Helsinkiin eksynyt metsäpeura teki lajinsa kansalle tutuksi – Sanna Hellström: ”Ihmisiä hämmästytti, eikö Korkeasaaressa eroteta poroa peurasta”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori.
Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Helsingin kaduilla tammikuussa poikkoillut vasa paljasti, miten huonosti tunnemmekaan metsäpeuran.

Helsingissä seikkaili tammikuun alussa nuori Rangifer tarandus eli metsäpeura. Se oli nähty jolkottelemassa Vantaan Tammis­tossa ja Hämeenlinnanväylällä Pohjois-Haagassa. Huonokuntoinen vasa saatiin lopulta kiinni Talvipuutarhassa Stadionin ­lähellä ja toimitettiin Korkeasaaren villieläin­sairaalaan.

Ensin eläimen ajateltiin olevan poro, mutta epäilyt heräsivät ja sen huomattiin muistuttavan metsäpeuraa. Pitkältä ­tuntuneen odotuksen jälkeen geenitesti ­varmisti sen metsäpeuraksi.

Tuntematon metsäpeura

Ihmisiä hämmästytti, eikö Korkeasaaressa eroteta poroa peurasta. Totta ­totisesti ne ovat samannäköisiä ja läheisiä sukulaisia keskenään.

Poro on tunturipeuran kesymuoto ja kaikkien tuntema runsaslukuinen laji pohjoisesta. Metsäpeura taas on ­poron villi sukulainen, joita elää vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa yhteensä 4 500 yksilöä.

Keskusteluissa selvisi, että metsäpeura on monelle tuntematon ja sekoitettiin Helsingissäkin esiintyvään metsäkauriiseen tai valkohäntäpeuraan.

Eläinten nimet eivät selkeytä asiaa, koska valko­häntäpeura on oikeasti kauris ja kauriit kyllä erottaa peuroista helposti.

Helsinkiin eksynyt metsäpeura toi lajilleen enemmän tunnettuutta kuin kaikki sen lajitoverit moniin vuosiin.

metsäpeura

Nämä metsäpeurat on kuvattu Korkeasaaressa vuonna 2015. © Kari Pekonen/Otavamedia

Ihmiset melkein hävittivät lajin

Metsäpeuralla on ­ollut suojeluhanke käynnissä jo viisi vuotta, ja tätä suomalaista lajia elvytetään luontoonpalautuksilla eläintarhoista.

Hankkeesta on tiedotettu aktiivisesti, mutta uutisotsikoihin laji ei ole päässyt.

Moni suomalainen ei edes tiedä, että tällainen harvalukuinen kotoinen laji on olemassa. Kaupunkiin ­eksynyt eläin juoksi hetkessä lajinsa kansan tietoisuuteen.

Metsäpeura ansaitsee kaiken saamansa huomion. Se on eläin, joka on elänyt Suomessa runsaslukuisena, kunnes se hävitettiin metsästämällä 1800-luvun lopussa.

Onneksemme laji ei kuitenkaan hävinnyt kokonaan, vaan säilyi Karjalassa. ­Sieltä metsäpeura käveli takaisin Suomen puolelle, mutta määrät eivät edelleenkään ole suuria, ja siksi laji tarvitsee erityistä suojelua.

Metsäpeura on arvokas kotoinen lajimme ja meidän suomalaisten on syytä huolehtia sen säilymisestä. Suurin yksittäinen metsäpeurakantaa verottava tekijä on ihmisen aikaansaama laaja luontoympäristön muutos.

Metsäpeuran kaipaamia laajoja, koskemattomia erämaisia alueita on kovin vähän.

Metsäpeuroja kuolee myös metsästäjien luoteihin ja ­auton alle. Ihminen on tämänkin lajin suurin vihollinen.

Lue kaikki Sanna Hellströmin kolumnit tästä!

Helsinkiin eksynyt ja Korkeasaareen tuotu metsäpeura on siirretty 16. helmikuuta Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevaan totutustarhaan.

Lue myös: Metsäpeurat vapauteen – Lauhanvuoren ja Seitsemisen totutustarhasta laskettiin neljä hirvasta luontoon

X