Rakastettu Judy Garland oli Hollywoodin yksinäinen legenda – Musikaalitähden elinikäinen pillerikierre alkoi jo 14-vuotiaana

Suuret ruskeat samettisilmät ovat täynnä ihmetystä, kun pieni tyttö vaeltaa halki lumotun fantasiamaan ja laulaa unelmastaan löytää jossain sateenkaaren tuolla puolen olevan kaukaisen maan, jossa voi elää huolia vailla.

Elokuvamusikaalissa Ihmemaa Oz (1939) esittämänsä Dorothy-tytön tavoin myös Judy Garland tavoitteli kultaista unelmaa. Nuoren lahjakkuuden traagisena kohtalona oli kuitenkin jäädä Hollywoodin keinotekoisen lumemaailman vangiksi ja murskautua lapsitähtiä armottomasti hyväksi käyttävän viihdekoneiston rattaisiin.

Judy Garland syntyi nimellä Frances Ethel Gumm kesäkuun 10. päivänä vuonna 1922 Yhdysvaltojen Minnesotassa sijaitsevassa Grand Rapidsin pikkukaupungissa. Hänen isänsä oli irlantilaistaustainen vaudeville-laulaja Frank Gumm, äiti Ethel lauloi ja soitti pianoa.

Äidistä ei Hollywoodin tähteä tullut, haave siirtyi tyttärien harteille

Hollywood-tähtiä ihaileva äiti kaatoi omat tuhoutuneet unelmansa tähteydestä kolmen tyttärensä harteille.

Sisarustriosta musikaalisesti lahjakkain oli kuopus Frances, joka oli tuskin kolmevuotias, kun hänet kannettiin joulukuisena iltana vuonna 1924 ensimmäisen kerran hänen isänsä omistaman pienen elokuvateatterin näyttämölle. Laulava taapero sulatti yleisön sydämet.

Francesin ollessa viisivuotias perhe muutti Kaliforniaan siinä toivossa, että joku Hollywoodin kykyjenetsijöistä kiinnostuisi lapsitähdestä. Muuton toinen syy saattoi olla se, että pikkukaupungissa oli alettu juoruilla Frank-isän juopottelusta ja homoseksuaalisista suhteista.

Frances Gumm hellyttävänä lapsitähtenä ennen kuin hänestä tuli Judy Garland. © Everett / MVPhotos

Surumielinen supertähti elokuvauransa huippuaikoina 1940-luvun alussa. Everett / MVPhotos © Everett / MVPhotos

Pillereitä ja pikadieettejä

Ethel-äidin sitkeistä ponnisteluista huolimatta suurten filmistudioiden ovet pysyivät tiukasti kiinni. Monien samoista elokuvaosista kilpailevien pikkutyttöjen rinnalla kömpelö ja alemmuuskompleksista kärsivä Gummin perheen kuopus näytti rumalta ankanpoikaselta.

Francesin persoonallinen lauluääni pantiin kuitenkin merkille. Valtava onnenpotku oli, kun 12-vuotias artisti pääsi näyttämään taitojaan itse MGM-elokuvayhtiön johtajalle Louis B. Mayerille.

Francesin – joka oli tässä vaiheessa ottanut käyttöön taiteilijanimen Judy Garland – voimakas ääni teki vaikutuksen Hollywoodin mahtimieheen, ja Mayer kiinnitti hänet vuonna 1934 näyttelijäkaartiinsa.

Tie tähtitaivaalle oli auennut, mutta Judy maksoi siitä kalliin hinnan. Teini-ikäinen Judy joutui sietämään sekä Mayerin jokapäiväistä seksuaalista ahdistelua että kuulemaan loukkauksia ulkonäöstään.

Mayer hallitsi Judyn elämää täysin. Hän kutsui pienikokokoista tyttöä ”pikku kyttyräseläksi” ja pakotti tämän tiukalle kanakeittodieetille. Painonpudotusta vauhditettiin laihdutuspillereillä, joiden sivuvaikutuksena olevaan unettomuuteen Judylle määrättiin nukahtamislääkkeitä.

14-vuotiaan musikaalitähden elinikäinen pillerikierre oli alkanut.

Unelmatehtaan uhri

Judyn yksinäisen elämän valonpilkahdus oli kohtalotoveri, lapsitähti Mickey Rooney, jonka kanssa hän näytteli yhdeksässä elokuvassa. Kaksikko tunnettiin yleisön rakastamina ”Amerikan kullanmuruina”.

Elokuvia syydettiin kuin liukuhihnalta, ja Judy syöksyi roolista toiseen kuin robotti. Hän oli jo tiukasti pillerikoukussa saadessaan pääosan fantasiaelokuvassa Ihmemaa Oz (1939).

Alun perin rooliin pyydettiin 1930-luvun suosituinta lapsitähteä Shirley Templeä, mutta kun tämä ei ollut saatavilla, valinta kohdistui Judyyn. 17-vuotias Judy näytti joidenkin mielestä liian kypsältä pikkutytön rooliin, mutta se ei estänyt häntä saamasta suorituksestaan erikois-Oscaria 1939.

”Amerikan kullanmurut” Judy Garland ja Mickey Rooney elokuvan Andy Hardy, tyttöjen sankari (1938) mainosjulisteessa. © Everett/MVPhotos

Pakkoabortti

Hollywoodin kovan koneiston pyörityksen keskellä Judy Garland haaveili rakkaudesta ja avioliitosta. 18-vuotispäivänään hän kihlautui itseään kolmetoista vuotta vanhemman säveltäjän David Rosenin kanssa.

Mayer asettui kuitenkin onnen tielle: viihdemoguli vaati, että avioliittoa ei solmittaisi ainakaan vuoteen. Garland uhmasi orjapiiskurin hirmuvaltaa karkaamalla Rosenin kanssa vihille Las Vegasiin heinäkuussa 1941.

Kun hän tuli pian häiden jälkeen raskaaksi, Mayer painosti hänet aborttiin. Äitiys ei sopinut ikuisen lapsitähden imagoon, mies perusteli.

Garland oli tässä vaiheessa eräs Hollywoodin parhaiten palkatuista kassamagneeteista, mutta tähtinäyttelijän sisäinen maailma oli hajoamassa – kuten oli myös hänen avioliittonsa.

Skandaalipotkut

Kesällä 1945 23-vuotias Garland meni Mayerin siunauksella naimisiin italialaisen elokuvaohjaajan Vincente Minnellin kanssa, ja pian hän synnytti tyttären, Lizan.

Perheonni ei kuitenkaan kukoistanut, sillä tuore äiti vaipui synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Hänen oli turha odottaa tukea aviomieheltään, sillä biseksuaali Minnelli viihtyi paremmin komeiden miesnäyttelijöiden kuin vaimonsa seurassa.

Tilanne kärjistyi kesällä 1947, jolloin Garland sai hermoromahduksen. Lääkäri passitti neuroottisen ja läheisriippuvaisen 25-vuotiaan potilaansa psykiatriseen sairaalaan. Tulevina vuosina Garland vietti pitkiä jaksoja erilaisissa hoitolaitoksissa.

Mayerin mielestä työ oli paras lääke mielenterveysongelmiin. Hermoherkän tähden onnistuikin yli 30 vuotta kestäneen uransa aikana koota itsensä aina uudelleen ja nousta masennuksen syvimmästä alhosta yleisönsä eteen kuin feeniks-lintu tuhkasta.

Seesteisempää jaksoa seurasi kuitenkin aina romahdus. Avioero Minnellistä 1949 oli uusi isku, josta Garland ei selviytynyt ilman sairaalajaksoa. Lisäksi hän ärsytti elokuvaväkeä myöhästelemällä tuntikausia kuvauksista ja rämpien kuvausten läpi kuin unessa.

Lopulta Mayerin mitta täyttyi. Hän irtisanoi Garlandin MGM:ltä, ja lehdistö herkutteli skandaalipotkuilla. Judy otti julkisen nöyryytyksen raskaasti. 28-vuotias tähti yritti itsemurhaa viiltämällä kaulaansa särkyneellä juomalasilla hysteerisesti kirkuen.

Hollywoodin kermaan kuulunut Garland oli tottunut elämään loisteliaasti kuin kuningatar, mutta potkujen jälkeen hän joutui paniikkiin huomatessaan olevansa rahapulassa ja korviaan myöten veloissa.

Garland muutti New Yorkiin, josta löytyi aviomies numero kolme, entinen koelentäjä ja viihteen monitoimimies Sid Luft. Pari vietti häitä kesällä 1952, ja perheeseen syntyi kaksi lasta, tytär Lorna ja poika Joseph.

Samoihin aikoihin Judy Garland löysi uuden uran yleisön rakastamana laulajana. Hän tunsi saavansa vain ihailijoiltaan kiihkeästi kaipaamaansa rakkautta ja hyväksyntää, jota vaille jäi miessuhteissaan.

Myös uusi liitto oli riitaisa, ja kun se päättyi eroon vuonna 1966, Luft yritti riistää Garlandilta tapaamisoikeuden lapsiinsa perustellen, että tämä oli psyykkisesti häiriintynyt nainen, joka oli yrittänyt tehdä itsemurhan ainakin 20 kertaa.

