Digilehti Kirjaudu Tilaa
  • Asiat
    • Ajankohtaista
    • Historia
    • Mysteeri
    • Tiede & luonto
    • Tutkitut
  • Hyvinvointi
    • Terveys
    • Suhteet
    • Ravinto
    • Mielenhuolto
    • Liikunta
    • Kauneus
  • Ihmiset
    • Selviytyjät
    • Julkkikset
    • Kuninkaalliset
  • Viihde
    • Horoskooppi
    • Kilpailut
      • Seuranoppa
      • Paras juttu
      • Päivänsäde
    • Sarjakuvat
    • Urheilu
    • Kirjat
  • Matkailu
    • Kotimaa
    • Eurooppa
    • Muu maailma
  • Koti
    • Tekniikka
    • Sisustus
    • Raha
  • Blogit ja kolumnit
    • Galileon keskisormi
    • Isän pikajuna
    • Olympia Hollo
    • Oletteko muuten huomanneet
    • Luotettavasta lähteestä
    • Lähtee raiteelta kaksi
    • Suomen positiivisin
    • Kun lamppu sammuu
    • Näin opin koiraa
    • Tyylituomari Sami Sykkö
    • Jenni Haukio
    • Jari Tervo
    • Kaari Utrio
    • Markku Kuisma
    • Esko Valtaoja
    • Koikkalainen
    • Arkisto
  • TV-Maailma
    • Ohjelmaopas
Digilehti Kirjaudu Ohje
Kuva: Colourbox

Uskaltaako ulkomaisia säilykkeitä syödä?

Botuliini on voimakas myrkky. Botuliinimyrkytyksen voi saada bakteerin saastuttamasta ruosta, yleisimmin säilykkeistä. 
Se on kuitenkin perin harvinaista.
Jaa artikkeli
Sanna Savela
Terveys 14.2.2013 15:13

1. Millainen sairaus botulismi on?

Botuliinimyrkky on maailman voimakkain tunnettu myrkky ja botulismi tarkoittaa myrkytystä. Elimistöön joutunut botuliinimyrkky estää lihaksia ohjaavien hermojen viestiaineen, asetyylikoliinin, vapautumista eli se lamaa lihasten toiminnan. Botuliinimyrkkyä tuottaa clostridium botulinum -bakteeri, jota esiintyy yleisesti maaperässä, vesistöjen pohjassa ja kalojen suolistossa. Botuliinimyrkkyä käytetään hyödyksi kosmetiikassa ja lääkeaineena. Esimerkiksi kosmetiikassa käytetyt annokset ovat noin sadasosan myrkyllisestä annoksesta, joten asiantuntevasti käytettynä myrkytysvaaraa ei ole. Tunnettu botuliinimyrkyn tuotemerkki on Botox.

2. Mistä taudin voi saada?

Botulinum-bakteerin saastuttamasta ruoasta, yleisimmin säilykkeistä tai vaikkapa tyhjiöpakatuista kalavalmisteista. Alle yksivuotias lapsi voi sairastua myös altistuessaan botulinum-bakteerin itiöille, joista lapsen suolistossa voi kehittyä myrkkyä tuottavia bakteereita. Siksi alle yksivuotiaille ei suositella hunajaa, mutta vuotta vanhemmille lapsille ja aikuisille itiöistä ei enää vaaraa ole.

Maailmalla esiintyy lisäksi ruiskuhuumeiden käyttäjillä haavabotulismia, jossa botulinum-bakteerit infektoivat haavan ja alkavat tuottaa elimistöön myrkkyä. Suomessa ei ole koskaan raportoitu yhtään haavabotulismitapausta. Botuliinimyrkkyä on luultavasti kohtuullisen helppoa valmistaa botulinum clostridium -bakteerien avulla. Sen käyttöä bioterroriaseena on spekuloitu.

3. Miten suuri määrä esimerkiksi saastunutta ruokaa myrkytykseen tarvitaan?

Tappava annos aikuisella on noin 0,5 milligrammaa eli teelusikallinen botuliinimyrkkyä riittäisi tappamaan noin kymmenentuhatta ihmistä. Viimeisin Suomessa ruoasta johtuva botuliinimyrkytystapaus liittyi italialaisiin oliivisäilykkeisiin. Oliiveja ei yleensä syödä kerralla kovin suurta määrää, joten sairastumisesta voi päätellä, että varsin pieni määrä saastunutta ruokaa riittää aiheuttamaan vaarallisen myrkytyksen.

