Syövän riskiä voi pienentää

Mitä yhteistä on deodorantin alumiinilla, palaneella grillimakkaralla, hiusvärillä, kännykkäsäteilyllä ja voimalaitosten laskeumilla? Ne kaikki voivat aiheuttaa syöpää.

Syöpäriskin mahdollisista kasvattajista on tullut arkitietoa. Mutta vaikka tunnistamme helposti koko joukon mahdollisia syövän aiheuttajia, emme tunne hyvin niiden tärkeysjärjestystä.

Kaikki edellä mainitut ovat hyvin epätodennäköisiä syövän aiheuttajia. Merkittävimmät syövän riskitekijät löytyvät elintavoista. On sanottu, että niistä johtuu tavalla tai toisella peräti 40 prosenttia kaikista syövistä.

Ravisuttava luku kätkee sisäänsä hyvän uutisen: jos haluat vaikuttaa syöpäriskiisi, arjen ei tarvitse luisua pelottavaksi säteilyjen ja ympäristömyrkkyjen vahtimiseksi.

Varomisen ja pelkäämisen sijaan voit omaksua helppoja, arkisia tekoja ja tapoja, joista saat kaupan päälle terveyttä ja hyvää oloa joka päivä.

Kokosimme tähän tietoa naisille tyypillisistä syövistä ja niiltä suojautumisesta.

Rintasyöpä

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, joka yleistyy yhä. On arvioitu, että joka yhdeksäs nainen sairastuu siihen elinaikanaan. Terveellisten elintapojen kokonaisuudella pienenee kuitenkin myös rintasyövän riski. Kenties mielenkiintoisimmat uutiset koskevat liikuntaa: mitä enemmän liikkuu, sitä pienemmäksi rintasyövän riski kutistuu.

”Eikä kyse ole pelkästä painonhallinnasta. Liikunnalla on painovaikutuksen lisäksi myös itsenäinen syöpäriskiä pienentävä vaikutus”, liikuntalääketieteen dosentti Katriina Kukkonen-Harjula UKK-instituutista kertoo.

Perheen perustaminenkin pienentää rintasyövän mahdollisuutta. Synnyttäneen naisen riski saada rintasyöpä on neljänneksen pienempi kuin synnyttämättömällä. Jos mahdollista, lapsi kannattaisi hankkia alle 30 vuoden iässä. Suurperheen äiti on vielä paremmassa turvassa: vähintään viisi lasta synnyttäneiden rintasyöpäriski laskee jopa puolella. Jos mahdollista, lasta kannattaa aina imettää. Sekin pienentää riskiä.

Hoidatko terveyttäsi punaviinillä? Viinin terveysvaikutuksia ylistetään, mutta syöpää se ei ehkäise. Päinvastoin: säännöllisesti käytettynä jo 1,5 lasia viiniä päivässä lisää merkittävästi rintasyöpäriskiä.

Aikuiselle naiselle menopaussin jälkeinen painonhallinta on tärkeää riskien hallintaa. Hormonikorvaushoito on kiperä ja kipeäkin kysymys. Hormonikorvaushoito – etenkin yhdistelmähoito – lisää pitkään jatkuessaan rintasyöpäriskiä, ja siksi hoitoja kannattaa rajoittaa. Tilastollisesti rintasyöpäriskin lisääntyminen näkyy vasta yli kolme vuotta kestäneen hormonihoidon jälkeen. On myös havaittu, että riski laskee normaalitasolle neljän vuoden kuluttua hormonikorvaushoidon lopettamisesta.

Ruuansulatuselimistön syövät

Suolistosyöpiin sairastuu runsaat 3 000 suomalaista vuosittain. Se on naisten toiseksi yleisin syöpätyyppi. Terveellistä ruokavaliota suosimalla pienenee ainakin suun, nielun, ruokatorven, mahan ja suoliston syöpien riski.

Vaikka nykyisin puhutaan paljon superruuista, tiede ei toistaiseksi tunne mitään syöpää ehkäisevää erikoisruokavaliota. Syövän ehkäisyn peruskivet on kuitenkin muurattu huolellisesti ravitsemussuosituksiin.

Täysjyvävilja, palkokasvit, vihannekset, marjat ja hedelmät tukevat elimistön taistelua syöpää vastaan monella mekanismilla. Kasvisten polysakkaridikuidut pienentävät etenkin suolistosyövän vaaraa. Kolikon toinen puoli muodostuu tietenkin ruuista, joita täytyisi syödä harvemmin tai välttää kokonaan.

Runsasenergiset ja -sokeriset herkut huonontavat ruokavalion kokonaisuutta.

Alkoholia välttämällä pienenee monen syövän vaara.

Punaisen lihan kanssa on syytä noudattaa kohtuutta: jo 50 grammaa lihajalosteita päivässä nostaa paksu- ja peräsuolen syövän riskin 1.2-kertaiseksi. Suolaa vähentämällä voi pienentää mahasyövän riskiä, riski kohoaa kahdeksan prosenttia jokaista päivittäistä suolagrammaa kohti.

