Radiomuistoja
Markus-sedän Lastentunti, Kankkulan kaivolla, Noita Nokinenä, Metsäradio. Näitä – ja paljon muuta – radiosta kuunneltiin. Saimme lukijoilta satoja radiomuistoja. Tässä niistä osa.
Elettiin 1960-lukua, maalla Lempäälän Kuljussa. Meille lapsille muodostui joulutraditio: joulu ei ollut mitään ilman Noita Nokinenän joulukuunnelmaa. Kävimme jo aamupäivällä saunassa. Joululaulut soivat keittiön uudesta matkaradiosta. Äiti oli siivonnut, leiponut ja tehnyt maistuvat jouluruoat.
Saunan jälkeen vaihdoimme puhtaat pyhävaatteet päällemme. Avasimme radion ja istuuduimme kuuntelemaan Noita Nokinenän jouluohjelmaa. Sen jälkeen aloitimme jouluruokailun. Liisa
Satutunnista pidin. Hannu ja Kerttu pelotti erityisesti. Kuuntelin, vaikka pelkäsin. Juoksin sen jälkeen äidin luo navettaan. Tuulantei
Kaleidoskooppi tuli lauantai-iltana. Meillä oli sauna silloin lämmin, joten otettiin matkaradio saunan pukuhuoneeseen mukaan. Oli pakko kuulla se! Samoin Lauantain toivotut oli tärkeä, mutta radio aukaistiin vasta, kun alkuosan hartaimmat laulut oli esitetty! Radio saunassakin
Hyvää iltaa metsien miehet! Kuuntelin nuorena tyttönä 1970-luvulla usein Metsäradiota, ensimmäisestä omasta radiostani. Muistaakseni se tuli maanantai-iltana kello 18 alkaen. Eivät ne savottajutut tainneet oikein kiinnostaa, mutta juttujen välissä soitettiin hyvää musiikkia. Muisto
Kyllä huvitti Kankkulan kaivolla pyörivä Tippavaaran vanhaisäntä! Ja Noita Nokinenä -tarinat. Vaikka olin aika nuori, kuuntelin myös Iltatuulenviesti-kappaletta, koska se oli niin kaihoisa. Tepa
Radio tuli meidän kotiimme aika myöhään, siksi sitä kuunneltiin paljon. Kun olin lapsi, kuuntelimme veljen kanssa tuvassa illalla ”hiljaisella” muun muassa Havukka-ahon ajattelijaa ja muitakin kuunnelmia. Niitä tuli päivällä myös sunnuntaina. Lauantaisin kuunneltiin Kankkulan kaivolla ja Ruljanssiriihi ynnä muita hupiohjelmia, tietysti myös Lauantain toivottuja levyjä. Tanssimusiikki oli suosittua. Vanhempani kuuntelivat sään ja uutiset tarkasti. Radio oli aina tuvassa. Myös joulujumalanpalvelus oli tärkeä kuulla. Kun pääsi kuuntelemaan radioteatteria, pääsin jotenkin kirjojen makuun. Maailma josta ei silloin vielä tiennyt. Ajattelija
Kuuntelimme kuunnelmia radiosta opiskelijakämpässä tulevan aviomieheni kanssa. Oikein odotimme niitä. Knalli ja sateenvarjo on jäänyt myös muistiin. Se oli hervottoman hauska, mutta usein myös jännittävä. Rippa
Olen tykännyt kuunnella radiota lapsesta saakka. Maalla kasvaneena huvitukset olivat vähäisiä verrattuna kaupungin tarjoamiin huvituksiin. Rippilahjaksi saatu kasettisoitin, jossa oli radio, oli kovassa käytössä. Yläkerran oman huoneen rauhassa tuli kuunneltua Nuorten sävellahjaa sekä Tapani Ripatin listaohjelmaa. Ne olivat suosikkejani. Kuulihan niistä sen ajan ykkösbiisit. Voi sitä iloa, kun omat lempibiisit alkoivat soida. Rauhassa tuli laulettua ja tanssittuakin mukana. Omaa musaa sai talteen, kun äänitti kasetille. Onhan niitä ohjelmia radiossa ollut paljon, joita muistaa. Myös Kansanradio oli mainio. Radiota kuuntelen edelleen. Vaikka ikää on tullut, laulan edelleen mukana, kun lempibiisi soi. Tanssi tosin on jäänyt vähemmälle. Terttu Koponen
Noita Nokinenää tuli kuunneltua. Se oli oikein pyhäpäivän hiljentymishetki. Trulli
Muistan Pekka Saurin Yölinjan. Oli mielestäni ennenkuulumatonta, että joku viitsi kuunnella ihmisten murheita yöllä radion kautta. Marjaana
Muistan radion urheiluselostukset, esimerkiksi Paavo Noposen selostamat hiihtokilpailut sekä jääkiekko-ottelut, kun selostaja oli ”Höyry” Häyrinen. Oi niitä aikoja! Jume
Lisää radiomuistoja voit lukea Viva 2/2017 -lehdestä.
Kuvat: OM-Arkisto
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti