Salaperäinen sydän

Naisten sydäntautien tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska ne saattavat piiloutua vaihdevuosioireiksi tai vatsavaivoiksi.

Lenkki tuntuu vähän tahmaiselta. On pakko pysähtyä vetämään henkeä. Olo ei ole ihan normaali, voimat ovat poissa, henkeä ahdistaa. Outo väsyminen tutussa arkipuuhassa on tyypillinen naisten sepelvaltimotaudin oire, ainakin jos nainen on ohittanut vaihdevuotensa.

Sydämen pinnalla olevien verisuonten tukkeutuminen eli sepelvaltimotauti on sydäntaudeista yleisin ja tappavin. Suomessa joka kolmas nainen kuolee sepelvaltimotaudin aiheuttamaan sydäninfarktiin. Sen toteaminen ei kuitenkaan ole naisilla ongelmatonta.

Kardiologian erikoislääkäri Saila Vikman kuvaa naisten sepelvaltimotaudin oireita sanalla sanoen epämääräisiksi.

”Väsymyksen lisäksi naisilla voi esiintyä hengenahdistusta, sydämen muljahduksia ja heikotusta, huimausta tai pahoinvointia. Jos pahoinvointi yltyy oksenteluksi, se voi viitata jopa sydäninfarktiin”, Vikman kertoo.

Sepelvaltimotaudissa oireet ilmenevät usein rasituksessa ja menevät pois, kun rasitus lakkaa.

Sepelvaltimotautikohtauksessa eli infarktissa oireet taas tulevat levossa ja jatkuvat rasituksen aikana. Tauti voi olla lähes oireeton aina infarktiin asti. Sairaus kehittyy yleensä pitkän ajan kuluessa, jopa vuosikymmeniä, ennen oireilua.

Naisten sepelvaltimotaudin oireisto tunnetaan huonommin kuin miesten, koska tutkimus on näihin päiviin asti keskittynyt tutkimaan lähinnä vain miehiä. Käsitys sepelvaltimotaudista miesten tautina on elänyt tiukassa.

Vääriä diagnooseja

Naisten sepelvaltimotaudin diagnosointi on Vikmanin mukaan vaikeaa myös muun muassa sen vuoksi, että vaihdevuosiin ja vatsaongelmiin voi sisältyä samanlaisia oireita kuin sepelvaltimotautiin.

Diagnosoinnin vaikeus johtuu siitä, että tyypilliset sydänkokeet ovat naisten kohdalla epäluotettavia. Paljon käytetty rasitustesti ei välttämättä toimi naisilla, joilla sydänfilmimuutokset ovat tavallisia ilman sairauttakin.

Naisilla diagnoosin tekemiseen käytetään tästä syystä enemmän sydämen kerrosku- vauksia ja varjoainekuvauksia. Monet naisten sepelvaltimotaudit ovat pienten suonten tauteja, jotka eivät kuitenkaan välttämättä näy varjoainekuvissa. Oikean diagnoosin tekeminen onkin riskiprofiilin, oireiden ja tutkimusten summa.

Suojaava estrogeeni

Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin miehiä myöhemmin, menopaussin jälkeen, koska estrogeeni suojaa naisen sydäntä siihen asti.

”Naishormoni estrogeenilla on verisuonia laajentava vaikutus. Se myös voitelee suonten sisäpintaa, jolloin rasvakertymät eivät pääse kiinnittymään niin helposti”, kertoo kardiologian professori Markku S. Nieminen.

Kun estrogeenin antama suoja loppuu, riskitekijät nousevat nopeasti esiin. Naisilla muun muassa korkea verenpaine, kolesteroli ja diabetes ovat miehiä vaarallisempia ja verisuonia kuluttavampia. Kohonnut verenpaine paksuntaa sydämen seinämiä, aiheuttaa sidekudosta ja rytmihäiriöitä. Oireet lisäävät sydäntautiriskiä.

Riski sairastua sepelvaltimotautiin on pitkälti kiinni elintavoista. Toinen puoli on perimä, mutta elintavoilla on merkitystä perinnölliseenkin riskiin.

”Omasta terveydestä ja elintavoista huolehtimalla voi siirtää sairastumista, ja toisaalta jo sairastuttuaan elintapamuutokset auttavat taudin hallinnassa”, Nieminen sanoo.

Lääkehoito ja elintapamuutokset eivät ole vaihtoehtoisia hoitoja. Kumpaankin pitäisi kiinnittää huomiota riskitekijöiden mukaan. Lääkehoitoja aloitetaan, mikäli elintapamuutoksilla ei saada aikaan oireiden helpottumista.

