Toimisiko tämä Latvian malli Suomessa? Sotilastaidoista pakollinen oppiaine toisen asteen oppilaitoksissa vuodesta 2024 alkaen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kalnin lukio otti ensimmäisten joukossa sotilas­koulutuksen opetus­suunnitelmaan. Moni on valinnut tämän oppilaitoksen päästäkseen maanpuolustus­kurssille.
Kalnin lukio otti ensimmäisten joukossa sotilas­koulutuksen opetus­suunnitelmaan. Moni on valinnut tämän oppilaitoksen päästäkseen maanpuolustus­kurssille. © Nora Krevneva
Latvia varustautuu rajojensa puolustamiseen omintakeisin keinoin. Nuorten ei tarvitse mennä armeijaan, mutta sotilaskoulutuksesta tulee lukioissa ja ammattikouluissa pakollinen aine. Sitä kokeillaan jo vapaaehtoisiin.

On helppo nähdä, että näitä liikkeitä on hiottu sulkeisissa. Univormuihin pukeutunut latvialainen lukioluokka ryhmittyy tottuneesti koulun eteen paririviin ja marssii tielle yhtä jalkaa. Kun käsky kajahtaa, luokka puhkeaa lauluun:

”Ai jel, manu vieglu pratu…”

Marssilauluna soi vanha kansansävel, jossa vasta kihlattu nuorukainen valittaa kohtaloaan, kun hänen on lähdettävä sotaan.

Tältä lukiotunti näyttää, kun aineena on maanpuolustus. Kalnin koulu oli ensimmäisiä oppilaitoksia Latviassa, jotka ottivat sotilastaidot lukujärjestykseen.

Vuonna 2024 aineesta tulee pakollinen Latvian kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa. Lukiolaiset ja ammattikoululaiset on tarkoitus laittaa sammalikkoon ryönäämään ja ampumaradoille räiskimään. Omintakeisen uudistuksen taustalla on pyrkimys vahvistaa Latvian puolustuskykyä.

Muuallakin Baltiassa on viime vuosina mietitty keinoja kasvattaa armeijan reserviä. Liettuassa palautettiin asevelvollisuus käyttöön, mutta Latviassa keksittiin sen sijaan viedä maanpuolustus oppilaitoksiin. Tulevaisuudessa toiselta asteelta valmistuneet opiskelijat ovat valmiita liittymään reserviin, jos haluavat.

17-vuotias Salvins Eduards Šmakovs valitsi lukion maanpuolustus­kurssin saadakseen hyvät lähtöasemat armeijauralle. Vuonna 2024 aineesta tulee pakollinen kaikille.

17-vuotias Salvins Eduards Šmakovs valitsi lukion maanpuolustus­kurssin saadakseen hyvät lähtöasemat armeijauralle. Vuonna 2024 aineesta tulee pakollinen kaikille. © Nora Krevneva

”Täältä saa hyvät eväät armeijauralle”

Luokkahuoneen tunnelma on sotilaallinen, kun nuorilla on univormut yllään ja takaseinää peittää panssarivaunun piilottamiseen suunniteltu naamiointiverkko. Lipaston päällä lepää viuhkapanos ja sinko.

Nämä nuoret ovat valinneet maanpuolustuksen vapaaehtoisena kurssina ja monien haaveissa siintää armeijaura.

”Ajattelin, että täältä saa hyvät eväät armeijauralle”, sanoo 17-vuotias Salvins Eduards Šmakovs, jonka hiukset on ajeltu sotilaallisen lyhyiksi.

Kurssilaiset joutuvat oppimaan muun muassa länsimaisten sotilas­standardien mukaisia taktisia käsimerkkejä.

Kurssilaiset joutuvat oppimaan muun muassa länsimaisten sotilas­standardien mukaisia taktisia käsimerkkejä. © Nora Krevneva

”Tykään armeijajutuista. Aseista, ampumisesta ja oikeastaan ihan kaikesta.”

16-vuotias Rendijs Sermulis nyökyttelee vieressä.

”Omassa arjessanikin vietän mieleläni aikaa metsässä”, hän sanoo.

Vaikka nämä nuoret viihtyvät univormussa, heitä epäilyttää uudistus, joka tekee aineesta kaikille pakollisen.

”Ei tämä kiinnosta kaikkia nuoria, eivätkä kaikki halua tälle alalle”, Sermulis sanoo.

”Olen samaa mieltä. Ei tämä ole sellainen asia, jota kannattaa opettaa pakolla”, komppaa 17-vuotias Elina Baumeistare.

Elina Baumeistare nauttii maan­puolustus­koulutuksesta, mutta ei tekisi siitä pakollista ainetta.

Elina Baumeistare nauttii maan­puolustus­koulutuksesta, mutta ei tekisi siitä pakollista ainetta. © Nora Krevneva

Tykinruuan makua

Latvian uudistuksella on suuri vaikutus nuorten elämään, mutta sitä ei kovin paljon puida julkisesti.

”Keskustelua käydään vain asiantuntijoiden, ministeriöiden ja koulujen työntekijöiden pienessä kuplassa. Tästä tulee kyllä kuuma aihe vuonna 2024, kun uudistus astuu voimaan”, naurahtaa Marti¸nš Verdi¸nš.

Verdi¸nš on puolustusaiheista blogia pitävä reservinupseeri, joka on kritisoinut Latvian uudistusta. Verdi¸nš pelkää, että hallituksen valitsema malli tuottaa heikosti koulutettua reserviä.

Verdi¸nš näkisi Latviassa mielummin Liettuan mallin mukaisen asevelvollisuuden, koska sillä saisi aikaan parempia sotilaita.

Verdi¸nš pelkää, että hallituksen valitsema malli tuottaa heikosti koulutettua reserviä.

”Olin armeijassa analyytikkona. Työni oli analysoida eri maiden sotilaallista kykyä. Tiedän, kuinka suuri merkitys joukkojen koulutuksen tasolla on”, hän sanoo.

Verdi¸nš selittää, että kunnon sotilaskoulutus on hyväkuntoisten nuorukaisten kovaa rääkkiä, eikä sellaista ohjelmaa voi siirtää kouluihin.

Yhteiskunta ei hyväksyisi sellaista, eivätkä vanhemmat.

”Nämä ovat lapsia, joilla on äidit, ja mehän tiedämme, miten äidit suhtautuvat lapsiinsa.”

Marti˛nš Verdi˛nš on kritisoinut Latvian tulevaa mallia: koululaisten liian kevennetty koulutus ei tuota taistelukelpoisia, kovia sotilaita.

Marti˛nš Verdi˛nš on kritisoinut Latvian tulevaa mallia: koululaisten liian kevennetty koulutus ei tuota taistelukelpoisia, kovia sotilaita. © Nora Krevneva

Maanpuolustuskoulutusta annetaan oppilaitoksissa kerran kuussa kahden vuoden ajan. Vuosittain järjestetään vapaaehtoinen leiri, jossa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimiaan taitoja.

Verdi¸nš korostaa, että koulutuksen tuntimäärää ei voi mitenkään verrata siihen, miten paljon varusmiehet harjaantuvat samoissa taidoissa vaikkapa Suomessa.

Bloggarin mielestä Latvian malli on taloudellisesti tehoton tapa kasvattaa reserviä. Koko ikäluokka koulutetaan, mutta reserviin liittyminen on vapaaehtoista.

Verdi¸nš aikookin jatkaa julkista keskustelua laskemalla vuosittain, paljonko koulutukselle tulee hintaa yhtä uutta reserviläistä kohti.

Ammattikoulujen ja lukioiden maanpuolustus­koulutus huipentuu vuotuiseen kesäleiriin, jossa opiskelijat osallistuvat harjoituksiin maastossa ja ampumaradalla.

Ammattikoulujen ja lukioiden maanpuolustus­koulutus huipentuu vuotuiseen kesäleiriin, jossa opiskelijat osallistuvat harjoituksiin maastossa ja ampumaradalla. © Nora Krevneva

Isänmaallista nostatusta

Latvian puolustusministeriö kuitenkin painottaa, että reservin kasvattaminen on vain yksi uudistuksen tavoitteista. Tarkoitus on myös kasvattaa opiskelijoista aktiivisia, isänmaallisia kansalaisia.

Kalnin lukiossa nuoria kouluttava Girts Skanis avaa koulutusojelman ideaa.