Judy ja hänen toinen aviomiehensä Vincente Minnelli (oik.). Hänet myös Louis B. Mayer (vas.) hyväksyi. © MVPhotos

Judy Garland ja hänen kolmas aviomiehensä Sid Luft sekä parin yhteiset lapset Lorna ja Joseph eli ”Joey”. Oikealla esikoistytär Liza Minnelli. © Everett / MVPhotos

Surullinen kulttihahmo

Judy Garland oli ollut neljä vuotta poissa Hollywoodin kuvioista, ja yleisö oli jo unohtanut hänet eilispäivän tähtenä, kun hän teki 32-vuotiaana comebackin elokuvamusikaalissa Tähti on syntynyt (1954).

Suoritusta ylistettiin sensaatiomaiseksi, mutta Garlandin miljoonat ihailijat olivat alkaneet aavistaa onnellisen julkisivun takana piilevän surullisen naisen.

Totuuden paljastuminen ei himmentänyt suuren tähden taikavoimaa, vaan päinvastoin ihmiset, joilla oli ollut itselläänkin elämässään vastoinkäymisiä, tunsivat tähteä kohtaan sympatiaa. 1950-luvun Yhdysvalloissa kukoistikin todellinen Garland-kultti.

Garland oli helppo samastumiskohde varsinkin homoseksuaaleille, jotka joutuivat tuohon aikaan itsekin kätkemään todellisen minänsä. On arveltu, että sateenkaarilippu, joka on LGBT-yhteisön symboli, on saattanut saada osittain innoituksensa Garlandin ikonisesta laulusta ”Over the Rainbow”.

Lue myös: Tutkimus: Hollywoodin kulta-ajasta paljastui naisten karu asema

Judy teki näyttävän paluun valkokankaalle elokuvamusikaalissa Tähti on syntynyt (1954).  © Everett / MVPhotos

Tragedian hyytävä loppu

Kun joku haastattelija kysyi Garlandilta kerran, miltä tuntui olla legenda, hän vastasi: ”Jos kerran olen legenda, miksi olen niin yksinäinen?”

Yksinäisyyden pelko sai hänet takertumaan kerta toisensa jälkeen vääränlaisiin ja usein nuorempiin miehiin, joiden kanssa hän vietti aikaa savuisissa yökerhoissa ja jotka pahensivat hänen lääkeriippuvuuttaan hankkimalla hänelle kasapäin pillereitä.

Viimeisinä vuosinaan pahassa rahapulassa ollut Garland ajelehti päivästä toiseen ilman pysyvää kotia ystävien armoilla ja esitti vanhoja menestyskappaleitaan rähjäisissä baareissa. Vuosikausien päihteiden väärinkäytön seurauksena maksa ja munuaiset olivat alkaneet reistailla. Pahimmillaan ärsyyntyneet kuulijat alkoivat pommittaa Judy Garlandia tupakantumpeilla.

Tähti itse halusi uskoa elämänsä loppuun saakka, että huolehtivainen kumppani palauttaisi hänen elämänsä raiteilleen. Vuonna 1965 solmittu avioliitto näyttelijä Mark Herronin kanssa kesti kuitenkin vain muutamia kuukausia, ja onni jäi lyhyeksi myös viidennen ja viimeisen aviomiehen, kaksitoista vuotta nuoremman tuottaja-säveltäjä Mickey Deansin kanssa.

Traaginen kohtalo sinetöityi, kun Deans löysi vaimonsa kuolleena heidän Lontoosta vuokraamansa talon kylpyhuoneen WC-istuimelta. Oli heinäkuun 22. päivän aamu 1969, Judy oli juuri täyttänyt 47 vuotta.

Vaikka Garland oli yrittänyt tehdä itsemurhan lukemattomia kertoja, kuolinsyynä arveltiin olleen vahingossa tapahtunut lääkkeiden yliannostus.

Garlandin hautajaisista tuli suuren luokan tapahtuma, jossa kyynelehtivät ihailijajoukot vaelsivat lasikattoisen arkun ohi jättämässä jäähyväisensä rakastamalleen tähdelle laulun ”Over the Rainbow” ikimuistoisten sävelten soidessa.

Lähteet: Anne Edwards: Judy Garland: A Biography (1996), Sheridan Morley and Ruth Leon: Judy Garland. Beyond the Rainbow (1999).

Lue myös: Hollywoodin kultakauden ikoni Doris Day syntyi riitaisaan perheeseen ja haaveili ikänsä hyvästä parisuhteesta – Tällainen oli supertähden elämä