Vapaamuurari Ane Gyllenbergin rakennuttama Villa Gyllenberg henkii menneisyyden mystiikkaa

Helsingin Kuusisaari sijaitsee keskellä Laajalahtea, jonka itärannalla siintää Munkkiniemi ja länsirannalla Espoon Otaniemi. Kuusisaaressa asutaan suurissa omakotitaloissa, mutta ne ovat piilossa valtaväylältä. Bussilla tai henkilöautolla kulkiessa alue vilahtaa ikkunoiden ohi lähes huomaamatta.

Jokaisen taiteesta, historiasta ja hengentieteen mysteereistä kiinnostuneen kannattaa kuitenkin etsiä saaresta, sen lounaiskulmassa sijaitseva vuonna 1938 valmistunut talo, Villa Gyllenberg, joka nykyään toimii taidemuseona.

Ane Gyllenberg kotinsa Villa Gyllenbergin pihalla Helsingin Kuusisaaressa. Kuva on 1940-luvun alkupuolelta. © Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

Ennen Villa Gyllenbergiä perheen koti sijaitsi Helsingin Puistokadulla. Verhon takaa pilkistää Antonio del Castillo y Saavedran maalaus Pietari Marttyyri, joka on peräisin 1600-luvulta. © Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

Hengellisyys näkyi kodissa

Villa Gyllenbergin rakennutti perheensä kodiksi kauppaneuvos, pankkiiri ja erittäin menestynyt liikemies Carl Ane Gyllenberg. Maa- ja kiinteistökaupoilla varallisuutensa luonut Ane oli liiketoimiensa ohella myös henkisen tiedon etsijä sekä taiteen keräilijä.

Ane sekä hänen vaimonsa Signe olivat kristittyjä, mutta he olivat hyvin kiinnostuneita ja avoimia myös muita uskontoja ja hengellisiä suuntauksia kohtaan.

”Villa Gyllenbergissä hengellisyys oli osa sisustusta. Esillä oli useisiin uskontoihin liittyviä tauluja ja esineitä. Sekä Ane että hänen vaimonsa Signe olivat hartaita, hengellisiä ihmisiä, mikä tuohon aikaan oli hyvin yleistä. Henkisen tiedon etsiminen oli suuri osa Anen persoonaa”, Lassi Patokorpi kertoo.

Patokorpi on kirjoittanut äskettäin julkaistun Villa Gyllenbergistä kertovan tietokirjan Koti Kuusisaaressa.

Ane Gyllenberg oli vakaumukseltaan vapaamuurari ja antroposofi. Vapaamuurariuteen hän oli saanut vihkimyksen vuonna 1924 ja käytti siitä alkaen aatteelle suuren osan ajastaan.

Annika Nylundin teoksen Ane Gyllenbergin elämä mukaan vapaamuurariuden tärkeimpiä päämääriä ovat jäsenten henkilökohtainen kehitys, veljien yhteenkuuluvuuden vahvistaminen sekä lähimmäisistä huolehtiminen sanoissa ja teoissa.

Antroposofia on hengentieteen liike, jonka teosofeista eronnut Rudolf Steiner perusti 1910-luvulla. Steinerin filosofiaan kuuluivat jälleensyntymän lisäksi muun muassa karma, luonnonhenget, meditaatio ja selvänäköisyys.

Anen ajattelussa kristillinen usko ei ollut ristiriidassa hänen muiden hengellisten vakaumustensa kanssa, vaan ne pikemminkin tukivat toisiaan. Myös Anen aikalaisen Pekka Ervastin perustamassa teosofista perua olevassa ruusuristiläisyydessä Jeesus on aivan keskeinen hahmo.

”Nykyään kristillinen kirkko on ottanut etäisyyttä näihin hengentieteen liikkeisiin, mutta Anen aikana näin ei ollut. Antroposofiassahan kristinusko korostuu, kun taas teosofiassa ovat läsnä kaikki maailmanuskonnot”, sanoo Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund.

Ane ja Signe Gyllenberg vierailivat useita kertoja Sveitsissä Steinerin perustamassa antroposofien keskuksessa. Pariskunta eli muutenkin aktiivista ja sosiaalista elämää, jonka keskuksena oli heidän oma kotinsa.

Suuret vapaamuurareille järjestetyt illalliset olivat tärkeä osa Villa Gyllenbergin seurapiirielämää. Huvilan ruokapöydässä istui usein Helsingin ylintä seurapiiriä, kuten toimitusjohtajia, tieteentekijöiitä, sotilaspäällystöä, suurlähettiläitä ja lääkäreitä.

