Pohjoisen pakolaisputki järkytti pikkukaupungin rauhaa: Tornion kaduilla liikkuu tuntemattomia ihmisiä!

Jaa artikkeliTilaa Seura
järjestelykeskus
Nyt maahanmuuttajat ohjataan Torniossa suoraan järjestelykeskukseen, jossa he voivat rekisteröityä turvapaikanhakijoiksi. © Kaisa Sirén/Otavamedia
Tornio opettelee käsittämään ja suvaitsemaan turvapaikanhakijoiden virtaa.

Haaparannan matkakeskuksessa on täysi hulina päällä.

Kaksikerroksinen sininen linja-auto on juuri saapunut Luulajasta. Bussista purkautuu viitisenkymmentä turvapaikanhakijaa.

Bagdadista kotoisin oleva mies on neljän lapsen ja vaimonsa kanssa. Hän kysyy, ollaanko Torniossa. Ei olla, sillä matkaa Suomeen ja Tornioon on vielä kaksisataa metriä.

Perhe haluaa Tampereelle. Mies kaivaa taskustaan älypuhelimen, ottaa Google Maps –sovelluksen ja osoittaa sormellaan Tammerkosken kupeeseen. Siellä velipoika odottelee.

Väki hätkähtää, kun asemalla hääräävä kuski on viittilöinyt väkeä siirtymään paikallisbussiin.

Bagdadilainen mies kysyy, pääseekö tällä Tampereelle. Ei pääse. Sillä pääsee kilometrin päähän Tornion järjestelykeskukseen, joka on juuri avattu.

Keskuksesta keskukseen

Haaparannan ja Tornion välisen rajan yli on kuljettu rennosti maasta toiseen. Rajaa ei yleensä edes huomaa, mutta nyt Rajavartiolaitoksen ja Suomen tullin partiot pysäyttävät autoja. Tullivirkailija nousee turvapaikanhakijoiden bussiin, kävelee bussikäytävän edestakaisin ja antaa luvan jatkaa matkaa.

Bussi pysähtyy järjestelykeskuksen eteen. Pihalla pääasiassa Irakista, Somaliasta ja Afganistanista olevat ihmiset ovat hämillään. Bagdadilainen perheenisä kyselee edelleen ympärillä olevilta suomalaisilta, minne hänen pitäisi mennä päästäkseen Tampereelle.

Somalialainen rouva on tullut lähisukulaisien kanssa Suomeen. Hekin haluavat Tampereelle. Paikalle apuun tulleet varusmiehet viittilöivät vanhaan koulurakennukseen. Bagdadilainen perheenisä vilkuilee levottomasti ympärilleen. Joku yrittää vakuutella, että viranomaiset ovat Suomessa kunnollisia.

Aiemmin tästä jatkettiin matkaa omatoimisesti Kemiin, jotkut jalkaisin moottoritien viertä.

Nyt kukaan ei pääse Tampereelle. Kaikki ohjataan järjestelykeskukseen, jonka viiden linjaston jälkeen vuorossa on seuraava keskus.

Transit-väkeä

Kemin vastaanottokeskuksen paikkaluku on nyt nostettu viiteensataan.

Apulaisjohtaja Virpi Pakisjärvi kertoo, että turvapaikanhakijoiden määrän huikean kasvun vuoksi resurssien tarve on lisääntynyt valtavasti. Tällä hetkellä keskuksen paikat ovat täynnä, mutta lähialueille perustetaan vastaanottokeskuksia koko ajan, jotta turvapaikanhakijoiden sumaa saadaan purettua Kemistä myös muualle Suomeen.

”Aikaisemmin Kemin keskuksessa turvapaikanhakijat odottivat päätöstä, mutta nyt keskus toimii enemmän niin sanottuna transit-keskuksena.”

Turvapaikanhakijat saapuvat Kemin vastaanottokeskukseen suoraan rajalta poliisirekisteröinnin jälkeen.

”Nyt ihmiset ovat olleet täällä esimerkiksi pari viikkoa, ja sen jälkeen heidät siirretään uusiin keskuksiin.”

Punainen risti rekrytoi väkeä kovalla vauhdilla, jotta ihmistulvaan pystytään vastaamaan.

”Vastaanottokeskuksia perustetaan tarvittaessa, ja lakkautetaan tarvittaessa. Maahanmuuttovirasto antaa toimeksiannot”, Pakisjärvi selittää.

