Näistä syistä ulkomaalaisten karkottaminen kestää niin kauan – ”Poliisin työ tällä hetkellä katastrofaalisessa pisteessä”

Poliisilla ei ole aikaa järjestellä karkottamisia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Rajavyöhyke Möhkön kylässä Ilomantsissa.

Poliisilla ei ole aikaa järjestellä karkottamisia.
Teksti:
Miia Saari

Suomessa on arviolta viitisensataa ihmistä, joiden karkottaminen tai käännytys Suomesta odottaa sitä, että poliisilla olisi aikaa tehdä palauttamiseen liittyvät käytännön järjestelyt.

Karkotettavaksi voidaan määrätä eri syistä ulkomaalainen, jolla on oleskelulupa Suomessa. Käännyttämisestä puhutaan, kun henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomeen.

”Tilanne muuttuu joka päivä, ja tilastoimme ainoastaan jo karkotetut ja käännytetyt ihmiset, mutta arvioisin, että noissa luvuissa mennään”, poliisin valtakunnallinen palautuskoordinaattori, ylikonstaapeli Jussi Lammi kertoo.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti arvioi viime viikolla, että heidän tekemästään karkottamispäätöksestä kuluu ainakin puolestatoista vuodesta kahteen, ennen kuin henkilö saadaan pois maasta. Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa kestää keskimäärin vuoden päivät.

Miksi valituksen saamisesta kuluu vielä puolesta vuodesta vuoteen, ennen kuin ihminen saadaan maasta pois, ylikonstaapeli Jussi Lammi?

”Meitä on vähänlaisesti. Helsingin poliisilaitoksessa alle kymmenen tutkijaa käännyttää ja karkottaa näitä satoja henkilöitä. Lisähenkilöstöllä saataisiin viivettä huomattavasti lyhyemmäksi. Tilanne on sama muuallakin poliisissa. Rikostutkijoillakin on jopa satoja juttuja tutkittavana pöydällä.

Poliisin työ on tällä hetkellä aika katastrofaalisessa pisteessä tällä henkilömäärällä. Poliisi itse on hyvin huolissaan tästä. Kuormitus on ylittänyt meidän mielestämme kohtuullisen rajan.”

Miten karkottaminen käytännössä tehdään?

”Ilmoitukset karkottamisesta ja valituksen hylkäämisestä täytyy aina ilmoittaa ihmisille henkilökohtaisesti ja kielellä, jota hän ymmärtää täydellisesti. Käytännössä 95 prosenttia tarvitsee tulkin.”

Onko ihmisiä vaikea saada sinne poliisiasemalle kuultaviksi vai yrittävätkö he piileskellä?

”Valtaosa saadaan kuultavaksi, osa piileskelee ja katoaa. Tapaamisessa allekirjoitetaan paperit ja kysytään, onko henkilö valmis lähtemään ennen valitusluvan umpeutumista. Joskus henkilö haluaakin lähteä mahdollisimman pian, ja silloin poliisi ryhtyy jo siinä hetkessä järjestelemään matkoja.”

Kun valitus on hylätty ja henkilön karkottaminen tulee toimeenpantavaksi, kutsutaanko hänet poliisiasemalle kuulemaan tämäkin päätös?

”Kyllä, kutsumme sitä poistamispuhutteluksi. Ilmoitamme, että nyt hänen täytyy lähteä, ja katsomme hänen suhtautumistaan siihen erilaisin kysymyksin.

Jos hän ilmoittaa vastustavansa palautusta kaikin keinoin, ryhdymme harkitsemaan ulkomaalaislain sallimia pakkokeinoja, kuten säilöönottoa. Voimme ottaa henkilön säilöön ja ryhtyä järjestelemään matkaa mahdollisimman nopeasti. Silloin arvioimme myös, tarvitseeko hän poliisisaattajat lentomatkalle.”

Mikä tässä prosessissa on työläintä?

”Yksi puhuttelu saattaa kestää neljä, jopa viisi tuntia. Täytettävien lomakkeiden määrä on suuri. Tähän liittyy paljon EU:n direktiivejä ja erilaisia asetuksia. Lentomatkojen varaamismenettely on täysin erilainen kuin tavallisen matkustajan. Pitää saada kuljetushyväksyntä monelta eri taholta.