”Sotilaskoulutus muodostaa vain neljäsosan tästä kokonaisuudesta. Sen lisäksi opiskelijasta kasvatetaan hyvää ihmistä, johtajaa, vastuullista ja isänmaallista kansalaista, joka rakastaa maataan.”

”Siis sellaista ihmistä, joka ymmärtää, että on tärkeää tehdä jotain maansa hyväksi, eikä vain odottaa, että maa tekee jotain hänen hyväkseen”, Skanis kuvailee.

Kouluttaja Girts Skanis opettaa luokassa kartanlukutaitoja.

Kouluttaja Girts Skanis opettaa luokassa kartanlukutaitoja. © Nora Krevneva

Skanis kuuluu Jaunsardzes-organisaatioon, eli ’nuorisokaartiin’, joka vastaa opiskelijoiden maanpuolustuskoulutuksen järjestämisestä. Se on osa kansalliskaartia, vapaaehtoista joukkoa, jolla on keskeinen rooli Latvian puolustuksessa.

Latvian asevoimat koostuvat 6 000 ammattisotilaan joukoista ja 8 300 vapaaehtoisen kansalliskaartista. Reserviin kuuluu tällä hetkellä vain 3 000 ihmistä.

Puolustusministeriön tiedottaja Roberts Skrauˇcs kertoo, että asevelvollisuus lakkautettiin Latviassa vuonna 2007. Skrauˇcs selittää, että asevelvollisuusarmeija maksaisi liikaa.

Hänen mukaansa pienestä ammattisotilaiden joukosta voidaan kouluttaa kovatasoisia spesialisteja, kun varusmiehille voitaisiin antaa vain perustason koulutus.

Skrauˇcs mainitsee, että asevelvollisuusarmeijaan siirtyminen vaarantaisi puolustuskyvyn väliaikaisesti.

”Jos Latvia palauttaisi asevelvollisuuden, se merkitsisi, että ammattiarmeija lakkautetaan ja kansalliskaartilta viedään parhaat jäsenet upseereiksi ja varusmiesten kouluttajiksi. Tässä tilanteessa Latvian asevoimat menettäisi taistelukykynsä ainakin 3—5 vuodeksi.”

Ammunta ja suunnistus ovat maanpuolustus­tuntien parasta antia, sanoo 16-vuotias Rendijs Sermulis.

Ammunta ja suunnistus ovat maanpuolustus­tuntien parasta antia, sanoo 16-vuotias Rendijs Sermulis. © Nora Krevneva

Neuvostoajan rynkkyleikit

Suomessa lukiolaisten sotilaskoulutus nostattaisi kulmakarvoja, mutta Latviassa ajatus ei tunnu yhtä eksoottiselta. Moni muistaa vielä neuvostomiehityksen ajat, jolloin kouluissa opeteltiin aseiden purkamista ja kokoamista.

”Meilläkin oli silloin koulussa entinen neuvostoupseeri, joka vastasi tästä. Me pojat olimme tyytyväisiä, kun hän antoi meidän leikkiä rynnäkökivääreillä. Sitten puhuttiin marxismi-leninismistä, kommunismista ja niin edelleen”, Marti¸nš Verdi¸nš muistelee.

”Neuvostoaikana kurssiin kuului indoktrinaatiota. Puhuttiin neuvostomielisistä patrioottisista ideologisista jutuista. Me olimme kuitenkin tosi huonoja patriootteja”, hän virnistää.

Entä nyky-Latvian maanpuolustuskurssien arvopuhe? Miten isänmaa-sisältö menee läpi kriittisten teinien parissa?

”Se riippuu kouluttajasta”, Verdi¸nš tuumaa.

”En usko, että isänmaallisella osuudella on suurta merkitystä, koska sellaiset tunteet tulevat perheestä ja omasta elämästä. Ei niihin vaikuta muutama oppitunti.”

Opiskelijoiden hihassa on koulutuksesta vastaavan Jaunsardzes-järjestön logo — kulmikas S-kirjain ja miekka.

Opiskelijoiden hihassa on koulutuksesta vastaavan Jaunsardzes-järjestön logo — kulmikas S-kirjain ja miekka. © Nora Krevneva

Politiikkaa ja historiaa

Maanpuolustustuntien isänmaallinen sisältö käsittelee muun muassa sitä, mitä Latvian nuorison aktivismi on merkinnyt kansalle historian eri vaiheissa.

