Rumaa ja rikollista rihkamaa – Näin salaa metsästetty norsunluu tulee turistikauppaan

Afrikan mantereen norsuista joka kymmenes kuoli salametsästäjien luoteihin 2000-luvun synkimpänä vuonna. Syy oli syöksyhampaista saatava norsunluu, joka on laitonta lähes kaikkialla maailmassa.

Suurin norsunluun kuluttaja on Kiina ja tärkein kauttakulkumaa Vietnam. Yhteistä valtioille on kovaotteinen kommunistihallinto ja häntäpään sijoitus ihmisoikeuksien ja sananvapauden vertailuissa.

Bisnestä pyörittävät kansainväliset rikollisliigat. Afrikasta salametsästetty norsunluu salakuljetetaan Kaakkois-Aasiaan usein laivarahtina ja puutavaran sekaan piilotettuna.

Malesian, Laosin ja Kambodžan, kautta tavara jatkaa pienempinä erinä lentoteitse Vietnamiin. Reittejä on monia. Etappeja ovat myös Thaimaa, Indonesia ja Singapore.
Vietnamissa raaka-aine jalostetaan koruiksi ja koriste-esineiksi ja myydään kiinalaisille matkailijoille. Hinta nousee ketjun joka portaalla.

Seura selvitti, kuinka norsunluun vähittäiskauppa Vietnamissa toimii.

Tästä norsunluisesta leimasimesta pyydettiin Nha Trangin hienoimmassa ostoskeskuksessa aluksi 1 176 euroa, mutta tarjottiin sen jälkeen kaverihintaan 824 euroa. Miikka Järvinen / Otavamedia

Yhdeksän tonnin lasti

Vihreästä jadekivestä veistettyjen buddha-riipusten joukossa on pari vaaleampaa.

”Ei kiveä, norsunluuta”, myyjä kertoo.

Hintalappuja ei ole. Myyjä kirjoittaa lapulle hinnat. Jade-buddha 180 euroa ja norsunluinen 172 euroa.

Kysyn lupaa kuvan ottamiseen. Myyjä asettaa korut tiskin reunalle ja työntää kasvonsa mahdollisimman kauas. Hän tietää, että toinen riipuksista on laiton.

Jade- ja norsunluuriipukset Ho Chi Minh Cityn Ben Thanissa. Kauppaa käydään avoimesti poliisin silmien alla. Miikka Järvinen / Otavamedia

Maaliskuun lopulla Da Nangin satamassa tulli sai kiinni yhdeksän tonnia norsunluuta, joka oli lastattu puutavaralaivaan Kongon tasavallassa.

Miten on mahdollista, että Ho Chi Minh Cityn keskustassa, Ben Thanhin markkina-alueella myydään laitonta tavaraa avoimesti keskellä päivää?

Kadulla partioi poliiseja. Ovella päivystää turvamies. Kauppoja ei synny, mutta saan mukaani käyntikortin ja lupaan tulla takaisin.

Löperö lainsäädäntö

Kansainvälinen Traffic-järjestö tutki vuosina 2016–17 Vietnamissa 852 myymälää 13 paikkakunnalla ja löysi yli 9 000 norsunluista esinettä.

Lähes kaikki kauppiaat kertoivat norsunluun olevan kotimaista. Väite ei voi pitää paikkaansa, sillä Vietnamissa on norsuja jäljellä noin sata.

Vuosina 1989–2017 koko maailmassa tehtiin 28 490 norsunluutakavarikkoa, yhteensä 393 100 kiloa. Pahin piikki koettiin 2012–13, jonka jälkeen määrä on tasaisesti laskenut.

Vastaavasti Afrikassa salametsästettyjen norsujen määrässä nähtiin piikki 2011, jolloin kymmen prosenttia mantereen norsuista kuoli salametsästäjien luoteihin. Nyt afrikannorsujen populaatio on reilut 400 000 yksilöä.

Näiden Nha Trangissa ostoskeskuksessa myytyjen norsunluukorujen yhteenlaskettu paino jää murto-osaan rikoslain soveltamiseksi vaaditusta kahden kilon alarajasta. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Vietnamissa norsunluukauppaa suojelee näennäisesti tiukan lain porsaanreikä. Norsunluun halussapito, ostaminen tai myyminen ei ole rikos vaan hallinnollinen rike, jos määrä on alle kaksi kiloa.

Trafficin mukaan norsunluuta myyvistä kaupoista puolet pitää esillä vain 1–5 esinettä kerrallaan.

Määrä jää alle rikoslain määrittelemän kahden kilon. Ensikertalaiselle seuraamus on 7 100–14 300 euroa sakkoja, ei vankeutta.

Rajan yli kuljettaminen tai myyminen ovat raskauttavia tekijöitä, mutta vain silloin, jos määrä ylittää rikoslain alarajan.

Yli kahden norsunluukilon hallussapidosta seuraa rikostutkinta ja enimmillään 15 vuotta vankeutta, ainakin periaatteessa.