Kiiremajoitus

Vastaanottokeskukseen saapuessaan turvapaikanhakija saa aloituspakkauksen, johon kuuluvat muun muassa tyyny, peitto, pyyhe ja ruokailuvälineitä. Tarvittaessa hän saa muutaman kympin rahaa ensimmäisiä päiviä varten. Sitten turvapaikanhakija viedään hänelle järjestettyyn asuntoon.

Kemissä turvapaikanhakijat asuvat esimerkiksi tavallisissa kerrostaloasunnoissa.

Yhteen huoneeseen sijoitetaan useampia, joten kolmiossa voi asua yli kymmenen ihmistä.

Seuraavana päivänä tehdään epäviralliset henkilökortit, joiden kanssa maahanmuuttajan asioiminen luonnistuu koordinoidusti.

Vastaanottokeskuksen asiakaspalvelupisteen takana työskentelevät pakolaisohjaajat Heini Sifis ja Omar Sharif.

”Kiireen vuoksi kaikkia käytännön asioita ei ehdi hoitamaan. Asunnot, joihin turvapaikanhakijat viedään, ovat kalustamattomia. Välillä joku voi olla useita päiviä vaikkapa ilman lamppua”, Heini Sifis kertoo.

Kielitaitoa lastenohjelmista

Omar Sharifilla on oma kokemus siitä, minkälaista on olla tiskin toisella puolella. Hän itse tuli Somaliasta Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2011.

Sharif puhuu sujuvan suomen lisäksi somalia ja jonkin verran arabiaa, joten hän pystyy keskustelemaan useimpien turvapaikanhakijoiden kanssa. Vastaanottokeskuksen asiakkaista pääosa on Irakista, jossa puhutaan arabiaa.

Kun Sharif itse oli turvapaikanhakijana vastaanottokeskuksessa, hän alkoi aktiivisesti puhua suomea työntekijöiden kanssa.

”Vuoden Suomessa olon jälkeen ymmärsin suomea, mutten puhunut sitä hyvin”, Sharif kertoo.

”Opiskelin suomea maahanmuuttajakoulussa ja myös vapaa-ajalla kotona.”

Hän kertoo katsoneensa televisiosta paljon lastenohjelmia, koska niissä käytetään hyvää puhekieltä. Taito kehittyi ripeään tahtiin. Kielitaidon avulla saa helpommin töitä. Hän on toiminut tulkkina, mutta sen lisäksi erilaisissa tehtävissä muun muassa sairaaloissa ja päiväkodeissa sekä vastaanottokeskuksessa elokuusta lähtien.

Sharif kannustaakin uusia turvapaikanhakijoita opettelemaan ensin suomen kielen.

”Opiskelkaa ensin suomea ja menkää sitten etsimään töitä”, Sharif rohkaisee.

Mielen kaaoksia

Rajan yli vyöryvä kansainvaellus on muuttanut täydellisesti pikkukaupungin arjen.

”Tornio on pieni kaupunki, jossa miltei kaikki tuntevat toisensa nimiä ja autoja myöten”, torniolainen Henna Sirniö kuvailee.

Hänen mukaansa torniolaiset alkavat heti ihmetellä, jos joku on vaikkapa liikkeellä itselleen epätyypilliseen aikaan. Nyt kadulla tulee vastaan tuntemattomia ihmisiä vieraista kulttuureista.

”Nyt on aivan uusi tilanne, eikä oikein tiedä, miten tähän pitäisi suhtautua”, Sirniö pohtii.

Vieraus ja tietämättömyys ruokkivat huhuja ja ennakkoluuloja.

”Onko kaupungilla turvallista, onko lapsilla turvallista kauppakeskuksessa? Keskellä risteystä saattoi olla 50 turvapaikanhakijaa kuljeksimassa. Kukaan heistä ei näyttänyt tietävän mistään mitään, ja mihin suuntaan pitäisi tästä nyt lähteä. Täällä oli monta viikkoa hallitsematonta kaaosta”, Sirniö sanoo.

”Ainakin kaaosta oman mielen sisällä.”

Viranomaisten päätöksistä kyllä jaetaan tietoa, mutta Sirniö kaipaisi tietoa esimerkiksi turvallisuuteen liittyvistä asioista.

”Nyt kaikkien mielipide tuntuu muodostuvat Facebookista ja mediasta. Jos yksi sanoo, että tilanne on paha, niin kaikki on sitä mieltä”, Sirniö pohtii.

Sosiaalinen media on agitoinut paikkakuntalaisia muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaiseen Rajat kiinni -mielenosoitukseen, joka pidettiin 19. syyskuuta. Mieltään osoittava sadan hengen joukko marssi rajan lähellä olevalle Rajaleikki-patsaalle ja muodosti ihmismuurin, jonka tarkoitus oli symboloida rajan sulkemista.

Tavallisille torniolaisille myös mielenosoittajat olivat pelottava asia. Vaikka jollain tasolla moni ymmärtää mielenosoittajien tavoitteet suojella omaa paikkakuntaa, niin rankka vastakkainasettelu on ollut yhtä lailla uusi ja pelottava ilmiö.

Nyt kuitenkin järjestelykeskuksen perustaminen on tuonut tunteen siitä, että asioita edes yritetään saada haltuun. Sirniö uskoo, että konkreettisten toimenpiteiden myötä torniolaisten arki asettuu pikkuhiljaa takaisin omiin uomiinsa.

Pikavisiitti

Kaikki rajalle asti tulleet eivät aio jäädä Suomeen.

Irakilainen Mohammed Eadn, 22, vietti Tornion kuplahallin hätämajoituksessa yhden yön, mutta on nyt suuntaamassa takaisin Ruotsiin. Hänen kaksi siskoaan ja kaksi veljeään ovat asettuneet Tukholmaan. Mohammedin tavoitteena oli päästä Helsinkiin, koska hänen irakilaiset ystävänsä häntä sinne houkuttelivat.

Vastaanotto Torniossa oli Mohammedin sanojen mukaan tyly. Ihmiset huutelivat rajalla, että menkää kotiinne takaisin.

”Täällä ei ole ollut ruokaa saatavilla ja ilmakin on kylmä”, Mohammed sanoo.

”Saksassa ja Ruotsissa asiat on paljon paremmin järjestetty.”

Mohammed lähti kuukausi sitten Irakista. Hän tuli ensin lentäen Bagdadista Istanbuliin. Turkista Euroopan halki Suomeen hän on tullut laivalla, junilla ja busseilla. Matkaan on kulunut hänen mukaansa 1500 dollaria. Rahaa on vielä hieman jäljellä, ja hän voi kääntyä kappaleen matkaa takaisin päin.

Bussi Luulajaan lähtee kohta.

Kaverin kaverin jutut

Tornion kauppakeskuksessa on tavallinen tiistai.

Ystäviensä kanssa kahvilla istuskeleva Ossi on sitä mieltä, että kyllä turvapaikanhakijoita saa tänne tulla, mutta ei ihan niin paljon kuin tähän mennessä on tullut. Jotain harmiakin ovat kuulopuheiden mukaan aiheuttaneet.

”Kuulin, että olivat yrittäneet päästä autoihin sisälle ja pyytäneet kyytiä. Ja jotkut oli seurailleet joitain tyttöjä. En mie tosin tiedä, onko nämä totta. Kaikkeahan sitä nyt kuulee”, Ossi kertoo.

Kaupoille tulleet kemiläiset Jonna Määttä ja Hanna Ylikärppä ovat sitä mieltä, etteivät turvapaikanhakijat ole pahemmin häirinneet.

”Vaikka heitä on tullut todella paljon nyt, niin ei sekään ole mikään ratkaisu, että laitetaan rajat kiinni”, Ylikärppä pohtii.

Määtän ja Ylikärpän mukaan paikallisia ei ole tiedotettu tarpeeksi tilanteesta.

”Olisi hyvä tietää, miksi turvapaikanhakijat tulevat tänne. Nyt moni ajattelee, että he tulevat vain rahan perässä”, Määttä sanoo.

Naiset toteavat, että sosiaalisessa mediassa on paljon ilkeää puhetta liikkeellä.

”En ole jaksanut enää seurata esimerkiksi Facebookin Kemi-ryhmää, koska siellä puhutaan lähinnä sellaista, että kaverin kaverin kaverille olisi sattunut jotain”, Määttä sanoo.

Isis-tylytystä

Aamupalaksi oli kananmuna ja sämpylä.

Edellisenä yönä vihreän tekonurmen päällä on nukkunut useita kymmeniä miehiä. Nyt hätämajoituspaikkana toiminut Tornion palloiluhalli on äkkiä tyhjennetty.

Miehet on siirretty ensin poliisin luokse rekisteröintiprosessiin ja rekisteröidyt vastaanottokeskuksiin.