Kurssi katsoo turvallisuuspolitiikkaa monesta kulmasta. Tunneilla puhutaan esimerkiksi aseellisia konflikteja koskevista säännöistä ja niiden merkityksestä.

Opiskelijat miettivät myös poliittisen korruption merkitystä yhteiskunnalle.

Taattuja vetonauloja ovat kuitenkin aseet ja raikkaassa ilmassa touhuaminen.

Kalnin lukiota käyvä Rendijs Sermulis myöntää, että teoreettisen tiedon opiskelun luokassa ei oikein jaksa innostaa. Kurssin kiinnostavinta antia on suunnistaminen ja ammunta. Poika listaa suosikkiensa joukkoon jopa sulkeiset.

”Kaikki on kiinnostavaa, koska kersantti Skanis on paras”, Elina Baumeistare sanoo ja saa kouluttajansa myhäilemään vaivaantuneena.

Tyttö kuulostaa vilpittömältä. Skanis pitää luokassa tunnelman kevyenä ja saa opiskelijat innostumaan. Kun ilmakivääriharjoitukset alkavat käydä tylsäksi lukion ampumaradalla, kouluttaja ehdottaa halukkaille pelin vaikeuttamista.

Heidän vinkkelistään Suomi puuttuu karkealla tavalla ihmisten elämään, kun se pakottaa nuoria miehiä kuukausiksi kasarmeille.

Hän asettaa euron kolikon seinälle 20 metrin päähän. Jos joku osuu kolikkoon, hän saa pitää sen, mutta jos hän ampuu ohi, rangaistuksena on punnerruksia tai muita liikkeitä. Yhtäkkiä koko ryhmä seuraa herkeämättä jokaisen laukauksen onnistumista ja huutaa, kun kolikko tipahtaa seinältä.Kun touhua katselee suomalaisin silmin, jokin siinä häiritsee. Koulu tuntuu väärältä ympäristöltä sotilaiden kouluttamiseen.

Mutta Latvian nuorilla on toinen näkökulma. Heidän vinkkelistään Suomi puuttuu karkealla tavalla ihmisten elämään, kun se pakottaa nuoria miehiä kuukausiksi kasarmeille. Latvian malli on yksilön kannalta paljon helpompi.

”Jos vertaan tätä asevelvollisuuteen, minusta on parempi, että koulutusta saa kahden vuoden ajan oppilaitoksessa, ja sitten voi itse päätää, haluaako jatkaa maanpuolustuksen parissa”, Rendijs Sermulis pohtii.

Naapurit valitsivat toisin

Venäjän ärhentely ja Krimin valtaus 2014 on saanut monet maat tarkistamaan puolustuspoliittisia ratkaisujaan. Latvian päätös tuoda sotilaskoulutus opetusohjelmaan on omaperäinen. Muissa Baltian maissa on käytössä asevelvollisuus.

Liettua palautti asevelvollisuuden käyttöön vuonna 2015. Virossa asevelvollisuus otettiin käyttöön heti 1990-luvulla, kun maa itsenäistyi ja perusti omat asevoimat.

Sekä Virossa että Liettuassa asevelvollisuus koskee Suomen tapaan vain miehiä. Naisille on tarjolla vapaaehtoinen palvelus.

Latviassa lukioiden ja ammattikoulujen maanpuolustuskoulutuksesta tulee kuitenkin pakollista sekä miehille että naisille.

Tiedottaja Roberts Skraucs Latvian puolustusministe­riöstä sanoo, että Latvian asevoimien henkilöstöstä jopa 15,3 prosenttia on naisia.

”Sukupuolten tasa-arvossa Latvia ei ole kaukana maailman kärjestä, eli Kanadan asevoimista, jossa 15,7 työntekijöistä on naisia”, Skraucs kertoo.

”Latvia on sitoutunut kohottaman naisten osuuden 25 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.”

Lue myös: Putinin pihapiirissä -uutuuskirja kuvaa suomalaisamiraalia vieraan vallan myyräksi ja kaksoiskansalaiseksi – Georgij Alafuzoff vastaa: Loukkaavaa pötypuhetta

X