Suomalaisjuristin kova väite: Interpol avustaa Venäjää laittomassa toiminnassa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Oppositiopoliitikko Vasilii Popov pakeni Venäjältä Suomeen saatuaan tiedon, että hänet aiotaan pidättää. © Interpol
Venäjä käyttää Interpolin etsintäkuulutuksia poliittisiin tarkoituksiin.

Liikemiehestä on tullut Venäjän valtion vihollinen. Hän tietää liikaa, hän on tehnyt liian äänekkäästi vastarintaa valtaapitäviä kohtaan.

Hänet halutaan vaientaa.

Liikemies pakenee, ja hänet leimataan rikolliseksi. Hänen kuvansa ilmestyy kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin etsintäkuulutusjärjestelmään.

Kiinniotto ulkomailla voi johtaa luovutukseen Venäjälle. Siellä odottaa tuomio rikoksesta, jota etsintäkuulutettu ei ole tehnyt.

Selostus voi kuulostaa toimintaelokuvan juonelta. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Tapahtumaketju on totta, eikä näin ole käynyt vain kerran.

Lontoossa 9 Bedford Row International -asianajotoimistossa työskentelevän ihmisoikeusasianajajan Eeva Heikkilän mukaan Venäjä hyödyntää toistuvasti Interpolin etsintäkuulutuksia poliittisiin tarkoituksiin.

”Tapaukset menevät aina saman kaavan mukaan. Olen edustanut toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja, oppositiopoliitikkoja ja liikemiehiä, joilla on kaikilla puhtaat jauhot pussissa. He ovat kuitenkin joko paljastaneet korruptiota, kieltäytyneet maksamasta korruptiorahaa tai saaneet näkyvyyttä kritisoidessaan hallitusta.”

Se ei käy Venäjällä.

Rikoksessa avustamista

Interpolin peruskirjassa lukee, että sen tulee pysyä erossa muun muassa kaikesta poliittisesta, sotilaallisesta ja uskonnollisesta toiminnasta. Käytännössä linja ei ole Heikkilän mukaan pitävä.

”Tiedän tapauksia, joissa etsintäkuulutus putkahtaa listalle neljättä kertaa, vaikka se on jo kolmesti peruttu väärin perustein tehtynä.”

Heikkilän mukaan Interpol hyväksyy kansainvälisiä etsintäkuulutuksia liian heppoisin perustein.

”En tiedä pyydetäänkö Interpolissa koskaan näyttöä rikosasiasta ennen etsintäkuulutuksen julkaisua. Törmään usein tilanteisiin, joissa papereita näytöstä ei ole toimitettu. Eihän sellaiselta pohjalta voida lähteä oikeuteen.”

Mahdollistamalla etsintäkuulutusten avulla poliittiset ajojahdit, Interpol avustaa Venäjää rikollisessa toiminnassa, Heikkilä syyttää.

”Interpol pitäisi uudistaa. Nykyisellään se asettaa ihmishenkiä vaaraan. Etsintäkuulutusten avulla on laitettu syyttömiä ihmisiä vankilaan ja luovutusriskin alaisiksi maihin, joissa heidän henkensä on vaarassa.”

Interpolin viestintäpäällikkö Rachael Billington kertoo Seuralle järjestön lähtöolettamuksena olevan, että eri maiden poliisiviranomaisilta tulevien etsintäkuulutusten tiedot ovat oikein.

”Interpolin rooliin ei kuulu epäillä henkilöitä vastaan esitettyjä syytöksiä tai kerätä todistusaineistoa.”

Mikäli jokin etsintäkuulutus herättää epäilyksen Interpolin sääntörikkomuksesta, siihen pyydetään tarkennuksia.

”Mikäli väärinkäytöksiä havaitaan, etsintäkuulutuksen julkaisu voidaan estää tai jo julkaistu kuulutus voidaan poistaa. Tällöin myös jäsenmaita pyydetään poistamaan ilmoitus omista tietokannoistaan”, Billington kertoo.

Interpolin etsintäkuulutuksia Suomessa käsittelevän keskusrikospoliisin rikosylitarkastaja Sanna Palo kertoo, että meillä poliisin järjestelmiin syötetään vain osa etsintäkuulutuksista. Valintaa tehtäessä mietitään muun muas-sa sitä, kuinka todennäköisesti etsitty henkilö on Suomessa tai tulossa tänne.

Etsintäkuulutusten poliittisuutta on Palon mukaan vaikea arvioida. Tapausten näyttöä tarkastellaan vasta henkilön kiinnioton jälkeen.

”Etsintäkuulutusten tarkistaminen on Interpolin tehtävä. Meillä katsotaan rikosnimikettä, eli onko etsitty henkilö syyllistynyt Suomen lain mukaan rikokseen ja onko teko niin vakava, että hänet voidaan ottaa kiinni ja luovuttaa toiseen maahan.”

Viime vuoden aikana Suomessa otettiin kiinni 47 toisen maan etsintäkuuluttamaa henkilöä. Luovutetuissa suurimmat kansalaisuusryhmät olivat virolaiset ja venäläiset.

Poliitikon pako Suomeen

Poliittisesta ajojahdista Venäjää syyttää myös keväällä Suomeen paennut venäläinen oppositiopoliitikko ja liikemies Vasilii Popov.

”Pakenin Suomeen, kun sain tiedon, että minut aiotaan pidättää”, hän kertoo sähköpostitse Seuralle.

Popovia epäillään Venäjällä kiinteistökauppojen yhteydessä tapahtuneesta petoksesta. Petroskoin kaupunginoikeuden mukaan Popov on osa järjestäytynyttä rikollisryhmää, joka aiheutti kiinteistökaupoilla noin 137 800 euron tappion kaupungille.

Popov kiistää syytteet, joista epäillään myös hänen vaimoaan Anastasija Kravtshukiaa. Sekä Popov että Kravtshuka kuuluvat Venäjällä oppositiopuolue Jablokoon.

”Vaimoni osti helmikuussa 2012 avoimessa huutokaupassa rakennuksen Petroskoin kaupungilta. Sen jälkeen kun Jablokon tukemasta Galina Shirsinasta tuli Petroskoin kaupunginjohtaja syksyllä 2013, vaimoani ja kahta muuta puolueen jäsentä vastaan nostettiin syyte. Myöhemmin, toukokuussa 2015 syyte nostettiin myös minua vastaan. Rikostutkijalla ei ole todisteita syyllisyydestäni”, Popov kertoo.

Venäläinen tuomioistuin on pidättänyt Popovin poissaolevana. Tämän jälkeen Venäjä teki hänestä etsintäkuulutuksen Interpoliin.

Suomi pidätti Popovin lehtitietojen mukaan kotoaan Joensuusta elokuun lopulla.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vapautti hänet pari päivää myöhemmin. Nyt Popov odottaa matkustuskiellossa häntä koskevan tutkinnan valmistumista ja mahdollista luovutuspäätöstä.

Käräjäoikeudessa Popovin puolustus argumentoi, että ”luovuttamiselle ei ole edellytyksiä, koska rikosepäily on tekaistu ja johtuu Popovin poliittisesta toiminnasta”.

Varma tuomio

Heikkilä ei tunne Popovin tapausta, mutta tekaistut syytteet kuuluvat hänen mukaansa läheisesti poliittiseen ajojahtiin.

Hän kertoo, kuinka moni liikemies on menettänyt elämäntyönsä, kun omaisuus ja liiketoiminta on siirretty valtion nimiin tekaistujen talousrikossyytteiden nojalla.

”Niitä varten voidaan muuttaa virallisia asiakirjoja niin, että näyttää siltä kuin yrityksen verot tai suuret lainat olisivat jääneet maksamatta. Henkilöt halutaan mustamaalata kotimaassaan”, Heikkilä kertoo.

Syytteet talourikoksista ovat usein vakavia. Monesti niistä seuraisi vähintään kymmenen vuoden vankilatuomio.

Oikeudenkäynnit ovat lähinnä muodollisuus.

”Venäjällä vapautusaste on alle yhden prosentin. Syytettä seuraa tuomio 99 prosentin varmuudella.”

Tuomittu voi myös menettää muutakin kuin vapautensa.

”Esimerkiksi aktivisteja halutaan ihan oikeasti vaientaa.”

Moni pakenee ulkomaille ja saa siksi peräänsä etsintäkuulutuksen.

Perhe erillään

Popov on tyytyväinen, että juuri Suomen poliisi otti hänet kiinni. Hän luottaa, että syytteet tutkitaan täällä perusteellisesti.

”Suomen on pyydettävä Venäjältä todisteet syyllisyydestäni. Venäläisellä rikostutkijalla ei ole tällaisia todisteita. Samalla tulisi selville, ettei vaimoni ja muut Jablokon jäsenet rikkoneet lakeja.”

Tällä hetkellä Popovin vaimo on jumissa Venäjällä. Hänen passinsa on otettu rikosepäilyjen vuoksi pois. Pariskunta ei ole nähnyt toisiaan viiteen kuukauteen. Parin kolme alaikäistä lasta käyvät säännöllisesti Suomessa tapaamassa isäänsä.

Popov on aiemmin kertonut, ettei usko Suomen luovuttavan häntä Venäjälle. Uhkana hän näkee vain maiden väliset suhteet.

”Että Suomi luovuttaisi minut Venäjälle, koska ei halua riidellä sen kanssa.”

Mitä siitä seuraisi?

”Venäläinen tuomioistuin julistaisi minut syylliseksi ja määräisi kymmeneksi vuodeksi vankilaan. Venäjällä ei ole vapauttavia päätöksiä”, Popov kirjoittaa.

X