Savuttomuus pienentää kurkunpää-, ruokatorvi- ja mahasyövän riskiä. Jos kukaan ei tupakoisi, 80 prosenttia kurkunpääsyövistä ja kaksi kolmesta ruokatorven syövästä jäisi ilmaantumatta.

Paksusuolen syövän riskiä voi pienentää myös liikkumalla. Ja jos kaikkien terveellisten elintapojen ansiosta pääsee eroon lihavuudesta, ruokatorven syövän riski puolittuu.

Gynekologiset syövät

Kohdunrungon syöpä on naisten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Suomessa todetaan noin 850 uutta tapausta vuosittain.

Myös kohdunrungon syöpää sairastavien määrä on hienoisessa kasvussa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että naiset elävät yhä iäkkäämmiksi.

Riskiä nostaa myös kansantaudeistamme salakavalin – lihavuus. Kohdunrungon syövän riskin voi pitää puolet pienempänä pysyttelemällä normaalipainoisena. Se ehkäisee myös syövälle altistavia hormonitasapainon häiriöitä ja diabetesta. Aktiivinen liikuntakin pienentää kohdunrungon syövän riskiä.

Keuhkosyöpä

Tupakointi on syövän riskitekijänä omaa luokkaansa: se lisää keuhkosyövän riskin 20-kertaiseksi ja aiheuttaa peräti 80 prosenttia kaikista keuhkosyövistä. Tupakoinnin lopettamisella pienenee kaikkien syöpien riski, sillä tupakka ei vaikuta vain paikallisesti: syöpää aiheuttavat myrkyt kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön.

Myös ”pakkotupakoinnin” lopettaminen vähentää syöpäriskiä. Tupakansavussa oleskelua kannattaa välttää aina kaikin mahdollisin keinoin.

Keuhkosyövän riskiä voi mahdollisesti vähentää jonkin verran myös ravitsemuksen avulla, ja häviävän pieni osa naisten keuhko-syövistä johtuu työperäisistä altistuksista. Tupakoimattomuus on kuitenkin syöpää ehkäisevänä tekona aivan omaa luokkaansa, eikä sen vaikutuksia voi korvata millään muulla. Tässä suomalaisilla naisilla on myös paljon haasteita. Naisista 14 prosenttia tupakoi.

”Keuhkosyöpä on naisten neljänneksi yleisin syöpätauti”, LT, ylilääkäri Kristiina Patja kertoo.

”Naisten tupakointi ei ole vähentynyt samassa suhteessa kuin miesten. Myös raskaana olevien tupakointi laahaa edelleen 80-luvun lukemissa. Tupakointia vähentäviä toimenpiteitä pitäisi kohdentaa erityisesti naisiin.”

Ihosyöpä

UV-säteilyn syöpävaarallisuudesta on puhuttu niin paljon, että lapsikin jo tietää auringon aiheuttavan ihosyöpää. Toisaalta tarvitsemme kipeästi D-vitamiinia. Kohtuullisen auringonoton puolesta on puhunut muun muassa emeritusprofessori Ilari Paakkari, jonka mukaan aurinkoa ei tarvitse pelätä, ellei sen UV-säteilylle altistu päivittäin tuntikausiksi ja polta ihoaan.

Lyhytaikaisesta auringolle altistumisesta ei tiedetä olevan haittaa. Pikemminkin näyttäisi siltä, että ihossa auringonvalon vaikutuksesta syntyvä D-vitamiini suojaisi ihosyövältä.

Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että käytännössä tärkein ihosyövän ehkäisymuoto on välttää ihon palamista. Kun auringossa vietetään pitempiä aikoja, iho täytyy suojata.

Suojakertoimen minimiksi suositellaan lukemaa 30, ja pitkät hihat ja lahkeet ovat valttia. Erityisen tärkeää on lapsen ihon suojaaminen, sillä lapsena tapahtunut palaminen lisää etenkin melanooman ja tyvisolusyövän riskiä myöhemmällä iällä.

Okasolusyöpä on tyypillinen maanviljelijöiden ja kalastajien tauti. Ulkona työskentelijöiden on tärkeää suojata iho kunnolla ja suosia esimerkiksi lierillisiä hattuja, joilla korvien ja niskan palaminen voidaan estää.

Lähteet: www.ilmansyopaa.fi, Tampereen yliopiston epidemiologian professori Anssi Auvisen luento ”Syöpävaaran vähentäminen” (Pirkanmaan syöpäyhdistys), dosentti Minna Tannerin luento ”Täsmälääkkeet rintasyövän hoidossa”, (Pirkanmaan syöpäyhdistys), European Code against Cancer. www.cancer-code-europe.iarc.fr

Kotilääkäri 3/2016

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti