Sanna Hellström: ”Metsän suojelu on omistajan asia mutta rakennetun ympäristön yhteinen juttu, vaikka luonto on katoamassa”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori.
Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Metsä on lukemattomien suomalaisten virkistyksen ja ilon lähde. Metsässä liikkumisella on myös tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Ystäväni kesämökin vieressä kasvoi ennen metsä. Eräänä päivänä metsä oli poissa ja tilalla oli myllätty avohakkuu. Siinä katosi hetkessä maisema, joka palaa siihen noin sadassa vuodessa. Tulevaisuus näyttää, kasvaako siihen säilyvä metsä vai tukkipuutehdas.

Jos metsän kaataa, niin se tuhotaan kaikilta. Metsän omistajalle se on rahaa, mutta monelle muulle ulkoilualue, suunnistusmaasto, marjapaikka tai kaunis maisema. Omistajan oikeus on ylittämätön, ja avohakkuu on Suomen tapa kaataa metsät. Vain pieni osa metsistä on suojeltu.

Miksi luonto on omistajan vastuulla?

Kun lapsuudenkotiini rakennettiin aikanaan terassi, niin sen rakentamiseen piti saada lupa kaikilta naapureilta. Rakennettu ympäristö katsottiin niin arvokkaaksi, että sitä ei saanut häiritsevästi muuttaa. Terassin voi rakentaa tai purkaa muutamassa viikossa, joten muutos ei ole peruuttamaton.

Kaavoituksella säädellään rakennetun ympäristön käyttöä. Maanomistaja ei voi päättää, mitä omille mailleen rakentaa, vaan tämä päätös tehdään aina demokraattisesti.

Rakennettu ympäristö on tiukemman sääntelyn piirissä kuin luonto, mikä tuntuu ristiriitaiselta. Metsän suojelu on omistajan asia, mutta rakennetun ympäristön yhteinen juttu, vaikka nimenomaan luonto on katoamassa.

Vuosikymmeniä Suomessa on erityisesti suosittu avohakkuita, vaikka se ei ole ainut tapa talousmetsän hoitoon. Metsänhoitoa voisi hyvin tehdä jatkuvalla kasvatuksella, jolloin metsässä on aina puita ja se uudistuu luonnollisesti eikä maata myllätä. Jatkuvan kasvatuksen metsässä viihtyvät niin luonnon eläimet kuin ihmisetkin.

Metsä on kansanterveydellinen etu

Luontoa ei sentään voi rajata vain omistajan käyttöön, vaan jokamiehenoikeuksien ansiosta metsät ovat kaikkien käytössä. Tämä oikeus on kerrassaan mahtava asia, eikä mikään itsestäänselvyys.

Monessa maassa metsät on rajattu vain omistajilleen, eikä niissä edes liikkuminen ole sallittua, saati leiriytyminen tai marjojen poiminta.

Maailmalla yksityiset metsät ovat omistajien metsiä ja kansallispuistot ovat kaikille, mutta niihin on usein pääsymaksu ja oma vuorokin täytyy varata etukäteen. Metsään ei voi mennä suunnittelematta samoilemaan, kuuntelemaan puiden suhinaa ja hengittämään raikastamaa ilmaa.

Metsä on lukemattomien suomalaisten virkistyksen ja ilon lähde. Metsässä liikkumisella on myös tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia. Metsän saavutettavuus ei ole vain yksilön, vaan jopa kansanterveyden etu.

Meillä luonto on kaikkien saavutettavissa ja tästä on syytä iloita ja nauttia. Toivottavasti yhä suurempi määrä metsiä säilyy luonnonmukaisina ja metsäta­loudessa suhtaudutaan tulevaisuudessa lempeämmin niin luontoon kuin metsästä nauttiviin ihmisiin.

Lue kaikki Sanna Hellströmin kolumnit tästä!

Lue myös: Tuore metsänomistaja Outi Pettersson ei tiennyt mitään metsänhoidosta – Näin metsästä vieraantunut opetteli hoitamaan omistamaansa palaa isänmaata

X