Etelä-Afrikassa, Krugerin kansallispuistossa salametsästäjät tappoivat 71 afrikannorsua vuonna 2018. Miikka Järvinen / Otavamedia

Norsunluun merkit

Seura tutki norsunluun vähittäiskauppaa kolmessa kaupungissa, Ho Chi Minh Cityssa, Hanoissa ja Nha Trangissa.

Viimeksi mainittu on suosittu rantakohde, jonka torilta löytyi ilmiselvä väärennös. Neljää norsunluuksi väitettyä buddhariipusta myytiin 6–7 eurolla kappale.

Parin kojun päässä myytiin samanlaista korua, jonka kerrottiin olevan villisian hammasta.

Näitä riipuksia kaupiteltiin norsunluuna, vaikka muutaman metrin päässä tismalleen samanlaisten kerrottiin olevan villisian syöksyhammasta. Miikka Järvinen / Otavamedia

Astetta tökerömpi yritys tuli vastaan rantakadulla, jossa tulitikkuaskin kokoisesta riipuksesta pyydettiin vain 46 euroa. Uskottavuutta ei lisännyt muovisen kiiltävä pinta.

Traffic-järjestön norsunluuasiantuntija Minh D.T. Nguyen vahvistaa epäilykseni pari päivää myöhemmin Hanoissa.

”Pituussuuntaan leikatussa syöksyhampaassa kuvio näkyy viivoina. Näissä kuvio on liian voimakas ja säännöllinen”, Nguyen analysoi valokuvaa rantakadun väärennöksistä.

Syöksyhampaan poikkileikkauspinnassa taas kuvio näkyy rengasmaisena, joko sahalaitaisena tai ristikkomaisena, riippuen hionnasta.

Liian selkeä kuvio ja muovimaisen kiiltävä pinta paljastavat väärennöksen. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Bingo turistirysässä

Olen etukäteen lähettänyt Nguyenille sähköpostilla useita kuvia, joiden joukosta paljastuu löytö.

Norsunluinen sormus: 960 €. Tämän ostaminen ei ole Vietnamissa rikos, koska paino jää alle kahden kilon. Miikka Järvinen / Otavamedia

Nha Trangin hienoimmassa ostoskeskuksessa korumyyjä tarjosi sovitettavaksi massiivista äijäsormusta. Reunassa näkyi jopa maallikon silmään erottuva sahalaitainen kuvio.Pinta oli sileäksi hiottu ja himmeä, ei muovimainen, hinta 960 euroa. Raaka-aineen väitettiin olevan vietnamilaista, mikä ei pidä paikkaansa.

”Kuvasta ei voi sanoa, onko materiaali aasialaisesta vai afrikkalaisesta norsunluusta. Sen voi olettaa olevan afrikkalaista, koska norsuja ei Vietnamissa juuri ole”, Nguyen kertoo.

Vietnamin Nha Trangissa myytyjen korvakorujen hionnan läpi kuultaa aidolle norsunluulle ominainen kuvio. Miikka Järvinen / Otavamedia

Myyjä esitteli myös nappikorvakoruja ja paria ohuempaa sormusta, joissa kuvio näkyi selvästi.

”Pikkusormukset ja korvakorut ovat norsunluuta 95 prosentin varmuudella. Iso sormus on norsunluuta mahdollisesti,” Nguyen arvioi.

Hanoin vanhan kaupungin Hang Bac -kadun korukaupoista yksi erottuu edukseen.

Hopea- ja kivikorujen joukossa tukeviin lasivitriineihin lukittuna on vain viisi vaaleaa rannekorua. Pieni määrä on hyvä merkki.

Sormen paksuinen rannerengas maksaa 260 euroa ja helmistä tehty rannekoru 164 euroa. Hionnan läpi kuultaa tuttu kuvio.

Kauppias kehuu, että korut ovat norsunluuta ja valmistettu Vietnamissa. Tiedustelen raaka-aineen alkuperää. Kuulemma Afrikasta.

Tämän Vietnamissa valmistetun norsunluisen rannekorun materiaali on kauppiaan mukaan peräisin Afrikasta. Miikka Järvinen / Otavamedia

Kysyn tarkemmin, mistä maasta. Sama vastaus, Afrikasta. Epätarkkaa, mutta olkoon. Trafficin Minh D.T. Nguyen nyökyttelee kuville.

”Helminauhassa viivat näkyvät, tämä on ehkä aito. Rannerengaskin näyttää aidolta, mutta olen siitä vähemmän varma.”

Norsunluukuvio näkyy selvästi, vaikka Trafficin asiantuntija oli tämän rannerenkaan aitoudesta vähemmän varma kuin helminauhan kohdalla. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Poliisi katsoo läpi sormien

Education for Nature Vietnam eli ENV-järjestö tekee pistotarkastuksia norsunluuta myyviin yrityksiin ja ilmiantaa niitä viranomaisille.