Suurimmalla osalla karkotettavista ja käännytettävistä ei ole voimassa olevaa kotimaansa passia. Suurin osa maailman maista ja lentoyhtiöistä ei ota ihmistä vastaan, jos hänellä ei ole matkustamiseen oikeuttavaa dokumenttia.”

Mitä heille tehdään?

”Poliisin täytyy hankkia näille passittomille kotimatkatodistus heidän kotimaansa suurlähetystöstä. Kotimatkatodistusten hankinta hidastaa tätä hommaa yhtä paljon kuin henkilöstöpula. Monilla valtioilla ei ole suurlähetystöä Suomessa, jolloin joudumme asioimaan toisessa Euroopan maassa sijaitsevan edustuston kanssa.

Kun todistusta kysytään jonkin maan suurlähetystöstä, heidän omat tarkistuksensa saattavat kestää puolikin vuotta, jopa vuosia. Henkilötietojen tarkistaminen on vaikeaa, jos henkilö on alun perin antanut itsestään väärät tiedot. Tällaisia ihmisiä on paljon.

Meillä on kotimatkatodistuksia, jotka ovat olleet jonkin maan suurlähetystössä hakemusmenettelyssä kolme vuotta. Käy niinkin, ettemme saa todistusta koskaan, jolloin henkilö jää tänne Suomeen.”

Onko tilanne sama muuallakin Euroopassa vai onko Suomi poikkeus?

”Tilanne on sama muuallakin Euroopassa. Viimeisimmän tilaston mukaan Euroopan Unionista kyetään palauttamaan vain 39 prosenttia poistamispäätöksen saaneista.”

Onko Suomessa saman verran poliiseja suhteessa väkilukuun kuin muissa Euroopan maissa?

”Jo kaksikymmentä vuotta sitten Suomessa oli vähiten poliiseja tuhatta asukasta kohti Euroopassa, ja väittäisin, että koko maailmassa, ja siitä lähtien poliiseja on vain vähennetty. En ymmärrä viime vuosina julkisuudessa kuulemiani ilmoituksia, ettei poliisien määrä olisi vähentynyt.

Suomessa on tällä hetkellä 7 100 poliisia. Jos olisimme poliisien määrässä suhteessa asukaslukuun EU:n keskitasoa, meillä pitäisi olla 13 000 – 14 000 poliisia. Jos olisimme brittien tasolla, meillä pitäisi olla 22 000 poliisia.

Lisäksi lähes kaikissa Euroopan maissa lisätään poliisien määrää osaksi pakolaiskriisin vuoksi, osittain terroriuhan vuoksi. Suomessa ollaan vähentämässä poliiseja.”

Sisäministeriössä sorvataan lakimuutosta, jotta törkeisiin rikoksiin syyllistyneet voitaisiin karkottaa entistä nopeammin. Lakimuutoksesta ei taida olla hyötyä, jos poliisilla ei ole tarpeeksi työvoimaa toteuttamaan karkottamisia?

”Tämä on täysin totta. Rikoksista tuomitut tässä käännytettävien ja karkotettavien joukosa eivät ole kynnyskysymys. On myös huomioitava, että Suomi ei noudata asianmukaisesti Schengenin sopimusta, joka velvoittaa kutakin jäsenvaltiota rakentamaan tehokkaan ulkomaalaisten valvontajärjestelmän. Se tarkoittaa poliisien valvontaryhmiä, jotka tarkistavat ulkomaalaisia muualla kuin rajapisteillä.

Suomi on tietääkseni ainoa EU:n jäsenvaltio, jossa päätoimisia ulkomaalaisten valvontaryhmiä ei ole.

Poliisi tekee ulkomaalaisvalvonnaisia tarkistusiskuja muutaman kerran vuodessa, mutta päätoimisia ryhmiä ei ole. Kukaan ei aktiivisesti tavoittele täällä ilman lupaa olevia ulkomaalaisia. Siksi he pystyvät oleskelemaan maassamme luvatta tai välttelemään maasta poistamispäätöksen täytäntöönpanoa ystäviensä avulla vuosikausia.”

X