TE-toimistot eivät selviä työttömyyden hoitamisesta ja apuun pyydetään rekryfirmoja – tuloksena kolmen kerroksen työttömiä?

Jaa artikkeli
Työnhaun tehokkuuteen vaikuttaa se, mihin työttömien ryhmään työtön luokitellaan. © Martti Kainulainen/LK
Työnvälitys uudistuu, osin yksityistyy ja onnistuneesta työllistymisestä maksetaan bonukset.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa ei enää selviydytä Suomen suurtyöttömyyden hoitamisesta. Apua haetaan lähitulevaisuudessa yksityisiltä palveluntuottajilta eli ns. rekryfirmoilta.

Kyse on tietysti työnvälityksen osittaisesta ulkoistamisesta valtiolta ja yksityistämisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä rekryfirmoja edustava Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ovat jo sopineet yhteistyöstä. Tarkemmista raameista toiminnalle neuvotellaan parhaillaan ja valmista on luvassa tammi-helmikuussa.

Samaan aikaan ministeriö neuvottelee myös mahdollisuudesta maksaa te-toimistojen työntekijöille bonuspalkkioita jokaisesta työllistettävästä työnhakijasta.

Tavoitteet on listattu nykyisen hallituksen ohjelmaan, kyse on yhdestä merkittävimmästä ”kärkihankkeesta”.

Työ- ja elinkeinoministeriössä onkin pantu toimeksi.

”Meidän tehtäviimme ei kuulu ottaa kantaa, vaan tehdä se, mikä hallitusohjelmaan on kirjattu”, hallitusneuvos Päivi Kerminen sanoo.

Helpoin rasti

Ministeriössä on havahduttu jo ennen nykyistä hallitusta siihen, kuinka erilaisista ihmisistä suomalaisten työttömien joukko koostuu. Nuorten, pätkä- ja pitkäaikaistyöttömien, duunareiden, vaikeasti työllistettävien ja osa-aikaistyöllisten lisäksi huolta herättää erityisesti kasvava akateemisten työttömien joukko.

”Te-toimistojen palvelulinjoissa ihmisiä ohjautuu epätarkoituksenmukaisilla tavoilla väärille linjoille”, työmarkkinaneuvos Jarmo Palm muotoilee.

Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, etteivät sopivat työpaikat ja niihin sopivat työnhakijat kohtaa aina toisiaan.

Tilannetta pyritään tulevaisuudessa selkiyttämään jakamalla työnhakijat eri ryhmiin heti, kun he ilmoittautuvat työttömiksi työnhakijoiksi te-toimistoon. Työttömien jatkokohtalot päätetään sen mukaan, mihin ryhmään heidän arvioidaan kuuluvan.

Helpoimmin työllistyvien ryhmiin lukeutuvat saavat todennäköisimmin työpaikat itse tai ostopalveluina rekryfirmojen kautta.

”Hankimme ostopalveluja muun muassa tiettyihin toimialoihin liittyen. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennusalan tai puhelinmyyjien työpaikat. Olemme saaneet ely-keskuksilta 44 erilaista ehdotusta ostopalveluista, joista tänä vuonna käynnistyy kokeiluluonteisesti kymmenkunta hanketta eri puolilla maata”, Jarmo Palm sanoo.

Ostopalveluihin on budjetoitu tälle ja ensi vuodelle yhteensä kymmenen miljoonaa euroa. Muilta osin tulevien vuosien työllisyysmäärärahat ovat karua luettavaa; vuoteen 2019 mennessä niitä vähennetään 320 miljoonalla eurolla.

”Julkiset työvoimapalvelut eivät kuitenkaan lopu Suomesta”, Palm vakuuttaa.

Kunnat apuun

Kahteen muuhun työttömien ryhmään lukeutuvat vaikeammin työllistettävät sekä pitkäaikaistyöttömät.

Vaikeasti työllistettävien eli keskikastin työllistämiseksi tarvittaneen erilaisia täydennys- tai muita koulutuksia ja tapauskohtaisesti jopa uuden ammatin opiskelua. Aktivointia on muun muassa palkkatuki, omaehtoinen opiskelu, työkokeilu ja työvoimakoulutus.

Pitkäaikaistyöttömiä varten suunnitteilla on hallituksen esittämä määräaikainen poikkeuslaki, jonka turvin heidät ohjataan kuntien vastuulle. Pitkäaikaistyöttömiksi katsotaan 300 päivää tai sitä pidemmän ajan työttömyyspäivärahaa saaneet työnhakijat. Yli vuoden työttömänä olleita on 114 000 ja yli 50-vuotiaita työnhakijoita 129 000.

”Vastuu pitkäaikaistyöttömistä ei lakiehdotusta laativan valmisteluryhmän esityksen mukaan koskisi automaattisesti jokaista Suomen kuntaa. Mukana olisi kolmisenkymmentä kuntaryhmää neljältä-viideltä eri alueelta, jotka olisivat maantieteellisesti lähellä toisiaan. Tämän ryhmän työnhakijat eivät asioisi te-toimistossa, vaan toimistoista on tarkoitus siirtää tätä varten väkeä kuntien palvelukseen”, valmisteluryhmää vetävä Päivi Kerminen sanoo.

Poikkeuslaki tulisi näillä näkymin voimaan jo ensi vuoden alussa. Ministeriön tuoreimman tilaston mukaan Suomessa oli marraskuun lopussa 342 100 työtöntä työnhakijaa. Lisäksi erilaisten aktivointitoimien piirissä oli 122 200 henkilöä.

Kermankuorintaako?

Laajempi keskustelu uudistuksesta on toistaiseksi käymättä, mutta jo nyt uudistuksen onnistuminen on herättänyt epäilyksiä.

Kansanedustaja ja entinen työministeri Lauri Ihalainen (sd) ennustaa, ettei pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus selviä työttömyyden hoitamisesta nykyisillä määrärahoilla. SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja on erityisen huolissaan nuorista ja ikääntyneistä työttömistä.

”Ostopalveluthan pitäisi kohdistaa heidän työllistämisekseen, sillä juuri ikääntyneet ja pidemmän aikaa töitä hakeneet tarvitsevat eniten ja tehokkaimpia palveluja”, Ihalainen sanoo.

Ihalainen arvioi, että jopa noin puolet kaikista työttömistä on jo tavalla tai toisella vaikeasti työllistettäviä.

”Perusongelma on, että määrärahat vähenevät ja työttömyys lisääntyy. Painopisteen työllisyyden hoitamisessa pitäisi olla toisin perin, kuin mitä se nykyisin on. Kuinka paljon ikääntyneiden työttömien joukossa mahtaa olla yli 60-vuotiaita, jotka ovat olleet työttöminä vaikkapa viisi vuotta? Olisiko syytä ottaa käyttöön toinen Ilkka Taipaleen malli”, Ihalainen pohtii.

Pitkäaikaisen demarivaikuttajan, psykiatri ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipaleen aloitteesta työvoimatoimistot selvittivät 2000-luvun alkuvuosina yli 60-vuotiaiden työttömien työkyvyttömyyden edellytykset. Taipaleen aloitteen seurauksena muutama tuhat ikääntynyttä työtöntä pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle. Nyttemmin muutamat kaupungit, muun muassa Kerava, Hyvinkää ja Järvenpää, hankkivat Taipaleelta ostopalveluina eläkehakemusmalleja ikääntyneille pitkäaikaistyöttömilleen.

Työttömyys on pidentynyt myös nuorten kohdalla. Ihalaisen mukaan 25-vuotiaiden ja sitä nuorempien työttömyyden kesto on pitkittynyt jo noin 50:een viikkoon, kun se vielä jokin aika sitten oli 15–16 viikkoa.

”Tämä on hyvin vakava ongelma, sillä nuorten pitkittyneeseen työttömyyteen liittyy todella suuri syrjäytymisen riski”, Ihalainen sanoo.

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström ei joululomansa vuoksi ehtinyt kommentoida aihetta.

X