SPR:n terveysdelegaattina toimiva Eeva Matsuuke siivoaa hallia. Hän kertoo, että monilta turvapaikanhakijoilta jää hätämajoituksiin vaatteita ja laukkuja. Osa ihmisistä on raskaan vaeltamisen jälkeen sen verran poissa tolaltaan, että itsestään huolehtiminen on raskasta.

Matsuuke kertaa toissaviikonlopun mielenosoitusta. Itse hän oli silloin sadan metrin päässä Haaparannan matkakeskuksessa.

”Yritimme ohjata bussilla tulleita ihmisiä rajan yli tänne hätämajoituspaikkaan. Olin piirtänyt kartan ja sanonut, että menkää se kilometrin matka kävellen”, Matsuuke kertoo.

Sitten turvapaikanhakijat tulivat takaisin ja kysyivät, pitääkö heidän mennä läpi niiden vihaisten mielenosoittajien, jotka pitävät kylttejä, joissa lukee ”go home Isis” ja ”nyt riittää”. Hankalassa tilanteessa Matsuuke jäi odottelemaan matkakeskukseen turvapaikanhakijoiden kanssa reilun tunnin ajaksi, kunnes mielenosoitus laantuu ja väki lähtee pois.

”Monet olivat hyvin masentuneita. Joillekin iski paniikki ja he lähtivät takaisin Ruotsiin”, Matsuuke sanoo.

Matsuuke on juuri palannut Jordaniasta, jossa hän oli 11 kuukautta auttamassa Syyrian pakolaisia. Jordaniassa kaaos on aivan toista luokkaa. Matsuuke sanoo, että Syyrian ja Irakin tilanne on niin vakava, että monella pakolaisella ei ole mitään mahdollisuuksia palata kotimaahansa. Silti kaikkialla halutaan laittaa rajoja kiinni.

Insinööri valmis töihin

Torniolaisessa hätämajoituksessa Ahmed Ali Yousif, 26, odottaa toista päivää siirtoa vastaanottokeskukseen. Hän on ehtinyt jo rekisteröityä turvapaikanhakijaksi.

Ahmed on paennut Bagdadista. Hän on kotoisin Jurf Al Sakharista, joka on muuttunut viime aikoina hyvin levottomaksi. Alue on ollut välillä myös Isisin hallussa. Ahmed on sunni ja hän kammoaa takaisinpaluuta. Irakissa on suuri merkitys sillä, onko sunni vai shia. Se voi olla elämän ja kuoleman kysymys.

”Haluaisin aloittaa uuden elämän täällä”, Ahmed sanoo.

”Ensin minun täytyy opetella suomen kieli ja sitten haluan tehdä töitä. Asuinpaikalla ei ole niin paljon väliä.”

Hän on koulutukseltaan insinööri. Tutkintopaperit hänellä on edelleen Irakissa. Ne pitäisi saada jollain keinolla tänne.

Sinkkumiehenä hänen ei tarvitse huolehtia vaimosta ja lapsista. Jos hänellä olisi perhettä, hän arvelee, ettei olisi lähtenyt.

”Nyt odotan bussia vastaanottokeskukseen. En tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi, koska henkilökunta ei ole kertonut”, Ahmed sanoo.

Pihaan tulee taas linja-autollinen turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole vielä rekisteröityneet. Toinen linja-auto yrittää taiteilla pienessä tilassa. Siihen puolestaan otetaan täysi lastillinen jo rekisteröityneitä, jotka kuljetetaan johonkin vastaanottokeskukseen.

Insinööri-Ahmedin matka jatkuu.

Kemi – Helsinki

Tiistai-iltana yöjuna lähtee Kemistä. Ykköslaiturilla on melko hiljaista. Yhtään turvapaikanhakijaa ei astu junaan.

Järjestelykeskus on toiminut ilmeisen tehokkaasti, sillä päättyneenä päivänä pakolaisten määrässä Haaparannalta Tornioon syntyi taas uusi ennätys.

Päivällä Suomen ulkoministeri suututti ruotsalaiset väitteellä, että nämä mahdollistavat ihmissalakuljettajille ja terrorismia rahoittaville ketjuille bisneksen päästämällä turvapaikanhakijat Suomeen.

Aamulla Pasilan aseman laiturilla ei näy turvapaikanhakijoita saati ihmissalakuljettajia: On vain eläkeikäinen nainen suuren kyltin kanssa. Kyltissä lukee ”welcome refugees” eli tervetuloa pakolaiset.

Muutama päivä myöhemmin Lahdessa pakolaisperheet joutuvat kivisateeseen.

X