4. Millaisia oireita botulismiin liittyy?

Botulismista seuraa lihastoiminnan lamaantuminen. Se alkaa kasvolihaksista ja leviää kaulaan ja käsiin. Vakava myrkytys johtaa edelleen hengityksen lamaantumiseen ja sitä kautta tukehtumiseen. Koska lamaantuminen alkaa kasvoista, ensimmäisiä oireita voivat olla nielemisen, puremisen, puhumisen tai silmän liikkeiden vaikeutuminen. Yleensä aivan ensimmäisiä oireita ovat näköhäiriöt tai muut silmien toiminnan häiriöt.

5. Miten pian on mentävä lääkäriin?

Botuliinimyrkky on voimakas hermomyrkky ja siksi se on hengenvaarallista. Yhtäkkiä ilmaantuvat vaikeudet kasvojen lihasten toiminnassa johtuvat lähes aina jostain vakavasta sairaudesta. Tällaisten oireiden ilmaantuessa lääkäriin on syytä hakeutua kiireesti. Botuliinimyrkytyksen oireet alkavat 1–3 päivän kuluttua saastuneen ruoan syömisestä. Mitä suurempi myrkkyannos, sitä no-peammin oireet alkavat.

6. Onko diagnoosin tekeminen vaikeaa?

Botulismin ensioireet saattavat olla lääkärille hankalasti tulkittavia. Oireiden edetessä tauti on kyllä kohtuullisen selkeästi määritettävissä. Diagnoosin tekoa vaikeuttaa botulismin harvinaisuus: useimmat lääkärit eivät ole nähneet koskaan botulismi-potilasta. Diagnoosin varmistamiseen ei myöskään ole olemassa nopeaa laboratorioanalyysiä. Hoitopäätös pitää tehdä ainoastaan oireiden perusteella. Käytännössä hoitopäätöksen tekemiseen osallistuvat sairaalassa neurologi ja infektiolääkäri. Suomessa tavataan vuosittain yksittäisiä botulismitapauksia, mutta viime vuonna ei raportoitu ainuttakaan botuliinimyrkytystä.

7. Miten pitkän hoidon botulismimyrkytys vaatii?

Kun diagnoosi on varmistunut, potilaalle annetaan vastamyrkkyä, botuliiniantitoksiinia. Se ehkäisee elimistössä vielä olevan botuliinimyrkyn vaikutusta. Jos potilaalle tulee hengitysvaikeuksia, häntä hoidetaan hengityskoneessa, kunnes hengitystoiminta alkaa palautua. Vaikeimmissa tapauksissa oman hengitystoiminnan palautuminen voi kestää viikkoja. Tänä vuonna botuliiniantitoksiinia pyritään saamaan kaikkiin yliopistosairaaloihin, jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti.

8. Kuinka moni botulismimyrkytyksen saanut kuolee?

Sata vuotta sitten, kun botulismiin ei ollut päteviä hoitoja, noin kaksi kolmasosaa sairastuneista menehtyi. Nykyisin, etenkin hengityskonehoidon saatavuuden ansiosta, botulismiin kuolee länsimaissa vain 1–2 prosenttia sairastuneista. Voi olla, että osasyy merkittävään kuolleisuuden pienenemiseen on myös se, että hyvän ruokahygienian ansiosta myrkytystilanteissa saadut myrkkyannokset ovat pienempiä kuin sata vuotta sitten.

9. Uskaltaako ulkomaisia säilykkeitä syödä huoletta?

Botulismin riski on niin alhainen, että enemmin kannattaa skarpata muissa asioissa kuin ruveta botulismiriskin takia välttelemään joitain yleisessä käytössä olevia ruokia. Teolliset säilykkeet valmistetaan sellaisissa olosuhteissa ja sellaisilla menetelmillä, ettei botuliinimyrkytyksen vaaraa ole. Clostrium botulinum -bakteerin itiöt sietävät melko hyvin lämpöä. Siksi teolliset säilykkeet lämpökäsitellään yli 120 asteen kuumuudessa. Botuliinimyrkky itsessään tuhoutuu noin 85 asteessa, joten hyvin kuumennetusta ruoasta myrkytystä ei voi saada. Kotisäilönnässä 120 asteen lämpötilan saavuttaminen saattaa olla teollista menetelmää haastavampaa, mutta kotioloissa raaka-aineen puhtauteen on helppo kiinnittää huomiota. Kotisäilykkeiden aiheuttamia botuliinimyrkytyksiäkään ei Suomessa juuri ole ollut.

