Mikko sai puutiaisaivokuumeen: ”Heräsin neliraajahalvaantuneena”

Oudot oireet veivät Mikko Kinnusen kesälomamatkan päätteeksi sairaalaan. Nyt hän toipuu puutiaisaivokuumeen aiheuttamasta neliraajahalvauksesta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mikko Kinnunen haaveilee siitä, että pääsisi syksyllä takaisin töihin. Takana on kova vuosi potilaana.

Oudot oireet veivät Mikko Kinnusen kesälomamatkan päätteeksi sairaalaan. Nyt hän toipuu puutiaisaivokuumeen aiheuttamasta neliraajahalvauksesta.
(Päivitetty: )
Teksti: Outi Salovaara

Kesällä 2016 lappeenrantalainen opettaja Mikko Kinnunen, 35, teki viikkojen mittaisen automatkan Länsi-Suomeen perheensä kanssa. Paluumatkalla hänen korvistaan alkoi kuulua outoa rutinaa. Pian hän häälyi neliraajahalvaantuneena teho-osastolla elämän ja kuoleman rajalla. Hän oli saanut punkin puremasta puutiaisaivokuumeen.

Tähän havahduin

Olimme vaimoni ja kolmen tyttäremme kanssa kolmisen viikkoa lomamatkalla vuosi sitten heinäkuussa. Kävimme useilla paikkakunnilla Länsi-Suomessa, esimerkiksi Kokkolassa.

Kun ajoimme kotiin, korvistani alkoi kuulua outoa rutinaa ja tuntui, kuin olisin ollut tulossa kipeäksi. Pää oli kosketusarka, mutta illalla kävin kuitenkin heittelemässä frisbeegolfia.

Seuraavana aamuna heräsin tavallista aikaisemmin. Minua pyörrytti, ja olo oli todella huono. Yritin hakea lehdet postilaatikosta ja keittää aamukahvia, mutta oli pakko hylätä ne ajatukset.

Herätin vaimon ja varasin ajan lääkärille 1,5 tunnin päähän. Oloni paheni kuitenkin niin, että lähdimme terveyskeskukseen heti. En pysynyt enää pystyssä. Minut laitettiin sänkyyn, ja ambulanssi vei keskussairaalaan. Kuumetta oli yli 40 astetta, ja minulla oli hirvittävät kivut.

Näin puutiaisaivokuumetta hoidettiin

Keskussairaalassa raajoistani menivät voimat, ja keuhkoni lakkasivat toimimasta. Kurkkuuni tehtiin reikä, ja siihen asennettiin hengityskone. Sairaalassa osattiin epäillä puutiaisaivokuumetta, jota esiintyy Lappeenrannan alueella.

Minulta otettiin heti selkäydinnestenäyte, josta sairaus varmistui.

Olin teho-osastolla yhteensä kuukauden, josta viikon nukutettuna ja kolme viikkoa hengityskoneessa. Heräsin neliraajahalvaantuneena. Vain silmäni liikkuivat ja aivot toimivat.

Fysio- ja toimintaterapeutit alkoivat kuntouttaa minua. Hitaasti raajat alkoivat toimia, ensin sormenpäät, sitten kämmenet ja lopulta koko käsi.

Syyskuussa siirryin keskussairaalasta vaativan kuntoutuksen osastolle. Aluksi elimistöni oli täysin sekaisin. Lepopulssi oli 130, hikoilin, en voinut syödä ja sain kipulääkkeitä, sillä mikä hyvänsä liike aiheutti hirvittävät tuskat. Jos nostin kättäni, pitkän aikaa sen jälkeen tuntui kuin käsi olisi ollut nuotiossa.

Sitten yhtäkkiä tuntui, kuin bitit olisivat alkaneet lumpsahdella paikoilleen, ja kuntoutuminen alkoi edetä. Jouluksi pääsin kotiin.

Tässä ja nyt

Harjoitan nyt muun muassa vatsalihaksiani ja vasenta hauista, joka ei vielä toimi. Halvaantumisen takia surkastuneet lihakset vaativat parin vuoden treenin toipuakseen. Kipulääkkeitä tarvitsen enää vain esimerkiksi pitkän, kilometrin mittaisen kävelylenkin jälkeen.

Haaveilen siitä, että pääsisin syksyllä takaisin opettajan työhön. Kokeilin jo töissä olemista apuopettajana. Se oli rankkaa, mutta ei mahdotonta, ja minulla on syksyyn saakka aikaa kuntoutua lisää.

Vaihdoimme automaattivaihteiseen autoon, ja oli mahtavaa päästä taas ajamaan autolla.

En tiedä mistä ja milloin sain tartunnan, sillä en nähnyt kyseistä punkkia lainkaan. Sairastamani puutiaisaivokuume oli poikkeuksellisen raju, eikä sitä kannata suotta pelätä. Suosittelen kuitenkin rokotetta niille, jotka liikkuvat paljon luonnossa punkkialueella.

Lue myös:

Puutiaisaivokuume leviää – Asiantuntijat suosittelevat rokotusta TBE-virusta vastaan riskialueilla liikkuville

Puutiaisaivotulehdus leviää muuttolintujen mukana

Puutiaisaivokuume voi olla raju

A TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus tarttuu jo muutamassa minuutissa punkin puremasta. Itämisaika on kolmisen viikkoa.
B”Oireinen aivokuume voi olla hyvinkin raju tauti. Usein potilaalla on hyvin korkea kuume ja voimakas päänsärky ja sekavuutta”, sanoo infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä Eksotesta.
C noin kolmasosa tartunnan saaneista ei oireile lainkaan, osa saa flunssan kaltaisia oireita ja vain noin kolmannes saa rajun tautimuodon. Aivotulehdukseen kuolee alle prosentti sairastuneista. Pienelle osalle sairastuneista jää pysyviä keskushermosto-oireita. Puutiaisaivotulehdukseen ei ole lääkettä, mutta sitä vastaan on rokote.

X