Helsinkiin eksynyt metsäpeura teki lajinsa kansalle tutuksi – Sanna Hellström: ”Ihmisiä hämmästytti, eikö Korkeasaaressa eroteta poroa peurasta”
Helsingin kaduilla tammikuussa poikkoillut vasa paljasti, miten huonosti tunnemmekaan metsäpeuran.
Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori.
Helsingissä seikkaili tammikuun alussa nuori Rangifer tarandus eli metsäpeura. Se oli nähty jolkottelemassa Vantaan Tammistossa ja Hämeenlinnanväylällä Pohjois-Haagassa. Huonokuntoinen vasa saatiin lopulta kiinni Talvipuutarhassa Stadionin lähellä ja toimitettiin Korkeasaaren villieläinsairaalaan.
Ensin eläimen ajateltiin olevan poro, mutta epäilyt heräsivät ja sen huomattiin muistuttavan metsäpeuraa. Pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen geenitesti varmisti sen metsäpeuraksi.
Tuntematon metsäpeura
Ihmisiä hämmästytti, eikö Korkeasaaressa eroteta poroa peurasta. Totta totisesti ne ovat samannäköisiä ja läheisiä sukulaisia keskenään.
Poro on tunturipeuran kesymuoto ja kaikkien tuntema runsaslukuinen laji pohjoisesta. Metsäpeura taas on poron villi sukulainen, joita elää vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa yhteensä 4 500 yksilöä.
Keskusteluissa selvisi, että metsäpeura on monelle tuntematon ja sekoitettiin Helsingissäkin esiintyvään metsäkauriiseen tai valkohäntäpeuraan.
Eläinten nimet eivät selkeytä asiaa, koska valkohäntäpeura on oikeasti kauris ja kauriit kyllä erottaa peuroista helposti.
Helsinkiin eksynyt metsäpeura toi lajilleen enemmän tunnettuutta kuin kaikki sen lajitoverit moniin vuosiin.
Nämä metsäpeurat on kuvattu Korkeasaaressa vuonna 2015. © Kari Pekonen/Otavamedia
Ihmiset melkein hävittivät lajin
Metsäpeuralla on ollut suojeluhanke käynnissä jo viisi vuotta, ja tätä suomalaista lajia elvytetään luontoonpalautuksilla eläintarhoista.
Hankkeesta on tiedotettu aktiivisesti, mutta uutisotsikoihin laji ei ole päässyt.
Moni suomalainen ei edes tiedä, että tällainen harvalukuinen kotoinen laji on olemassa. Kaupunkiin eksynyt eläin juoksi hetkessä lajinsa kansan tietoisuuteen.
Metsäpeura ansaitsee kaiken saamansa huomion. Se on eläin, joka on elänyt Suomessa runsaslukuisena, kunnes se hävitettiin metsästämällä 1800-luvun lopussa.
Onneksemme laji ei kuitenkaan hävinnyt kokonaan, vaan säilyi Karjalassa. Sieltä metsäpeura käveli takaisin Suomen puolelle, mutta määrät eivät edelleenkään ole suuria, ja siksi laji tarvitsee erityistä suojelua.
Metsäpeura on arvokas kotoinen lajimme ja meidän suomalaisten on syytä huolehtia sen säilymisestä. Suurin yksittäinen metsäpeurakantaa verottava tekijä on ihmisen aikaansaama laaja luontoympäristön muutos.
Metsäpeuran kaipaamia laajoja, koskemattomia erämaisia alueita on kovin vähän.
Metsäpeuroja kuolee myös metsästäjien luoteihin ja auton alle. Ihminen on tämänkin lajin suurin vihollinen.
Lue kaikki Sanna Hellströmin kolumnit tästä!
Helsinkiin eksynyt ja Korkeasaareen tuotu metsäpeura on siirretty 16. helmikuuta Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevaan totutustarhaan.