Tietokirjailija: ”Eurooppa ei ole ollut sodan jälkeen yhtä sodankaltaisessa tilanteessa kuin nyt”

Esko Seppäsen mukaan Suomi teki virheen luottaessaan euro-alueen apuun.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Esko Seppänen ja Paavo Väyrynen ovat erimielisiä Suomen euroerosta.

Esko Seppäsen mukaan Suomi teki virheen luottaessaan euro-alueen apuun.
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Viime viikolla Paavo Väyrynen, 69, kertoi perustavansa uuden puolueen. Keskustan pitkäaikainen kunniapuheenjohtaja lähti omille teilleen, koska ei kyennyt vaikuttamaan puolueensa politiikan suuntaan.

Väyrynen oli jo vuosia kritisoinut Suomen ulkopolitiikan uutta suuntaa, jossa on tultu kauas Paasikivi–K ekkosen linjasta.

Viime heinäkuussa hän laati kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin kansanäänestystä Suomen eurojäsenyydestä. Aloite keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja oli tietysti täysin ristiriidassa Sipilän hallituksen tavoitteiden kanssa.

Viime syksynä Iltalehti teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jonka mukaan kolmasosa suomalaisista kannattaa aloitetta.

Tammikuussa Väyrynen ilmoitti, että kansalaisaloitteen käsittely veisi liikaa aikaa. Tarvitaankin uusi puolue. Asialla on kiire.

”Euroalue kehittyy nopeaa vauhtia velkaunioniksi ja liittovaltioksi”, Väyrynen perusteli viime viikolla pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Ne olivat Kansalaispuolue Ry:n syntysanat.

Mutta kuten niin usein Väyrysen kohdalla, kaikki alkoivat keskustella Paavo Väyrysestä. Hänestä oltiin huolissaan. Olli Rehn surkutteli Väyrysen henkilökohtaista tragediaa.

Euroerosta ei puhunut kukaan.

Onneksi on toinen vireä eläkeläinen, Esko Seppänen, 69.

Arvostettuna tietokirjailijana tunnettu Seppänen on juuri julkaissut kirjan nimeltä Mistä Suomi vaikenee? Siinä hän käsittelee osittain samoja teemoja kuin Väyrynen.

Entinen vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentaarikko sanoo istuneensa monet kerrat bussin takapenkillä Väyrysen kanssa, matkalla Strasbourgiin tai kansainvälisille lentokentille.

Politiikan konkarit tuntevat toistensa metkut.

Paavon sana

Seppäsen tuomio Väyrysen uudesta avauksesta on nopea ja armoton.

”Väyrysen uusi puolue on absurdi idea. Siinähän voivat olla jäsenenä vain europarlamentaarikot tai kansanedustajat. Hän ei tule saamaan muita siihen mukaan. Se johtaa käytännössä tilanteeseen, jossa Paavo on uuden puolueen ainoa jäsen.”

Esko Seppänen uskoo, että Väyrynen saa kasaan tarvittavat 5 000 nimeä puolueen rekisteröintiä varten.

”Mutta minusta se on niiden pettämistä, jotka antavat nimensä tällaisen puolueen perustamiseen.”

Seppänen sanoo itse aina vastustaneensa Suomen EMU-jäsenyyttä, mutta Väyrysen ajatus on silti kuolleena syntynyt. Kansalaisaloitteessa esitetään, että Suomi ottaisi euron rinnalle käyttöön rinnakkaisvaluutan.

Kreikkalainen Syriza-puolue pyöritteli aikanaan samantyyppistä ajatusta.

”He huomasivat, ettei se toimi.”

Seppäsen mukaan rinnakkaisvaluutan ongelma on siinä, että valtion vanhat velat ovat euromääräisiä. Euromääräisiä tuloja tarvitaan ulkomaankauppaan ja velkojen maksuun.

Esko Seppäsen mukaan ero eurosta on muutenkin juuri nyt mahdoton yhtälö.

”Suomen uskottavuus ei riitä siihen, että me eroaisimme yksin. Väitän, että isot maat kostaisivat sen. Luottoluokitus putoaisi ilman muuta, ja korot nousisivat. Siinä ei Paavon sana riitä vakuudeksi, että tämä järjestely onnistuisi.”

Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. EU käy läpi kovaa myllerrystä. Kriisit ovat sumentaneet näköalan yhteiseen Eurooppaan.

Seppäsen mukaan on mahdollista, että osa euromaista haluaa tulevaisuudessa erota rahaliitosta.

”Euroopassa ollaan nyt palaamassa kohti normaalitilaa, valtioiden välistä yhteistoimintaa.”

Kansallisvaltioiden aktivoituminen lisää kitkaa EU:n sisällä.

”Budjettikuri ja usko yhteisen rahan siunauksellisuuteen joutuvat koetukselle”, Esko Seppänen ennustaa.

Nettomaksaja

Seppäsen laskujen mukaan EU-jäsenyys on käynyt Suomelle kalliiksi. 20 vuoden aikana me olemme maksaneet Brysseliin 10 miljardia euroa enemmän kuin olemme saaneet takaisin.

Yksi esimerkki: Suomi on maksanut lähes kolme miljardia euroa muiden Pohjois-Euroopan maiden jäsenmaksualennuksia.

Maataloustuet ovat toinen rahasyöppö.

Ranskan jälkeen Suomi on EU:n toiseksi suurin kansallisten maataloustukien maksaja. Kuluvana vuonna Suomi maksaa omasta pussistaan miljardin euron maataloustuet. Sen päälle EU:sta saadaan 766 miljoonaa.

Samaan aikaan Saksa, Kreikka, Ruotsi ja monet muut Euroopan maat napsivat omat tukensa pääasiassa unionin yhteisestä 140 miljardin maatalousbudjetista.

Eurolasku

Eurojäsenyys on tuonut Suomelle lisää maksettavaa.

Kreikan tukipaketteihin ja finanssikriisin siivoamiseen on käytetty toistaiseksi 6,3 miljardia euroa. Suomi on ottanut kannettavakseen vastuut, joiden loppusumma kohoaa 20 miljardiin euroon.

Lisäksi euroalue on ottamassa käyttöön pankkiunionin, jonka myötä suomalaiset tallettajat ovat vastuussa myös muiden euromaiden pankkien riskeistä. Niiden todellista määrää ei tiedä kukaan.

Euro on aiheuttanut ongelmia myös metsäteollisuudelle, joka vastaa noin viidesosaa Suomen viennistä.

Finanssikriisin jälkeen Suomen paperi- ja kartonkiteollisuuden vienti romahti 22 prosenttia vuosina 2007–2009. Samaan aikaan Ruotsi devalvoi oman valuuttansa. Halvan kruunun avulla metsäteollisuuden vientivolyymit kasvoivat kymmenen prosenttiyksikköä.

2000-luvun aikana Ruotsin vienti on kasvanut kuusi prosenttia. Suomessa vienti on pudonnut 10 prosenttiyksikköä.

Metsäviennin supistumisen hintalappu on miljardeja euroja.

Takaisin 30-luvulle

Vuosien varrella monet asiantuntijat ovat esittäneet, että EU- ja eurojäsenyys ovat olleet Suomelle ulko- ja turvallisuuspoliittisia projekteja.

Esko Seppäsen mukaan Suomi teki virheen luottaessaan euro-alueen apuun.

”Montako divisioonaa se on tuonut, Stalin kysyi aikoinaan.”

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Euroopalla on vaikeuksia lunastaa niitä odotuksia, joita rauhanprojektille on asetettu.

”Eurooppa ei ole ollut sodan jälkeen yhtä sodankaltaisessa tilanteessa kuin nyt”, Seppänen sanoo.

Hän uskoo, että seuraavaksi Suomea viedään Naton jäseneksi. Merkit ovat jo ilmassa.

”Me haemme turvaa lännestä ja olemme ylimielisiä itään. Suomi on hylännyt sen brändin, joka toi meille turvaa 50 vuodeksi.”

Seppäsen ja Väyrysen ulostulot olisi helppo kuitata sanomalla, että kyse on 70-vuotiaiden ikämiesten ristiretkestä Paasikivi–Kekkosen linjan puolesta.

Seppänen näkee asian toisin.

”Me olemme vanhoja, mutta meitä ennenkin tapahtui kaikenlaista.”

Hän sanoo olevansa Väyrysen kanssa samaa mieltä siitä, että suomalainen ulkopolitiikka on nykyään historiatonta.

”Jollain lailla tämä nykyinen ajattelu on paluuta 30-luvulle. Ja se oli Suomelle turvatonta aikaa.”

Esko Seppänen haluaa tehdä tärkeän ilmoituksen.

”Väyrynen on ilmoittanut olevansa tässä kysymyksessä Kekkonen. Minä ilmoitan olevani Paasikivi.”

X