Lääkettä lähimetsästä
Tulevaisuudessa lääkäri saattaa kirjoittaa potilaalle metsäreseptin. Metsässä oleskelulla on monia hyviä vaikutuksia ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
Luonto hoitaa ja elvyttää. Se on todettu monissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Hiljalleen luonnon hyvinvointipotentiaalin hyödyntäminen tulee myös suomalaiseen terveydenhuoltoon.
Esimerkiksi Sipoossa tehtiin viime syksynä ja talvena kokeilu, jossa ryhmä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita vietiin metsään, saaristoon ja viljelymaisemiin. Luonnossa heitä ohjattiin aistielämysten pariin.
Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Terveysmetsä-projektin ja Sipoon avoterveydenhuollon kanssa. Palaute oli positiivista.
”Toivon, että terveydenhuollon ammattilaiset kannustaisivat ihmisiä metsäkylpyihin. Kaikista tehokkainta olisi kuitenkin se, että ihmiset menisivät luontoon omaehtoisesti”, Sipoon avoterveydenhuollon johtava lääkäri Anders Mickos korostaa.
Syytä siihen, miksi luonto hoitaa, ei tarkkaan tiedetä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kyse on aistielämysten tasaisuudesta ja monipuolisuudesta. Kun luonnossa pysähtyy, se tarjoaa jotakin kaikille aisteille: linnut laulavat, sammal tuntuu pehmeältä jalkojen alla, koivu tuoksuu, kuuset vihertävät.
”Osa myönteisistä vaikutuksista tulee tietysti liikunnan myötä, joka tapahtuu luonnossa kuin huomaamatta”, Mickos huomauttaa.
Elvyttävä luontoympäristö voi olla mikä tahansa, mikä miellyttää.
”Suomalaiselle se on usein järvimaisema.”, Mickos tietää.
Mitä hyötyä?
Metsä- ja luontoympäristöillä on eri tutkimuksissa todettu paljon myönteisiä fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Luontoympäristöt muun muassa alentavat verenpainetta, hidastavat pulssia sekä tasoittavat sokeriarvoja.
Luontoympäristöjen on todettu myös lieventävän masennusta, ahdistuneisuutta ja stressiä. Osa myönteisistä vaikutuksista tulee luonnossa kuin huomaamatta liikkumisen myötä.
Kenelle erityisesti?
Metsäterapia sopii kenelle tahansa. Suomalaisille se on helposti saatavilla, sillä suomalaisten matka lähimpään metsään on noin 600 metriä. Metsä- ja luontokylvyistä voisivat hyötyä kuitenkin erityisesti ne, jotka sairastavat kansantauteja kuten verenpainetautia, sydänsairauksia tai tyypin 2 diabetesta. Metsäterapia lievittää myös masentunutta, ahdistunutta ja stressaantunutta.
Missä tutkitaan?
Metsä- ja luontoympäristöjen vaikutuksia on tutkittu muun muassa Japanissa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa on havaittu, että päivittäinen 20 minuutin oleskelu luonnossa alentaa verenpainetta ja kohottaa elinvoimaisuuden tunnetta.
Koska käytössä?
Japanissa lääkärit ohjaavat jo potilaita sertifioituihin terveysmetsiin. Anders Mickos toivoo, että luonnon hoitava käyttö yleistyisi myös suomalaisessa terveydenhuollossa. Mickos uskoo, että terveysmetsätoiminta pääsee vielä Käypä hoito -suosituksiin. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustuloksia riittävän laajoilla potilasaineistoilla.
Kotilääkäri 8/2016
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti