Britanniasta löytyi merkittävin kulta-aarre anglosaksien ajalta – Epärehellinen poliisi myi osan kultakolikoista, sait potkut ja joutui kiven sisään

Jaa artikkeli
kulta-aarre 500-luvulta
Noin 500-luvulta peräisin oleva kulta-aarre koostuu 131 kolikosta sekä neljästä muusta kultaesineestä. © British Museum
Britanniasta on löydetty kaikkien aikojen suurin anglosaksien aikainen kulta-aarre koskaan. Anglosaksit olivat Englantia varhaiskeskiajalta lähtien asuttaneita ja hallinneita kansoja. Löytynyt aarre koostuu kaikkiaan 131 kultakolikosta ja neljästä muusta kultaesineestä.

Kulta-aarre on yksi maan isoimmista ja merkittävimmistä. Kiinnostavaksi sen tekee myös epärehellinen poliisi, sekä jännittäminen siitä, vaatiiko kruunu omansa vai saako löytäjä pitää esineet itsellään. Löydöksestä on tiedottanut paikallinen kansallismuseo British Museum.

Norfolkin kreivikunnassa, Itä-Englannissa tehty löytö on monin tavoin keskivertoa merkillisempi. Valtaosan kolikoista ja esineistä on löytänyt metallinilmaisinharrastaja vuosien 2014–2020 aikana. Hän on harrastanut metallinetsintää alueella maanomistajan luvalla. Sekä maanomistaja että kolikoiden löytäjä haluavat British Museumin mukaan pysyä nimettöminä.

Kolikoiden löytäjän kerrotaan raportoineen löydöksistään asianmukaisesti paikallisille museoviranomaisille sitä mukaa, kun hän on niitä löytänyt.

Tilaisuus teki poliisista varkaan

Maanomistaja on kuitenkin aikanaan antanut luvan myös toiselle miehelle tehdä etsintöjä tiluksillaan. Tämän miehen kerrotaan löytäneen kaikkiaan kymmenen kolikkoa.

Hän ei kuitenkaan ole raportoinut löydöksiään vaan on myynyt ne yhteensä 15 000 punnalla eli noin 18 000 eurolla. Hänen kerrotaan myös myydessään valehdellen kolikoiden löytyneen yksittäin ja aivan eri löytöpaikoilta.

Sen syyksi arvellaan Britanniassa voimassa olevaa kruununlakia, mutta palataan siihen hieman myöhemmin.

Kultakolikoiden ja -esineiden uskotaan olleen Britanniassa käytössä maksuvälineinä painoon perustuen, ei kolikoihin painetulla nimellisarvollaan. © British Museum

Mies jäi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan kiinni vuonna 2017. Hänen kannaltaan kiinnijäämisen tekee astetta ikävämmäksi se, että hän työskenteli  vielä kiinniottohetkellä poliisina.

Oikeudessa tuomari kuvaili tekoa pelkäksi ahneudeksi ja  tuomitsi tälle 16 kuukautta vankeutta. Vankeustuomio toi varsin ymmärrettävästi potkut poliisivoimista.

Miehen löytämistä ja myymistä kymmenestä kolikosta kahdeksan on saatu jäljitettyä ja takaisin.

Kulta-aarre on päätynyt maastoon vuoden 600 tietämillä

Valtaosa kultarahoista on antiikin aikaisia tremisejä, tutkijat kertovat. Tremisit ovat antiikin ajan lopun ja varhaiskeskiajan pieniä kolikoita, joiden kultapitoisuus on hyvin korkea. Yhdeksän kolikoista on isompia bysantilaisia soliduksia. Nimensä mukaisesti tremisit ovat kooltaan ja arvoltaan kolmanneksen soliduksista.

Kolikoiden lisäksi aarteeseen katsotaan kuuluvaksi samalta alueelta löydetty pieni kultaharkko, kaulariipus, sekä kaksi kullan palaa, joiden tutkijat arvelevat olevan peräisin alun perin jostain isommasta kultakorusta. Irrallisista kultaesineistä tutkijat ovat päätelleet, että kultarahojakaan ei ole käytetty aikanaan niihin lyödyn nimellisarvonsa mukaan vaan kultana vain painoon perustuen.

Aarre on analyysien perusteella haudattu tai päätynyt maastoon noin vuoden 600 tietämillä, jolloin Englantia maana ei vielä ollut olemassakaan vaan alueella oli useampia anglosaksien kuningaskuntia.

Kuten aarteiden kanssa usein on, tälläkään kertaa tutkijat eivät tiedä, mikä on mahtanut olla syynä sille, että mittava määrä kultaa on päätynyt maastoon löydettäväksi.

Löytäjä rikastuu tavalla tai toisella

Nimetöntä löytäjää saattaa tällä hetkellä hieman jännittää. Norfolkin kreivikunnan kuolemansyyntutkija nimittäin määrittelee parhaillaan sitä, voidaanko löydetyt kultakolikot katsoa kruununlain mukaiseksi aarteeksi vai ei?

Britannian kruununlaissa vuodesta 1996 asti voimassa ollut aarrelöytöjä koskeva pykälä määrittelee, että historiallinen löydös on aarre, jos se koostuu vähintään kahdesta  tai useammasta kolikosta, joiden jalometallipitoisuus on yli 10 prosenttia ja jotka ovat yli 300 vuotta vanhoja. Kruununlain mukaan tällaiset Britanniasta löydetyt aarteet kuuluvat  luonnollisesti kruunulle eli valtiolle.

Aiemmin mainitulla epärehellisellä poliisilla motiivi valehdella liittynee todennäköisesti juuri määritelmään siitä, että aarteen katsotaan koostuvan kahdesta tai useammasta kolikosta. Yksittäin löydettyjä kolikoita koskee eri säädökset.

Birtish Museumin mukaan valtio on yleensä ottanut haltuunsa vain sellaiset aarteet, joista joku museo on niin kiinnostunut, että maksaa myös niistä löytäjälle lain vaatiman palkkion. Joka tapauksessa kulta-aarteen löytäjä rikastuu, sillä kruunulaissa on määritelty, että jos valtio ottaa aarteen, sen on maksettava siitä markkinahintojen mukainen korvaus.

X