10. Onko riski botulismiin ulkomailla suurempi kuin Suomessa?

Ehkä teoriassa on. Ulkomailla vaanii kuitenkin niin monia, paljon botulismia suurempia terveysriskejä, kuten liikenteen vaaroja, rabiesta, HI-virusta, hepatiittia sekä lomamatkan liiallista alkoholin käyttöä. Huomiota kannattaakin enemmin kiinnittää niihin, kuin botulismiin sen vähäisen riskin vuoksi. Samat hygieniaperiaatteet, jotka suojaavat yleisiltä taudeilta, antavat suojaa myös botuliinimyrkytykseltä. Suomalaisen sairastuminen botuliinimyrkytykseen ulkomailla on varsin harvinaista.

Asiantuntijana Pertti Sormunen, proviisori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Seura 7/2013

  • Avainsanat

    • botuliini
    • botulismi
    • myrkytys
    • säilykkeet
  • Jaa artikkeli

  • Lisää lukulistalle

Osallistu keskusteluun

Suosittelemme seuraavaksi

Terveys

Ohimenevää silmien kuivumista vai jotakin vakavampaa? Silmäoireet voivat olla merkki sairaudesta, joka vaatii lääkärin hoitoa

  • 22.4.
Terveys

Anu Ruotsalainen pääsi eroon home- ja kemikaaliyliherkkyydestä aivojen harjoitusmenetelmällä

  • 22.4.
Terveys

Homeen ja erilaisten kemikaalien yliherkkyydet piinavat yhä useampaa – Tuoko DNRS-menetelmän aivojumppa avun ympäristöherkille?

  • 21.4.

Keskustelu

Peruuta vastaus

Pääset kommentoimaan juttua kun olet kirjautunut.

Kirjaudu

Näitä luetaan juuri nyt

Poiminnat

Hollantilaisdokumentti kertoo hätkähdyttävästä historianmuuntelusta – Onko aika pessyt Stalinin kädet Venäjällä?

  • 22.4.
  • TILAA SEURA
  • LÄHETÄ UUTISVINKKI

Tilaa Seuran uutiskirje

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat säännöllisesti tietoa Seuran uusista jutuista.

  • TV-Maailma

  • Kuninkaalliset

  • Kilpailut

  • Terveyspankki

Suosituimmat

Ajankohtaista

Seura selvitti: Brother Christmasin Joulupotti-rahoista vain alle puolet meni köyhien perheiden avuksi vuonna 2016

  • 22.3.
Ajankohtaista

Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria

  • 17.4.
Julkkikset

Uskonnollinen yhteisö loi varjon Tarja Smuran uusperheen arkeen: ”Minunkin sopeutumisellani on rajansa”

  • 8.3.
Selviytyjät

Kohtalokas räjähdys ampumaleirillä Rovajärvellä – valtio pesi kätensä vakavasti loukkaantuneen varusmiehen jatkohoidosta

  • 1.4.
Mysteeri

Ylivieskan kirkon raunioista löytyi jotain, joka oli saatava pikavauhtia pakkaseen – ”Onhan tämä sen sortin aarre, että pitää varjella!”

  • 31.3.
Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi
Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Rekisteriseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkomediat
  • Digilehdet
  • Kirjat
Toimitus ja lehtitilaus
  • Osoitteenmuutos
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: tarja.hurme@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Ruoka.fi
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Kirjautumislomake

 tai 

Syötä asiakasnumero ilman etunollia ja kirjaimia.

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Tilaa uusi salasana

Unohditko salasanasi? Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy


Minulle voi lähettää tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Rekisteröitymällä hyväksyn palvelun käyttöehdot.

Lue kirjautumisohjeet. Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.

Kirjautumisen edut

Kirjautuneena voit osallistua sivustolla käytäviin keskusteluihin. Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa.

Kommentointiohjeet

Kirjautumisohjeet

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, voit kirjautua sähköpostilla ja salasanalla. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Tarvitsetko apua?

Asioi verkossa
Voit mm. tehdä laskutus- tai osoitteenmuutoksen, tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen sekä ilmoittaa jakeluhäiriöstä osoitteessa otavamedia.fi.

Digipalvelut
Puhelin (09) 156 6227
digi@otavamedia.fi

Asiakaspalvelu
Puhelin (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.