Tyylituomari: Janina Fry – Muodollisesti vaikuttava

Janina Frostellin huulet kurottivat eteenpäin kuin valmiina suudelmaan. Hänen vartalonsa vatkasi kuin valmiina laukeamaan. Mutta Frostell (nykyisin Fry) ei ollut makuuhuoneessa intiimissä tilanteessa vaan porvoolaisen ravintolan tyhjässä kabinetissa joulun alla 1998.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Janina Frostell, nykyinen Fry, on jo kaksi vuosikymmentä ollut yksi kuvatuimpia suomalaisnaisia. Kuva Bo Stranden /Skoy.

Janina Frostellin huulet kurottivat eteenpäin kuin valmiina suudelmaan. Hänen vartalonsa vatkasi kuin valmiina laukeamaan. Mutta Frostell (nykyisin Fry) ei ollut makuuhuoneessa intiimissä tilanteessa vaan porvoolaisen ravintolan tyhjässä kabinetissa joulun alla 1998.
Teksti:
Sami Sykkö

Aika on mahdollisesti värittänyt muistikuvaa seksistisempään suuntaan, mutta se on fakta, että olimme tekemässä televisiojuttua, ja Frostell oli luvannut laulaa. Kutkuttavan savuisella äänellä svengaillessaan ja televisiokameralle keimaillessaan Janina pursuili sitä samaa pidäteltyä latausta kuin esitellessään Panos Emporion uimapukuja tai oman nimikkomallistonsa alusvaatteita.

Hänen laulussaan ei ollut pienintäkään vikaa, mutta silti musiikkiurasta ei tullut paljon mitään. Janinalla taisi olla vääriä ihmisiä ympärillään.

Miten ihmeessä musiikkibisnes pystyi pilaamaan tuotteen, joka on 20 vuoden ajan onnistunut myymään suomalaisille kaikkea vaatteista kodinkoneisiin ja naistenlehdistä hiustenkihartimiin? Onneksi lehdissä, Tokmanni-tavaratalokejussa ja Citymarketeissa on sentään ymmärretty hänen arvonsa. Janinalle on yhä käyttöä kansissa ja tuotesarjojen keulakuvana.

* * *

Palataan ruotuun: Janinan tyylistähän tässä piti puhua. Ensin pari sanaa siitä, minkä varaan se rakentuu: Säteilevät kasvot, kuultava iho, kadehdittavan paksut kiiltävät hiukset. Vartalo, joka uhkuu sensuellia naiseutta.

Sitten ovat ne pari pukeutumista hankaloittavaa asiaa. Janina on vähän kuin filmitähti Marilyn Monroe, vaikkakin tummempi. Duolla on ollut yhteisenä – valtavana – haasteena mahduttaa vaatteisiin ylävartalon kaksi muodollista kohokohtaa.

Janinalla ei valitettavasti ole käytössään Marilynin 1950-luvun puvustoa, joka oli kuin luotu heidän kaltaisilleen povipommeille. Ehkä siksi hän esiintyi pitkään varsin vähissä vaatteissa – uransa alussa hän käytti usein uimapukumaisen tiukkoja toppeja ja jätti navan näkyviin.

Jos unohdetaan eroottisempi tyyli, normaalivaatteissa Janina ei riko rajoja tai edes koettele niitä. Hän ottaa varman päälle ja kulkee keskitietä. Mutta ajatelkaa, miltä esimerkiksi pariisittarien suosimat jännittävästi leikatut pikkumustat näyttäisivät hänen yllään. Hänen muodoillaan.

Fantastisilta tietenkin. Ihan tässä innostuu, pelkästä ajatuksesta!

Janina on ryhtynyt viime vuosina käyttämään rohkeammin hänelle sopivia värejä: ihania tummia luumuja, syviä vihreitä ja räväköitä oransseja. Eikä hän pelkää – toisin kuin monet muut suomalaisnaiset – asusteita: kaulassa voi roikkua komeitakin lohkareita.

Mutta yläpää kaipaisi virtaviivaistamista. Kiharoita voisi iän myötä karsia ja kampauksen suoristaa tai ainakin päivittää 2010-luvulle. Meikin määrääkin kannattaisi miettiä. Janina näyttää arkisin aivan ihanalta lähes ilman meikkiä ja tukka poninhännällä. Miksi piilottaa kauneus paksuilla väreillä tehdyn maalauksen taakse?

Ehkä siksi, että taide kiinnostaa Janinaa. Kun hän suunnitteli Citymarkettiin täksi kevääksi Janina F -vaatemallistoaan, hän kaivoi omien sanojensa mukaan inspiraatiota ”eri taiteenmuodoista, luonnosta, matkoista ja ihan arkisista asioista”. Valitettavasti taiteenmuodot ja matkat näkyvät mallistossa vähemmän, arkisuus enemmän. Sama juttu Janinan omassa tyylissä.

Mutta eikö vain sekin riitä yhdelle Suomen säteilevimmistä naisista, joka on sitä paitsi osannut aina pukea parhaat avunsa kerrassaan edustavalla tavalla.

[nggallery id=77]

X