Tappoiko kannabiksen käyttö ensimmäisen suomalaisen? – Isän epäily: Pojasta haluttiin esimerkkitapaus lainsäätäjille

Kuolemaan johtaneet kannabismyrkytykset ovat äärimmäisen harvinaisia. THL:n oikeustoksikologian asiantuntija ei ole uransa aikana kohdannut ainuttakaan tapausta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kannabismyrkytys aiheuttaa harvoin kuoleman.

Kuolemaan johtaneet kannabismyrkytykset ovat äärimmäisen harvinaisia. THL:n oikeustoksikologian asiantuntija ei ole uransa aikana kohdannut ainuttakaan tapausta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Jääskeläinen

Perheen nuorimman pojan kannabiksen käyttö ei tullut hänen isälleen yllätyksenä. Pienellä paikkakunnalla asuva Risto (nimi muutettu) oli käyttänyt kannabista kauan, eivätkä muutkaan huumausaineet olleet hänelle vieraita. Riston puhelin täyttyi usein huumekauppaan viittaavista viesteistä.

Kerran Riston oven taakse saapui parivaljakko, joka uhkaili häntä maksamattomien huumevelkojen vuoksi. Risto teki poliisille ilmoituksen tilanteesta. Poliisi jututti huumekaupan osallisia, mutta totesi, ettei tutkintaa ole syytä aloittaa todisteiden puutteen vuoksi.

Viime pääsiäisenä Risto menehtyi. Ruumiinavauksessa Riston veressä todettiin olevan kannabiksen vaikuttavia ainesosia ja nikotiinia. Niiden pohjalta kuolinsyyksi arvioitiin kannabismyrkytys.

Riston isä Matti (nimi muutettu) uskoo, että kuolinsyy määriteltiin virheellisesti. Matti epäilee, että hänen pojastaan koetetaan tehdä esimerkkitapaus kannabiksen tappavuudesta.

”Oikeuslääkäri sanoi jossain vaiheessa, että heillä on kiire tehdä näitä syksyksi ennen eduskunnan keskusteluja kannabiksen laillistamisesta.”

Poliisin ja oikeuslääkärin toimet herättivät kysymyksiä

Matin epäilykset kuolinsyystä heräsivät, kun hän otti yhteyttä poliisiin poikansa kadonneen kameran vuoksi. Risto oli hankkinut kameran alle kaksi viikkoa ennen kuolemaansa, mutta asunnosta löytyi vain sen jalka. Kameraa ei ollut takavarikoitu, mutta Matti sai tietää poliisin löytäneen kannabista sekä voimakkaita Sirdalud- ja Ksalol-lääkkeitä.

Takavarikkopöytäkirjassa kerrotaan, että lääkkeet oli määrätty Ristolle. Matti sai yhteyden alueen johtavaan ylilääkäriin, jonka kertoman perusteella väite ei pidä paikkaansa.

”Mitään merkintöjä reseptien kirjoittamisesta pojalle ei löydy eli joko poliisi tai lääkäri valehtelee. Ei samasta asiasta voi olla kahta totuutta, joten en tiedä, mihin tässä pitäisi uskoa”, Matti sanoo.

Kannabismyrkytys tappoi suomalaismiehen.

Oikeuslääkäri arvioi pojan kuolleen kannabismyrkytykseen. © Otavamedia

Matin mukaan poliisi suhtautui kuolemaan rutiininomaisesti, sitä sen tarkemmin tutkimatta. Takavarikoidut lääkkeet ja kannabis toimitettiin nopeasti säilöön, vaikka papereihin ne on merkitty hävitetyiksi.

”Poliisin mukaan he eivät edes tutkineet, oliko kyseessä synteettinen vai tavallinen kannabis. He sanoivat määrittelynsä perustuvan poliisipartion elämänkokemukseen”, Matti sanoo.

Isä ei usko kannabiksen käytön tappaneen poikaansa

Oikeuslääkäri kirjasi Riston kuolinsyyksi kannabismyrkytyksen, sillä kannabis voi lääkärin raportin mukaan toisinaan aiheuttaa sydämen rytmihäiriön ilman muita altistavia tekijöitä. Lääkkeitä tai alkoholia Riston verestä ei havaittu.

Matti ei usko, että kannabiksen käyttö tappoi hänen poikansa, vaan hän on pyytänyt Riston kuolinsyyn uudelleenarviointia. Tapaus on parhaillaan toisen oikeuslääkärin selvitettävänä, joka tutkii, olisiko kuolema voinut olla seurausta nikotiinimyrkytyksestä

”Aiempi oikeuslääkärikin sanoi minulle kuolinsyyn voivan olla jokin muukin, mutta heidän päättäneen silti kirjata sen kannabismyrkytykseksi.”

Kannabismyrkytys on erittäin harvinainen kuolinsyy

Kuolemansyyselvityksen oikeustoksikologiaan erikoistunut oikeuskemisti Pirkko Kriikku Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että kannabismyrkytyksen esiintyminen kuolinsyynä olisi poikkeuksellista. Hän ei kommentoi Riston tapausta, vaan asiaa yleisellä tasolla.

”Kannabis ei ole ollut tärkeimpänä löydöksenä kuolemaan johtaneissa myrkytyksissä ainakaan oman urani aikana, enkä usko sen olleen sitä aiemminkaan. Kannabis saattaa joskus olla mukana kuolinsyyssä, jos kyseessä on monen aineen aiheuttama myrkytys”, Kriikku sanoo.

Kriikun arvion mukaan kannabiksen yksistään aiheuttamassa myrkytyskuolemassa thc:tä pitäisi olla veressä useita kymmeniä mikrogrammoja. Tapausten harvinaisuuden vuoksi tarkkoja määriä on vaikea löytää mistään.

Kannabismyrkytykseen vaadittaisiin kymmeniä mikrogrammoja thc:tä.

Vainajan verestä löytyi kannabista ja nikotiinia. © Otavamedia

Huumekaupassa liikkuva synteettinen kannabis taas sisältää synteettisiä kannabinoideja, jotka luokitellaan muuntohuumeiksi. Ne aiheuttavat kuolemaan johtavan myrkytyksen todennäköisemmin kuin kannabis.

Kriikun mukaan myöskään synteettiset kannabinoidit eivät yleisesti esiinny kuolemantapauksissa, sillä niitä liikkuu Suomessa varsin vähän.

”Synteettiset kannabinoidit ovat kuolintapauksissa harvinaisia Suomessa. Tuolloin kuolinsyy tilastoitaisiin kyseisen muuntohuumeen mukaan eikä kannabismyrkytyksenä”, Kriikku sanoo.

Humaania päihdepolitiikkaa -yhdistyksessä toimivan, sosiologian väitöskirjaa tekevän Aleksi Huplin mukaan kannabismyrkytys kuolinsyynä vaikuttaa erittäin yleisesti ottaen epäuskottavalta.

”Tällaisia tapauksia ei ole tiedossani Suomesta eikä maailmalta, tai ainakin ne ovat erittäin harvinaisia kannabiksen kokonaiskulutukseen verrattuna. Syy on puhtaasti farmakologinen. Kuolettavan annoksen saamiseksi kannabiksen kukintoa pitäisi nauttia satoja kiloja kerralla, mikä on lähes mahdotonta”, Hupli sanoo.

Kannabis voi aiheuttaa kuoleman yksinään.

Avauksen tehneen oikeuslääkärin mukaan kannabis voi aiheuttaa kuoleman yksin. © Otavamedia

Voidaanko kuolintapauksia hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa?

Kansalaisaloitetta kannabiksen käytön dekriminalisoimisesta käsitellään eduskunnassa todennäköisesti tämän hallituksen aikana. Aloitteessa esitetään lakimuutosta, jonka jälkeen kannabiksen käyttö, pienen määrän hallussapito ja muutamien kasvien omaan käyttöön kasvattaminen eivät olisi enää rangaistavia tekoja.

THL:n tutkijat julkaisivat kesäkuussa tutkimuksen, joka puoltaisi huumeidenkäytön dekriminalisoimista. Tutkijoiden selvitysten mukaan käytön rangaistavuuden poistaminen vähentäisi huumeiden käyttöön liittyviä kansanterveysriskejä ja huumekuolemia.

Aleksi Huplin mukaan Riston tapauksen käyttöä mahdolliseen päihdepoliittiseen vaikuttamiseen on vaikea arvioida tapaukseen tarkemmin perehtymättä.

”Yleisesti sanoisin, että kyllähän kaikkea voidaan käyttää päihdepoliittiseen vaikuttamiseen. Varsinkin, kun aihepiiri on yhä niin vaikea ja se jakaa voimakkaasti mielipiteitä.”

Huplin mukaan, jos kyseessä olisi jonkinlainen vaikuttamisyritys, olisi se Suomen kontekstissa poikkeuksellista.

Matin ja Riston nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.

 

Juttua muokattu 15.6. klo 20:36, korjattu Sirdalud-lääkkeen kirjoitusasu.

 

Lue myös: Kun Riku otti hatkat – Näin huumepiirit veivät ”hyvän perheen” jännitystä turvalliseen elämäänsä hakeneen teinin

Rikun tarinan hankaluus on siinä, että jollain tasolla hän kokee olevansa haavoittumaton oman elämänsä sankari.

Rikun tarinan hankaluus on siinä, että jollain tasolla hän kokee olevansa haavoittumaton oman elämänsä sankari. © Tommi Tuomi / Otavamedia

X