Markus Kajo rämpii kieli- ja mielipuolen haasteikossa – ”Minulla on kielivaikeuksia, joiden vuoksi tarvitsen myötätuntonne ja anteeksi”
”Sanon tahattomasti, paikasta ja tilanteesta täysin riippumatta ääneen juttuja, joita pulputtaa alitajunnassani”, Markus Kajo tunnustaa.
Seuran kolumnisti Markus Kajo on kirjailija, viihdealan yrittäjä ja radio- & tv-viihteen konkari.
Kerronkinpa vaikeuksistani, niin saan lohtua teiltä ehkä! Minulla on useampi neurologinen tai psykopatologinen piirre, samanlaisia kuin jotkin Tourette– tai autismijutut. Kummalliset sanat ja äänteet kiehtovat minua.
Yhtä lailla mielipuoliset yhdyssanamuodostelmat kuten tapiirimaksulaatikko, missä “laatikolla” on sama ruokamerkitys kuin makaronilaatikossa, ja järjettömältä kuulostavat äänneyhdistelmät. (Esim. btbttünk.)
Toistelen niitä huomaamattani ääneen itsekseni ja joskus vahingossa vaikka kahvilan kassajonossa.
Sanat ja äänteen tarttuvat tahtomatta
Osa näistä sanoista ja äänteistä on minusta rätkähauskoja, osa vain mielenkiintoisia. Joissain kiehtoo rytmi. (Sellainen on btbttünk.) Ne kaikki ovat minulle lohdullisia. Osassa lohtu on pääominaisuus, joissain päävirkana on hupi.
Innostuin joskus katsomaan liudan Etelä-Amerikan kokaiiniomafiosoista kertovia sarjoja. Satoja jaksoja. Espanjankielinen ääniraita, tekstitys suomea tai englantia.
Minulla on plagioiva korva. Useammin kuin kerran on käynyt niin, että kun olen ärrää “sortamalla” puhuvan ihmisen kanssa kahden useamman tunnin ajan ja juttelemme koko ajan, tietyssä kohtaa huomaan, että minulta on livahtamassa ilmoille sorrettu ärrä.
Tähän mennessä olen saanut ärrät lennosta kiinni ja välttänyt tilanteen, jossa ärrän sortaja luultavasti kuvittelisi, että minä jostain imbesillistä syystä pilkkaisin hänen puhettaan. Mutta minulta se kopiointi lähtee siis käyntiin ihan automaattisesti.
Espanjalaisia kirosanoja pulputtaa pintaan
Niiden kokaiinimafiaohjelmien espanjankielisestä sanavarastosta 44 prosenttia on espanjankielisiä kirosanoja ja rivouksia. Vaikka näiden rivouksien kirjo on riittävä erittäin monipuoliseen verbaaliseen loukkaamiseen, corpus on kuitenkin sillä lailla pieni, että sama rivousnimikkeistö ja huuhdahdeisto toistuu yhdessäkin sarjan jaksossa satoja kertoja. Ja minä olen katsonut satoja jaksoja läpi.
Ja minulla on siis ominaisuus, että sanon tahattomasti, paikasta ja tilanteesta täysin riippumatta ääneen juttuja, joita pulputtaa alitajunnassani. Ei kuulosta lupaavalta, eihän!
En katso tarpeelliseksi luetella tässä kolumbianespanjan kirouksia ja solvauksia tarkemmin. Mutta jos tämän sattuu lukemaan se eteläamerikkalaisten vaihto-opiskelijoiden joukko, joka silmät selälleen rävähtäen höristi korviaan kuin valjakkohuskyjengi, kun kotikaupunkini Joensuun suositussa opiskelijakahvilassa yhtäkkiä ääneen rallatin joukon termejä, joista miedoin tarkoittaa häpykarvaa, niin ymmärtäkää, että tämä johtuu siitä, että minulla on kielivaikeuksia, joiden vuoksi tarvitsen myötätuntonne ja anteeksi.
Ne oitis suokaa! Muchísimas gracias!
Markus Kajo on Seuran kolumnisti. Lue kaikki Markus Kajon kolumnit täältä!