Norjan jäätiköiltä löydettiin poikkeuksellisen hyväkuntoinen rautakauden suksipari – toisen suksen löytyminen vei vuosia

Jaa artikkeli
Arkeologit Espen Finstad ja Julian Post-Melbye ihastelevat jäätiköltä löytynyttä suksea. © Secrets of the Ice
Rautakauden suksipari löytyi vuorilta Reinheimenin kansallispuiston jäätikköalueelta. Tutkijoiden mukaan suksissa yhä kiinni olevat siteet tekevät löydöstä ainutkertaisen.

Norjan jäätiköiltä on löydetty 1300 vuotta vanha rautakauden suksipari. Toinen suksista löydettiin tosin jo vuonna 2014, mutta nyt jäätikköarkeologit ovat löytäneet suksiparin toisenkin suksen. Etäisyyttä ensimmäisen suksen löytöpaikkaan oli vain noin viisi metriä.

Rautakaudelta peräisin olevat sukset löytyivät vuorilta, Reinheimenin kansallispuiston jäätikköalueelta.

Vuonna 2014 Secrests of the Ice -niminen arkeologiryhmä, joka nimensä mukaisesti on keskittynyt jään alaisten salaisuuksien etsimiseen, tutkimiseen ja raportoimiseen, löysi yksittäisen suksen Digervardenin jääreitiltä Reinheimenista. Huolimatta suksen iästä, se oli säilynyt jään suojissa hyvin. Jopa alkuperäinen side oli yhä paikallaan, tosin ei enää täydellisenä.

Löydetty suksi oli tuolloin toinen koskaan löydetty yli 1000 vuotta vanha suksi, jossa side oli yhä paikallaan, Secrets of the Ice raportoi lokakuussa.

Jäätikön tarkkailu palkitsi

Tutkijaryhmä on vuodesta 2014 lähtien pitänyt jääreittiä niin sanotusti silmällä, toivoen, että sulavan jään alta löytyisi myös suksiparin toinen puolikas. Kärsivällisyys palkittiin, sillä syyskuussa toinen suksista löytyi vain noin viiden metrin päästä ensimmäisen suksen löytöpaikalta.

”Tuoreempi suksilöytö on jopa ensimmäistä paremmin säilynyt!”, jäätikköarkeologi ja Secrets of the Ice -verkkosivuston toimittaja Lars Pilø kirjoitti löydöstä sivustolla.

”Kyseessä on uskomaton löytö”, hän jatkoi.

Toisen rautakautisen suksen löytäminen ja saaminen laboratorioon tutkittavaksi ei ollut ihan helppoa. Kun satelliittidata paljasti jäätikön syyskuussa merkittävästi sulaneen, tutkijaryhmä vaelsi vuorelle ja löysi toisen suksen. Sitä ei kuitenkaan saatu tuolloin turvallisesti irrotettua jäästä ja ryhmä laskeutui vuorelta ilman suksea. Sitten iski syysmyrsky, joka hankaloitti asioita lisää. Lumisade peitti jo kertaalleen esiin tulleen suksen uudelleen.

Tutkijat palasivat paikalle 26. syyskuuta asianmukaisilla välineillä varustettuna. Heillä oli mukanaan jäähakkuja, kaasukeittimiä, ja pakkaustarvikkeita, jotta suksi saatiin turvallisesti vuorelta myös alas. Gps-paikantimen avulla he onnistuivat löytämään uudelleen kadonneen suksen 30 senttisen lumikerroksen alta. Suksen irrottamiseksi jäähakkuja piti muun muassa lämmittää kaasukeittimien avulla.

Siteet tuovat uutta tietoa arkeologeillekin

Molemmat löydetyt sukset ovat ajalta ennen viikinkikautta, jonka katsotaan alkaneen vuonna 793. Malliltaan sukset ovat keskenään samantyylisiä ja molemmissa on myös side yhä paikallaan. Toinen suksi on kuitenkin hieman ensimmäistä leveämpi ja pidempi.

Se saattaa tutkijoiden mukaan osaltaan selittyä sillä, että ennen jäätikön sulamista isompi suksista on ollut noin viisi metriä syvemmällä jään sisässä. Näin se on mahdollisesti säilynyt vuosisatojen mittaan paremmassa kunnossa, eli aika on kuluttanut sitä vähemmän.

Toisaalta tiedetäänhän suomalaistenkin hiihtäneen aikanaan eriparisilla suksilla, lylyllä ja kalhulla, joista lyhyemmällä kalhulla potkittiin vauhtia ja pidemmällä lylyllä liuttiin.

Norjassa syyskuussa löydetyn suksen side koostuu kolmesta taivutetusta koivun oksasta, nahkaremmistä sekä puutapista, joka koloon painettuna piti sidettä paikallaan.

”Suksien kärjissä on vain hienoisia eroja. Suksien perät eroavat enemmän, sillä viimeisimmän löydön perä on terävä, kun aiemmin löydetyssä se on suora”, Pilø kuvailee.

Rautakautisten suksien ei toki odotettu muutenkaan tutkijoiden mukaan olevan identtisiä. Ne olivat aina käsityötä, ja olleet kovassa käytössä jo ennen hautautumistaan jäätikölle yli tuhat vuotta sitten. Toista sidettä on tutkijoiden mukaan myös korjattu, toisen suksen kannasta puuttuu pala, ja molemmista siteistä puuttuu varpaita paikallaan pitäneet koivun oksat.

Turkisten tai nahan käyttämisestä niin sanottuina pitokarvoina ei Norjan rautakautisissa suksissa näy tutkijoiden mukaan merkkejä. Suksissa ei ole esimerkiksi reikiä nauloista, jolla pitokarva tai -nahka olisi kiinnitetty.

Kuoliko muinainen hiihtäjä luomivyöryyn?

Suksien omistajasta tutkijat eivät löytäneet mitään todisteita. Ehkä hän oli metsästäjä tai matkailija, joka jäi vuorilla lumivyöryn alle. Tai kenties hän hylkäsi suksensa, kun siteiden koivunoksista tehdyt etulenkit hajosivat.

Tutkijoiden mukaan sukset ovat joka tapauksessa osoitus siitä, että jäätikkö kätkee yhä monenlaisia salaisuuksia uumeniinsa.

Muinaisen suksiparin löytymisestä on kertonut muun muassa Norjan kulttuurihistoriallinen museo.

Lue myös: Reportaasi: Viikinkien jäljillä Rosalassa – Miksi viikingit pakenivat Suomesta tuhat vuotta sitten pakokauhun vallassa?

Lue myös: Suomi suomalaisille… vai sittenkin saamelaisille? Ensimmäinen maininta Suomesta on 800 vuoden takaa – ketkä tällä alueella olivatkaan ennen meitä?

X