Miksei kaikkia syöpiä seulota?

1. Miksi syöpäseulontoja järjestetään?

Syöpäseulonnan tarkoituksena on löytää syöpätauti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin myös parantavalle hoidolle on otollisin aika. Väestötasolla tavoitteena on vähentää seulottavan syöpätaudin aiheuttamia kuolemia.

Syöpäseulonnat ovat yksi suomalaisen terveydenhuollon menestystarinoista. Esimerkiksi uusia kohdunkaulasyöpätapauksia todetaan hyvin vähän, koska seulonta on havainnut ne jo esiasteisina, ja ne on hoidettu ajoissa.

2. Mitä syöpiä seulotaan?

Kohdunkaulan syöpää, rintasyöpää ja suolistosyöpiä. Kohdun kaulaosan syöpien ja rintasyövän seulonta on lakisääteistä, mutta suolistosyöpien seulonta on kunnille vapaaehtoista. Ensimmäisenä Suomessa alkoivat kohdun kaulaosan syöpien seulonnat vuonna 1967. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin alkoivat rintasyövän mammografia-seulonnat.

Uusin tulokas on suolistosyöpä, jonka seulonta alkoi Suomessa ensimmäisenä koko maailmassa. Vuonna 2004 seulonnat aloitti 22 kuntaa ja viime vuonna seulonnat olivat laajentuneet jo 153:een kuntaan.

3. Miten seulonta tapahtuu?

Kohdunkaulan syövän seulontaan kuuluu hoitajan ottama irtosolunäyte eli Papa-testi kohdunkaulasta. Suomessa naiset kutsutaan kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan viiden vuoden välein. Yleensä ensimmäinen kutsu tulee 30-vuotiaana, viimeinen 60-vuotiaana. Rintasyöpäseulonnassa rinnat tutkitaan mammografiakuvauksen avulla. Kunnat järjestävät joka toinen vuosi seulontoja 50–59 -vuotiaille sekä niille 60–69 -vuotiaille, jotka ovat syntyneet vuonna 1947 tai sen jälkeen. Rintasyöpäseulonnat laajenevat vähitellen kaikissa kunnissa 60–69 -vuotiaisiin. Suolistosyöpiä seulotaan kotona otettavalla ulostenäytteellä, jossa tutkitaan veren esiintymistä ulosteessa. Seulontaan kutsutaan 60–69 -vuotiaita naisia ja miehiä. Kutsuttavat valitaan syntymävuoden mukaan arpomalla. Syöpäseulonnat ovat aina tutkittaville maksuttomia.

4. Miten tehokasta kohdunkaulan ja rintasyövän seulonta on?

Sekä kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus että kuolleisuus ovat nykyään Suomessa Euroopan matalimmat. Seulontojen käynnistyttyä ilmaantuvuus on vähentynyt 80 prosenttia. Useissa maissa ei ole vieläkään vastaavantyyppistä seulontaohjelmaa. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa seulontaa tarjotaan ainoas-taan osalle väestöä – yleensä sellaisille, joilla on varaa maksaa mahdollinen hoito omasta vakuutuksesta. Monet maat vasta suunnittelevat seulontaohjelman aloittamista: heille Suomi on tärkeä mallimaa. Rintasyöpäseulontojen osalta kuolleisuus on vähentynyt lähes viidenneksen seulontojen ansiosta.

5. Joko suolistosyövän seulonnasta on tuloksia?

Paksu- ja peräsuolisyövät ovat eturauhas- ja rintasyövän jälkeen yleisimpiä syöpätauteja Suomessa. Suuri osa suolistosyövistä todetaan levinneessä vaiheessa, jolloin taudin ennuste on huono. Seulonnalla tauti voidaan todeta jo ennen oireiden ilmaantumista. Silloin tauti on suurella osalla parannettavissa. Vielä ei voida tietää, onko seulonta vähentänyt kuolemia, mutta seulotussa väestössä levinneitä syöpiä on todettu vähemmän kuin väestössä, jota ei seulota.

6. Voiko seulontatulokseen luottaa?

Kyllä voi. Normaali tulos esimerkiksi mammografiassa ei silti täysin sulje pois syövän mahdollisuutta. Väärään turvallisuudentunteeseen ei pidä tuudittautua, vaikka seulonnoissa käy. Osa syövistä kasvaa nopeasti, jolloin se voi tulla ilmi seulontojen välillä, osassa tapauksia taas syöpä oli seulontahetkellä niin pieni, ettei sitä havaittu. Siksi on tärkeää, että mahdolliset oireet selvitetään, vaikka seulontatulos olisi normaali.

7. Miksi muita syöpiä ei seulota, vaikka syöpä on sairautena niin yleinen?

Muiden syöpien kohdalla seulontamenetelmien hyötyjä ei ole osoitettu. Seulonta on tehokasta silloin, kun syövällä on piilevä vaihe, esiaste tai varhainen muoto, joka voidaan paitsi hoitaa myös löytää testillä. Esimerkiksi eturauhassyövässä ei ole löydetty keinoa tunnistaa hoitoa vaativaa syöpää hyvänlaatuisten eturauhassyöpien joukosta.

Suomessa on meneillään maailman laajimpiin kuuluva tutkimus eturauhassyövän seulonnasta verikokeella otettavalla PSA-testillä. Seulonnalla on voitu todeta eturauhassyöpäkuolleisuuden väheneminen, mutta hoidoista aiheutuvat elämänlaatuhaitat ovat suuret, joten seulontaa ei tässä vaiheessa suositella. Hyötyjen ja haittojen arviointia jatketaan.

8. Miten hyvin seulontaketju toimii Suomessa?

Suomen Syöpärekisterin työ on vaikeutunut, koska enää seulontoja ei tehdä järjestön omissa laboratorioissa ja klinikoilla, vaan kunnat järjestävät ne hyvin monilla tavoilla. Laadunvalvonnasta on tullut työlästä ja Syöpärekisterin alaiseen Joukkotarkastusrekisteriin tulevia tarkastustietoja joudutaan pyytämään useita kertoja. Syöpärekisteri on laatinut yhdessä Kuntaliiton kanssa kunnille ohjeet seulontojen kilpailutuksen tueksi. Ei ole kenenkään etu, jos tehtävään valittu laboratorio ei havaitse syövän esiasteita tai mammografian kuvien tulkitseminen tilataan digitaalisten kuvien mahdollistamana halpamaasta.

9. Kuinka moni suomalainen seulotaan vuosittain?

Joukkotarkastusrekisteriin kerätään vuosittain tiedot runsaasta puolesta miljoonasta suomalaisten saamasta seulontakutsusta. Kohdunkaulan syövän osalta joukkotarkastukseen kutsutaan vuosittain noin 250 000 naista. Mammografiakutsun saa noin 300 000 naista ja suolistosyöpäseulontakutsun noin 80 000 miestä ja naista yhteensä.

10. Miksi seulontaan kannattaa osallistua?

Parhaimmillaan syöpäseulonta ehkäisee syövän kokonaan. Esimerkiksi kohdunkaulan syöpää edeltäviä esiasteita osataan hoitaa hyvin, jolloin varsinaista syöpää ei pääse kehittymään. Kohdunkaulan syöpäseulontaan voi ja kannattaa osallistua, vaikka olisi vastikään käynyt Papa-kokeessa. Rintasyöpäseulontoihin osallistuu noin 85 prosenttia kutsutuista. Kohdun kaulaosan syövän seulontoihin etenkin alle 40-vuotiaat naiset osallistuvat puutteellisesti. Sitä on pyritty nostamaan uusintakutsuilla ja ajanvaraustoimintojen kehittämisellä.

Asiantuntijana Nea Malila, professori, johtaja, Suomen Syöpärekisteri.

Seura 12/2013