Ylipainon, kohonneen verenpaineen ja kakkostyypin diabeteksen yleistymisen takia valtimotaudit ovat yleistymässä myös nuorilla naisilla. Niemisen mukaan nuorimmat naispotilaat ovat vain 30–40-vuotiaita.

Petollinen stressi

Stressi nostaa verenpainetta, kuormittaa sydäntä, uuvuttaa ja altistaa rytmihäiriöille. Painetila ei purkaudu elimistöstä hetkessä, joten pitkittynyt tai toistuva stressi on aina koetus kropalle. Tämän lisäksi stressin aiheut-
tamat muutokset kropassa lisäävät sepelvaltimotaudin riskiä.

Riski on erityisen korkea naisilla, joiden hermosto reagoi Niemisen mukaan paineisiin herkemmin kuin miehillä.

”Oma teoriani on, että naiset eivät osaa jättää stressiä vaikkapa työpaikalle, vaan tunne seuraa kaikille elämän osa-alueille”, Saila Vikman sanoo.

”Miehet osaavat ehkä paremmin pitää vaikkapa työstressin poissa vapaa-ajasta. Lisäksi naiset monesti huolehtivat koko perheen asioista ja unohtavat kuunnella itseään.”

Kaikkein herkimmät stressaajat voivat saada yhtenä oireena esimerkiksi sydämentykytyksiä ja luulla näitä sydäntaudin oireiksi. Tämä voi sitten osaltaan lisätä stressiä.

Riskikartoitus jokaiselle

Nieminen ja Vikman suosittelevat jokaiselle keski-ikäiselle naiselle riskikartoituksen tekemistä. Onko elintavoissa korjattavaa, ovatko esimerkiksi veriarvot koholla tai onko suvussa ollut sydäntauteja? Jos kyllä-vastauksia kertyy, milloinkaan ei ole liian myöhäistä tehdä korjausliikkeitä.

Yli 80 prosenttia sepelvaltimotautitapauksista voitaisiin ehkäistä elintapamuutoksilla. ”Liikunnan merkitystä ei voi painottaa tarpeeksi. Se auttaa painonhallinnassa, vahvistaa sydäntä, parantaa sydämen säätelyä ja verenkiertoa”, Nieminen sanoo.

Sen sijaan rasituskokeiden ja muiden sydäntutkimusten teettäminen kaiken varalta on turhaa, jos riski sairastua on vähäinen.

Vikman muistuttaa myös raskausajan ongelmista. Jos naisella on todettu raskausajan diabetes tai korkea verenpaine, arvoja kannattaa seurata säännöllisesti myös raskauden jälkeen ja pitää painonsa kurissa. Raskausajan sairaudet ennakoivat tutkimusten mukaan vanhuuden sydäntauteja ja kasvanutta riskiä.

Viimeinen herätys

Naisten ja miesten sepelvaltimotaudin hoidossa ei ole eroja. Tauti pidetään kurissa ensisijaisesti lääkkeillä ja elämäntapamuutoksilla. Operaatioita, kuten pallolaajennusta ei tehdä, jos tukkeutunut suoni ei aiheuta suurta haittaa.

”Jos isot suonet ovat hyvin auki ja ahtaumat lieviä, tauti voidaan pitää kurissa. Äkillisten kohtausten määrää voidaan hallita niin, että vältetään raskaimpia fyysisiä suorituksia eikä lähdetä harjoittelemaan maratonille”, Nieminen kuvailee.

Hänen mukaansa leikkaus on aina väkivaltainen verisuonille eikä suinkaan riskitön. Varsinkin naisilla komplikaatioita on havaittu miehiä enemmän, koska he sairastuvat ja heidät myös leikataan iäkkäämpinä.

Nykyisin pallolaajennuksia tehdään ohitusleikkauksia enemmän. Isoja ohitusleik- kauksia käytetään kuitenkin esimerkiksi useiden suonien ahtaumissa, joiden laajentamiseen liittyy iso komplikaatioriski.

Hyvin tavallista on, että sydäntaudin diagnoosi tai yllätyksenä tullut infarkti on viimeinen herättäjä elämäntaparemonttiin. Niemisen mukaan naiset tarttuvat toimeen usein miehiä tunnollisemmin ja ovat tietoisempia terveysriskeistä.

”On käynyt niinkin, että sydäntautidiagnoosin jälkeen ihminen hoitaa itsensä parempaan kuntoon kuin oli ennen tietoa sairaudesta”, Nieminen sanoo.

”Sepelvaltimotauti on parantumaton, mutta hyvin hoidettuna tauti pysyy vakaana pitkään ja potilas voi elää lääkkeiden avulla ihan normaalisti.”

Teksti: Aino Vitikainen
Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 9/2014.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti