”Toistuva flunssa voi olla astmaa, samoin rasituksessa ylipainon piikkiin menevä hengenahdistus”, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tiina Pakkanen toteaa.

Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehdussairaus, jossa keuhkoputket supistelevat välillä enemmän, välillä vähemmän. Supistelu aiheuttaa hengenahdistusta ja uloshengityksen vinkunaa. Kun oireet tulevat äkkiä ja voimakkaina, puhutaan astmakohtauksesta.

Oireet

Hengenahdistus, hengityksen vinkuna, limaisuus ja yskä ovat tyypillisiä astman oireita. Pitkittynyt, neljästä kahdeksaan viikkoon kestävä yskä kannattaa aina tutkituttaa. Se jää kiusaamaan flunssan jälkeen ja voi herättää aamuyöllä. Painon tunne rintakehällä voi myös kieliä astmasta.

Tulehtunut keuhkojen limakalvo on herkistynyt hengitysilman mukana tuleville ärsykkeille, kuten pölylle, kylmälle ilmalle ja tuoksuille. Allerginen astmaatikko voi oireilla siite- tai eläinpölystä.
Oireet ja niiden kesto kannattaa kirjata paperille, ja ottaa paperi mukaan lääkäriin. Tieto käytössä olevista lääkkeistä on tärkeä, sillä jotkin lääkkeet pahentavat astman oireita.

Näin tutkitaan

Lääkäri kuuntelee keuhkoja stetos koopilla ja lähettää potilaan tarvittaessa keuhkokuviin. Diagnosoinnissa käytetään apuna keuhkojen toimintaa selvittäviä mittauksia.

Potilas seuraa itse kahden viikon ajan hengityksen toimintaa uloshengityksen huippuvirtausmittarin eli PEF-mittarin avulla. Mittariin puhalletaan aamulla ja illalla sekä oireiden aikana ja ennen ja jälkeen keuhkoputkia avaavan lääkkeen ottoa. Tulokset kirjataan. PEF-mittauksen tulosta voidaan tarkentaa vastaanotolla tehtävällä puhalluskokeella, spirometrialla. Tarvittaessa tehdään rasituskoe tai altistuskokeita. Tutkimuksilla voidaan lisäksi sulkea pois muut samalla tapaa oireilevat sairaudet.

Yleisimmät pelot

Suomessa astmaan kuolee noin sata henkilöä vuodessa. Kuolemanpelko on turha, jos hakeutuu ajoissa hoitoon. Hoitamattomassa astmassa keuhkoputket voivat supistua pysyvästi. Ajoissa todettu ja kunnolla hoidettu astma ei estä tavallista elämää.

Näin hoidetaan

Hengitettävä kortisonilääke sammuttaa keuhkoputkien tulehdusta. Alussa käytetään isoja lääkeannoksia. Kun tulehdus on rauhoittunut, annos lasketaan pienimmälle mahdolliselle, oireet hallinnassa pitävälle tasolle.

Elleivät oireet pysy kurissa hengitettävän kortisonin avulla, voidaan käyttää pitkävaikutteisia keuhkoputkia avaavia lääkkeitä, esimerkiksi sympatomimeetteja. Markkinoilla on muun muassa yhdistelmävalmisteita, jotka sisältävät sekä kortisonin että sympatomimeetin. Hankalia oireita voidaan hoitaa myös leukotrieenitableteilla, jotka hoitavat lisäksi nenää. Nenäsuihkeet ja nenän huuhtelu nenäkannun avulla tukevat nenän hoitoa. Mahdollinen allerginen nuha kannattaa hoitaa hyvin, sillä se helpottaa astman hoitoa. Lääkkeinä voidaan käyttää myös teofylliinitabletteja- ja tiotropiumsuihkeita. Ellei astma pysy kurissa, sen oireisiin tarvitaan nopeasti keuhkoputkia avaavia lääkkeitä. Jos avaavaa lääkettä tarvitsee usein, hoitavan lääkkeen annostus on luultavasti liian pieni tai lääkkeenottotekniikka on huono.

Omahoito

Astma oireilee yleensä kausittain. Välillä taudin olemassaoloa ei edes muista, mutta välillä se pahenee. Monesti pahenemisvaiheet liittyvät infektioihin ja allergikoilla siitepölykauteen. Pahenemisvaiheessa lisätään hengitettävän kortisonin määrää ja käytetään tarvittaessa kortisonitabletteja. Iäkkään astmaatikon kannattaa suojata itsensä rokotteella kausi-influenssalta.

Oman astman ja sitä pahentavien seikkojen tunteminen auttaa elämään sovussa sairauden kanssa. Jokaisella astmaatikolla tulisi olla oma PEF-mittari, joka auttaa huomaamaan astman pahenemisvaiheet.

Elintavat

Liikunta voi vähentää oireita. Sen ansiosta taipumus rasituksessa oireiluun vähenee. Se parantaa myös elämänlaatua ja vähentää hengenahdistuksen tunnetta vahvistamalla hengityslihaksia. Kestävyysliikunta treenaa sydän- ja verenkierto- sekä hengityselimistöä. Lisäksi tarvitaan lihaskuntotreeniä ja liikkuvuutta parantavia venyttelyjä. Hyvät hengityslihakset helpottavat uloshengitystä ja keuhkoputkiin kertyvän liman yskimistä.

Riskitekijät ja ehkäisy

Taipumus astmaan kulkee perimässä: 80 prosentilla sairastuneista on suvussa yksi tai useampi astmaatikko.

Tupakointi suurentaa astmaan sairastumisen riskin yli kaksinkertaiseksi. Se myös heikentää astmalääkkeiden tehoa. Myös tupakansavulle altistuminen kasvattaa astman vaaraa. Lihavuus lisää astmariskiä ja haittaa sen hoitoa. Liiat kilot vievät keuhkoilta tilaa, mikä vaikeuttaa niiden toimintaa. Vaikka syy astmaan ei ole psyykkinen, stressi ja masentunut mieliala vaikuttavat sairauden puhkeamiseen ja pahenemiseen.

Asiantuntijana keuhkosairauksien erikoislääkäri Tiina Pakkanen, Terveystalo, Jyväskylä

V 12/2015

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti