Raiskaus voi jatkossa nopeuttaa karkottamista – ”Törkeään rikokseen tuomitun lähtö maasta voi olla todella nopea”

Jaa artikkeli
rikollinen
Tänä vuonna 90 ihmistä oli saanut marraskuun loppuun mennessä karkottamispäätöksen Suomesta rikosten vuoksi. © Colourbox
Tuomiosta valittaminen ei enää oikeuta jäämään Suomeen.

Sisäministeriössä valmistellaan lakimuutosta, jolla pyritään nopeuttamaan törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista Suomesta.

Aiotaanko raiskaus luokitella rikokseksi, johon syyllistynyt voitaisiin karkottaa Suomesta nykyistä nopeammin, sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Jorma Vuorio?

”Emme ole vielä määritelleet, millainen rikos määritellään uudessa laissa törkeäksi. Se määritellään joko rikosnimikkeen kautta tai sen mukaan, kuinka paljon siitä voidaan tuomita vankeutta.”

Milloin päätös tehdään?

”Kevään aikana asia selviää. On olemassa muitakin lainsäädöksiä, joissa puhutaan törkeistä rikoksista. Katsotaan, mitä näillä törkeillä rikoksilla niissä tarkoitetaan. Raiskaus voi tulla mukaan, mutta katsotaan.”

Miten paljon karkottaminen voi lakimuutoksen ansiosta nopeutua?

”Nyt karkottamisesta voi valittaa hallinto-oikeuteen ja vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se prosessi voi kestää vuosia. Nyt haetaan sitä, että törkeisiin rikoksiin tuomitun lähtö maasta voi olla todella nopea, vaikka he valittaisivatkin karkottamisesta.”

Käsitelläänkö valitukset siis entistä nopeammin?

”Ei. Mutta ne voidaan käsitellään niin, että ihminen on jo lähtenyt maasta. Hän odottaa valituksensa tulosta ulkomailla.

Valittaa siis voi, mutta lähtö tulee nopeasti joka tapauksessa, jos tuomioistuin ei keskeytä prosessia. Aina on muistettava, että meidän on annettava tuomioistuimelle mahdollisuus, ihan samalla tavalla kuin näissä nopeutetuissa turvapaikkamenettelyissäkin. Ne voidaan panna nopeimmillaan täytäntöön kahdeksantena päivänä päätöksestä.”

Eli lakimuutoksen jälkeen karkottamispäätöksen saanut ihminen saadaan ulos maasta ehkä jo kahdeksassa päivässä?

”Turvapaikkamenettelyssä on tällainen aikaraja maastapoistamiselle ilmeisen perusteettomille hakemuksille. Me vielä harkitsemme, miten tämä asia muotoillaan lakiin. Joka tapauksessa tarkoitus on nopeuttaa karkottamista.”

Kuinka kauan nykyisin kestää, että karkottamispäätöksen saanut ihminen saadaan pois maasta, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti?

”Lähes sata prosenttia karkottamispäätöksen saaneista valittaa päätöksestä. Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa kestää keskimäärin vuoden päivät.

Sen jälkeen päätös on täytäntöönpanokelpoinen, vaikka karkotettu valittaisikin päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mutta kuluu kuukausia, ennen kuin poliisi ehtii ryhtyä toteuttamaan karkottamista käytännössä.

Väittäisin, että meidän tekemästä karkottamispäätöksestä kuluu ainakin puolestatoista vuodesta kahteen, ennen kuin henkilö saadaan pois maasta.”

Kuinka monta ihmistä Suomesta on tänä vuonna karkotettu rikoksen vuoksi ja mistä rikoksista karkotus on tehty?

”Rikosten vuoksi Suomesta on marraskuun loppuun mennessä saanut karkottamispäätöksen 90 ihmistä, mutta tarkkaa tilastoa heidän tekemistään rikoksista ei ole saatavilla.

Aika usein karkotettu on huumerikollinen, väkivaltarikollinen tai moninkertainen varas. Joukossa lienee myös jokunen raiskaaja ja lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyt.”