”Poliisi jättää joskus pienet rikkeet huomioimatta, koska haluaa keskittyä isoihin tekijöihin ja takavarikoihin. Poliisilla on asenne, että pikkutekijät eivät kiinnosta”, kertoo ENV:n operatiivinen johtaja Nguyen Phuong Dung.

ENV:n avustuksella poliisi sai kiinni yhden Vietnamin tärkeimmistä salakuljettajista. Nguyen Mau Chienin syytteessä lueteltiin 30 kiloa sarvikuonon sarvia, kaksi tapettua tiikeriä ja suuri määrä norsunluuta: 390 syömäpuikkoa, 20 helminauhaa ja 39 patsasta.

Tuomio oli vain 13 kuukautta vankeutta ja 440 dollarin sakot.

”Olimme hyvin pettyneitä tuomioon, että se oli näin lievä. Olemme kuulleet eri lähteistä, että hän on maksanut paljon”, Dung jatkaa.

Chien on ison mittakaavan tekijä. Mutta kun kauppias myy yksittäisen rannerenkaan turistille, vakava rikos on ehtinyt muuttua kahden pikkutekijän hallinnolliseksi rikkeeksi.

Trafficin tutkijatiimin jäsenet kieltäytyivät tapaamasta toimittajaa kasvotusten. He vastasivat kysymyksiin, tiedottajan välityksellä. Osa kertoi kokeneensa kohtaamiset norsunluukauppiaiden kanssa uhkaaviksi.

Valokuvasta kieltäytyy myös Minh D.T. Nguyen, vaikka hän antaa haastattelun oikealla nimellään.

Hang Bac -katua Hanoin vanhassa kaupungissa hallitsevat korukauppiaat. Tarjolla on myös laitonta norsunluuta. Miikka Järvinen / Otavamedia

Korruptio on arka aihe

Myös ENV:toiminnan salamyhkäisin osa on kauppiaiden jäljittäminen.

Järjestön kenttäjohtaja suostuu tapaamiseen, jos hänen henkilöllisyytensä pysyy salassa. Syy on turvallisuus, etteivät bisnestä pyörittävät rikolliset saa tietää, ketkä ovat tehneet paljastuksia heistä.

Kenttäjohtajan mukaan rajaa ylittävällä turistilla saattaa olla mukanaan yksi tai kaksi norsunluista korua. Jos hänet pysäytetään, korut täytyy lähettää tutkittaviksi, jotta voidaan varmistaa, onko kyseessä aito norsunluu vai väärennös.

Ultraviolettivalossa aito norsunluu hehkuu. Jos esinettä polttaa kuumalla neulalla, muovi sulaa ja aito luu savuaa mutta ei syty palamaan. Sitten on testejä, joiden sisällöstä ei julkisuuteen hiiskuta.

”Viranomaiset eivät välttämättä kiinnitä huomiota yksittäisiin koruihin, jotka voivat olla vaikka väärennöksiä”, kenttäjohtaja sanoo.

Jos kauppiasta epäillään norsunluun myymisestä mutta hän väittää sen olevan jotain muuta, poliisin ammattitaito ei riitä aidon materiaalin tunnistamiseksi.

Tutkimus on hidasta ja kallista, eikä resursseja haluta haaskata pikkutekijöiden narauttamiseen. Tämän kauppiaat tietävät hyvin.

Hanoin Hang Gai -kadulla myydään sekä norsun syöksyhampaista että luista valmistettuja koriste-esineitä. Miikka Järvinen / Otavamedia

Vaille vastausta jää edelleen kysymys, ketkä Vietnamin valtakoneistossa suojelevat norsunluubisnestä.

Suomessa vieraillut WWF:n Vietnamin maajohtaja Thinh Vanngoc kertoo valtion linjan muuttuneen.

”Nyt järjestöt voivat puhua korruptiosta julkisesti. Vielä kolme vuotta sitten se ei ollut turvallista. Jos raportoi viranomaisille korruptiosta, piti olla kaikki todistusaineisto valmiina tai saattoi itse joutua vankilaan”, hän kertoo.

Mutta miksi poliisi ei löydä enempää todistusaineistoa? Korruptioepäilyjä on vaikea osoittaa todeksi.

”Tiedän, että jotain tapahtuu kulissien takana. Sen verran minulla on lupa sanoa,” Vanngoc myöntää.

Kansainvälisen järjestön johtajana Vanngoc on etuoikeutetussa asemassa siinä, kuinka avoimesti hänellä on lupa puhua.

Bloggari Nguyen Ngoc Anh arvosteli Facebookissa taiwanilaista Formosa-teräsyhtiötä, jonka tehdas aiheutti 2016 pahan ympäristökatastrofin Vietnamissa. Se oli virhe.

Kesäkuussa oikeus totesi Anhin julkaisemien kuvien, videoiden ja kirjoitusten vääristelevän ja halventavan viranomaisten toimintaa. Tuomio oli kuusi vuotta vankeutta.