”Jytky on viroksi EKRE – Timo Soinin aikaisten perussuomalaisten jytky on nyt täyttä totta Suomenlahden eteläpuolella”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Koikkalainen
Koikkalainen on Seuran pakinoitsija. © TOMI MALKKI
"Nationalististen sekä konservatiivisten arvojen korostuminen näkyvät myös muiden puolueiden toiminnassa. Pinnalla pysyäkseen on pakko hiukan myötäillä", kirjoittaa Koikkalainen Seuran pakinassa.

Mikä jytky on viroksi? Sanaa sopii arvailla, mutta sisältö on selvä. Jytky tuli kansallismieliselle ja konservatiiviselle EKRE:lle eli Eesti konservatiivne rahvaerakondille Viron sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa. Riigikoguun valittiin yhteensä 101 kansanedustajaa. Heistä joka viides eli 19 kuuluu nyt EKRE:en.

Vuoden 2015 vaaleissa EKRE:n saamien kansanedustajapaikkojen prosenttiosuus oli 8,1. Rinnastus on perusteltu: Timo Soinin aikaisten perussuomalaisten jytky on nyt täyttä totta Suomenlahden eteläpuolella. EKRE on nyt Viron kolmanneksi suurin parlamenttipuolue. Se on toiminnallisesti myös hyvin verrattavissa perussuomalaisiin.

Oikeistoliberaalinen reformipuolue oli kuitenkin vaalien voittaja ja kakkonen keskustapuolue. Paikkaluvut ovat 34 ja 26. Vaalien ääniharavan Kaja Kallaksen reformipuolue on ollut oppositiossa, mutta siitä tulee vaalituloksen myötä pääministeripuolue. Hävinneestä keskustasta tullee hallituskumppani, mutta EKRE:stä ei. Muille EKRE ei ole tarpeeksi sisäsiisti eikä se myöskään itse ole hallituspaikoista kiinnostunut. Syykin on selvä: kun on vastuussa, kritiikki väkisinkin tylstyy.

Tätä on nyt vain ilmassa, koko Euroopassa. Viron suunnanmuutos ei ole sattuman kauppaa. Samansuuntaiset vaalitulokset ovat todennäköisesti odotettavissa Suomessa huhtikuun eduskuntavaaleissa ja toukokuun Eurovaaleissa. Ja mikäli vanhat merkit yhtään pitävät paikkansa, Jussi Halla-aholle eivät hallituksen ovet aukea vaalien jälkeenkään. Perusteet ovat samat kuin Virossa.

Eipä mennä kuitenkaan asioiden edelle. Paljon kannetaan kaljaa yli Suomenlahden ja taas takaisin ennen kuin Viro on saanut ensimmäisen naispääministerinsä ja Viron hallitus koottua. Yhtä kauan siihen ei sentään mene kuin Ruotsissa viime vuoden syyskuun vaalien jälkeen.

EKRE pysyy oppositiossa, samoin perussuomalaiset, mutta molemmat kuuluvat silti taustalla. Nihkeä suhtautuminen maahanmuuttoon ja nationalististen sekä konservatiivisten arvojen korostuminen näkyvät myös muiden puolueiden toiminnassa. Asenteet ovat nyt sellaiset. Pinnalla pysyäkseen on pakko hiukan myötäillä.

Suomi ei Seefeldin MM-laduilla hillunut. Laiha saalis oli yksi Iivo Niskasen tuoma pronssimitali. Suomen värit kyllä näkyivät, mutta parhaiten niitä tuntui pitävän esillä vanha parta Juha Mieto, 69 vee. Mietaa oli (Helsingin Sanomat 4.3.2019) Seefeldissä kutsuttuna vieraana turisti- ja nostalgiamatkalla, sillä hän voitti siellä 1976 viestissä olympiakultaa. Seefeldiin päättyi myös hänen arvokisauransa vuonna 1985.

Mäkikotka Matti Nykänen siunattiin viikonloppuna Jyväskylässä. Rekisteröityjä mäkihyppääjiä on koko Suomessa nyt muutama kymmen, jollain lailla menestyneitä kourallinen. Hiihtoladuillakin on aika vaisua, mutta uusia mietaita tulee vielä!

Viikonlopun suru-uutinen oli porilaisen jääkiekkoselostajan Jouko Färdin, 74, poismeno. Jouko Färd ei ollut Raimo Häyrisen tai Antero Mertarannan kaltainen moottoriturpa, mutta silti hänen äänensä oli tuttu jääkiekkoväelle ympäri Suomen. Se oli Porin Isonmäen jäähallin ääni viime vuosituhannelta aina vuoteen 2017.

Koikkalaisen mieleen on eliniäksi päätynyt se, kuinka kiekko tai pelitapahtumat satoja ellei tuhansia kertoja ajautuivat Färdin selostuksissa ”hallin Rauman puoleiseen päätyyn”. Muille se oli ehkä pieni yksityiskohta, perusraumalaiselle ei koskaan.

X