Saadaanko uuden lain avulla myös Suomessa rikoksia tehneet turvapaikanhakijat entistä nopeammin pois Suomesta, sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Jorma Vuorio?

”Tämä uusi lakimuutos ei liity millään tavalla turvapaikanhakijoihin. Turvapaikanhakijoilla on aivan oma lainsäädäntönsä. Kun puhutaan karkottamisista, silloin tarkoitetaan henkilöitä, joilla on oleskelulupa Suomessa. Turvapaikanhakijoita ei voida karkottaa Suomesta, heidät voidaan käännyttää.”

Missä tapauksissa turvapaikanhakija voidaan käännyttää Suomesta?

”Jos turvapaikanhakija syyllistyy rikokseen, silloin ratkaisee se, millainen rikos on ja onko se tehty ennen Suomeen tuloa vai Suomessa.

Geneven pakolaissopimus ja EU:n menettelydirektiivi säätelevät aika tarkkaan nämä tilanteet. Jos ajatellaan tilannetta, jossa henkilö on syyllistynyt ennen Suomeen tuloa törkeään rikokseen, vaikkapa terroristirikokseen tai niin sanottuun sotarikokseen, silloin turvapaikka voidaan jättää antamatta.

Mutta täytyy aina selvittää perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti, voidaanko henkilö palauttaa kotimaahansa, jotta hän ei joudu siellä vaaraan.”

Entä jos palauttaminen kotimaahan ei ole turvallista?

”Vaikka ihminen olisi syyllistynyt minkälaiseen rikokseen tahansa, hänelle on aina annattava tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei voida palauttaa kotimaahansa.
Jos henkilö syyllistyy rikokseen Suomessa ja hän on oikeutettu turvapaikkaan, mikään täällä tehty rikos ei vaikuta asiaan. Turvapaikka on myönnettävä, vaikka Suomessa syyllistyisi mihin rikokseen tahansa.”

Siis mihin rikokseen tahansa?

”Niin. Jos ihminen täyttää turvapaikan hakemisen edellytykset, turvapaikka on annettava. Ne kriteerit ovat paljon kovemmat kuin toissijaisen suojelun kriteerit, joiden perusteella myönnetään oleskelulupia.

Mutta, jos katsotaan, että henkilö ei ansaitse turvapaikkaa mutta olisi oikeutettu toissijaiseen suojeluun, silloin Suomessa tehty rikos pudottaa ihmisen siihen samaan joukkoon missä ovat ne, jotka ovat tehneet rikoksensa ulkomailla.

Hänet sitten joko palautetaan kotimaahansa tai jos ei pystytä palauttamaan, annetaan tilapäinen oleskelulupa.

Tämä mekanismi tulee suoraan Geneven pakolaissopimuksesta, Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja Suomen perustuslaista ja ulkomaalaislaista.”

Voitko kertoa tästä esimerkin tosielämästä?

”Meillä oli pysyvällä oleskeluluvalla Suomessa jo pitkään asunut ihminen, joka oli syyllistynyt Suomessa murhaan ja istui elinkautista. Hyvissä ajoin ennen tuomion päättymistä käynnistettiin karkottamismenettely. Karkottamispäätös oli valmis, kun tuomittu vapautui.

Maa, johon henkilö karkotettiin, ei ollut sodassa. Se oli kuitenkin maa, jonka lainsäädännön mukaan on mahdollista, että henkilö laitetaan uudestaan oikeuteen kotimaassa törkeästä, ulkomailla tehdystä rikoksesta, vaikka hän olisi siellä jo kärsinytkin rangaistuksensa.

Häntä olisi maan lain mukaan voinut odottaa kotimaassaan kuolemantuomio.

Emme voineet karkottaa henkilöä. Sillä pienikin epäilys siitä, että henkilö olisi tuomittu kuolemaan kotimaassaan, riitti estämään henkilön karkottamisen Suomesta.”

X