopetettu aiemmin?
”Eihän se meidän vallassamme ollut. Vaikea sitä on kommentoida, ja näköjään se ihan hyvin meni kuitenkin”, muotoilee Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula.
© Lappeenrannan lentokenttä
Professori: kaupungin on aina reagoitava uhkiin, olipa syynä sää tai tauti
Kunta-alan professori Asko Uoti Itä-Suomen yliopistosta ei ole tarkkaan perehtynyt Lappeenrannan maaliskuun tapahtumiin.
Uoti kuitenkin muistuttaa, että lentokenttähallinnolla on normaaliaikoinakin velvollisuus reagoida välittömästi esimerkiksi lentoturvallisuuden vaarantaviin sääoloihin. Tämä reagointivelvollisuus koskee myös epidemia- tai pandemia-aikoja.
Kaupungilla puolestaan on aina velvollisuus suojella asukkaitaan ja estää tartuntatauteja leviämästä jo pelkän tartuntatautilain perusteella.
”Rinnastaisin tilanteen yleiseen vaaraan ja lähtisin siitä, että sekä lentokentän johdolla että kaupungilla julkisyhteisönä on jopa velvollisuus reagoida välittömästi”, Uoti sanoo.
Uoti muistuttaa, että julkisrahoitteisessa liiketoiminnassa on aina otettava huomioon kunnan etu ja kuntakonsernin kokonaisetu. Jos osoittautuu, että rahoitusta käytetään jopa yleisvaaralliseksi osoittautuneeseen toimintaan, asiaa pitäisi hänen mielestään käsitellä vähintään kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksessa.
Halpalentoyhtiö Ryanair ei halua kommentoida tapahtunutta
Ryanair ei vastannut Seuran kysymyksiin muun muassa siitä, miksi yhtiö jatkoi riskialttiita Bergamon-lentoja 11. maaliskuuta saakka.
Seuran Ryanairin mediasähköpostiin lähettämään viestiin vastasi Alejandraksi esittäytynyt ihminen. Hän lähetti vastaukseksi vain linkin Ryanairin viralliseen tiedotteeseen, jossa kerrotaan esimerkiksi koronan vuoksi lakkautetuista lennoista.
Ryanairin myynti- ja markkinointijohtaja Chiara Ravara ei vastannut Seuran sähköpostilla ja Facebookin kautta lähettämiin kysymyksiin.
Lappeenrannan lentokenttäsäätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen taas ei halunnut antaa Seuralle omien sopimus- tai yhteistyökumppaneidensa nimiä tai yhteystietoja Ryanairissa. Lankisen mukaan Ryanairin organisaatio on niin ohut, ettei yhtiöllä ole ”resursseja vastata” tiedotusvälineiden kysymyksiin.
Etelä-Karjalassa on ollut tuuria koronan kanssa
Etelä-Karjalassa todettiin ensimmäinen koronavirustartunta 4. maaliskuuta. Tartunta oli saatu Pohjois-Italiasta, mutta tartunnan saanut ei sosiaali -ja terveyspiiri Eksoten tartuntaketjuselvityksen mukaan ollut ollut Bergamon-lennolla.
Sen jälkeenkin seudulla oli tuuria: huhtikuun 6. päivään mennessä varmistetuista maakunnan 11 tartunnasta yksikään ei Eksoten selvityksen mukaan tiettävästi ole liittynyt Bergamon-lentoihin.
Yksi selitys voi olla matkustajajakauma. Lappeenrannan lentomatkustajien enemmistö on venäläisiä transit-matkaajia, jotka hyödyntävät Lappeenrannan kaupungin tarjoaman edullisen tilaisuuden lentää Keski-Eurooppaan.
Suurin osa mahdollisista tartunnan saajista lienee Bergamosta Lappeenrantaan saavuttuaan jatkanut nopeasti matkaa Venäjälle eikä ole jäänyt Suomeen levittämään tartuntaa.
Viimeisellä lennolla 11. maaliskuuta Bergamosta Lappeenrantaan palanneista Ryanairin 50 matkustajasta lähes kaikki olivat venäläisiä, ja joukossa oli vain muutama suomalainen.
Kentän tappiokierre jatkuu
© Ryanair
Lappeenrannan kaupunki otti lentokentän Finavialta itselleen vuonna 2016. Tavoitteena oli saada kentälle uusia lentoyhteyksiä entisten lakkautettujen lentolinjojen tilalle. Kenttä piti saada kannattavaksi ja kerätä samalla alueelle lisää turisteja Keski-Euroopasta.
Matkustajaliikenne alkoikin uudelleen vuonna 2018. Ainoa lentoyhtiö, jonka kanssa kaupunki on saanut aikaan sopimuksen lennoista, on Ryanair. Sillä on ollut enimmillään puolenkymmentä reittiä Bergamon ohella muun muassa Saksaan, Kreikkaan ja Unkariin.
Lappeenranta maksaa salaisen sopimuksen perusteella Ryanairille korvaukseksi lennoista markkinointimaksuja eli niin sanottuja kynnysrahoja. Yksi reitti maksaa tiettävästi kaupungille satoja tuhansia euroja vuodessa.
Vuodelta 2019 kentän tappio on alustavien tietojen mukaan puolisen miljoonaa euroa kaupungin antamasta noin miljoonan euron tuesta huolimatta. Lisäksi viime vuonna kaupungin lentokenttäsäätiölle lainaksi antama 800000 euron summa jouduttiin muuttamaan avustukseksi, koska säätiö ei pystynyt maksamaan lainaa takaisin.
Tälle vuodelle kaupungin rahoitus lentokentälle nousi 1,4 miljoonaan euroon. Lisäksi kaupunki odottaa jälleen valtiolta kentälle miljoonan euron vuosittaista tukea.
Toistaiseksi Lappeenrannan tavoite saada lentojen avulla kaupunkiin lisää turisteja on toteutunut kehnosti. Lentomatkustajista arviolta vain 20 prosenttia on ollut tavoiteltuja keskieurooppalaisia turisteja. Noin 50 prosenttia matkustajista on ollut venäläisiä ja loput noin 30 prosenttia suomalaisia.