Taiteen keräilijänä Ane Gyllenberg hankki esineitä, jotka eivät pelkästään olleet kauniita, vaan joilla oli myös jokin hengellinen viesti. © Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

Ane Gyllenberg sanoi kodin olevan hänelle kuin sisäisen elämänsä taulunkehys, joka ei erota ulkomaailmasta, vaan yhdistää siihen. © Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

Etevä liikemies talouskriisin keskellä

New Yorkin pörssiromahduksesta vuonna 1929 alkanut maailmanlaajuinen taloustaantuma koetteli Eurooppaa ja Suomeakin useiden vuosien ajan. Siitä huolimatta Ane kykeni vaikeassa yhteiskunnallisessa tilanteessa yksityispankkiirina sekä maa- ja kiinteistökaupoilla kokoamaan huomattavan varallisuuden.

”Jos on varallisuutta ja sinnikkyyttä, huonoina aikoina voi tehdä kauppoja, jotka palkitsevat pitkällä tähtäimellä”, sanoo Lotta Nylund.

Anen testamentissa kaksostyttäret saivat osuutensa omaisuudesta, mutta merkittävä osa siitä meni Signe ja Ane Gyllenbergin säätiölle, jonka omistukseen päätyi muun muassa useita kiinteistöjä.

Säätiö, joka kiinteistösijoittamisen ohessa ylläpitää Villa Gyllenbergiä sekä sen taidekokoelmia, on edelleen hyvin elinvoimainen ja muun muassa rahoittaa psykosomaattista lääketieteellistä tutkimusta eli tutkimusta mielen vaikutuksesta kehoon.

Gyllenberg oli aatelissuvun vesa

Ane Gyllenbergin tarina ei ole mikään ryysyistä rikkauksiin -kertomus, sillä hänen vanhempansa olivat oman aikansa keskiluokkaa. Vaikka Gyllenberg on Ruotsissa 1600-luvulla aateloitu suku, Anen vanhemmilla ei ollut merkittävää omaisuutta.

”Anen isä Eskil työskenteli pehtoorina Tampereen seudulla. Ilmeisesti jossain vaiheessa Ane sai perintöäkin, mutta selvästi suurimman osan varallisuudestaan hän loi itse liiketoimillaan”, Patokorpi sanoo.

Gyllenbergien muuttaessa Kuusisaareen 1930-luvulla, alue oli nykyistäkin monin verroin hiljaisempi ja hyvin harvaan rakennettu, mikä sopi yksityisyyttä arvostaneelle Ane Gyllenbergille erinomaisesti.

Signelle ja Anelle syntyi vuonna 1920 kaksostyttäret Margareta ja Marianne. Tarinan mukaan Margareta huomasi varhaisteini-ikäisenä talvisella merenjäällä hiihtäessään luonnonkauniin Kuusisaaren kulman, ja ehdotti sitä sitten vanhemmilleen perheen uudeksi kotipaikaksi.

Gyllenbergit saivat kolmannenkin lapsen, vuonna 1932 syntyneen pojan, mutta hän menehtyi vain vuorokauden sisällä syntymästään. Vanhemmat kokivat vauvan kuoleman raskaasti, eikä menetys ainakaan vähentänyt Anen kiinnostusta hengentieteisiin kuten jälleensyntymään.

Vapaamuurari ja esoteerikko jälleensyntymän jäljillä

Eräs Villa Gyllenbergin mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Ane piti vuosikausia makuuhuoneessaan Akseli Gallen-Kallelan maalausta Ad Astra, joka edelleen kuuluu Villa Gyllenbergin pysyvään taidekokoelmaan.

Teos on syystä kuuluisa. Se lähestulkoon vaatii katsojaa pysähtymään luokseen pidemmäksi aikaa.

Gallen-Kallela maalasi Ad Astran kahdesti. Ensimmäisen teoksen hän maalasi vuosina 1894–1896, ja sitä säilytetään nykyään Yhdysvalloissa The Art Institute of Chicagon kokoelmissa.

Jälkimmäisen, Villa Gyllenbergistä löytyvän teoksen, hän maalasi vuonna 1907. Esoteerisiin, salatun tiedon oppeihin lujasti uskonut Gallen-Kallela halusi tietää, mitä on kuoleman takana, ja juuri sitä teemaa hän pohtii Ad Astrassa. Sama teema on eittämättä ollut tärkeä myös Ane Gyllenbergille.

Villa Gyllenbergissä esillä oleva Ad Astra käsittelee kuoleman jälkeistä aikaa, ylösnousemusta tai toisin sanoen jälleensyntymää. Teos on mielenkiintoinen ja monitulkintainen. Sen maalauskankaalle oli alkujaan maalattu Gallen-Kallelan oma keho makaamassa kuolleena ja alastomana.

Jotkut ovat tulkinneet maalauksen olevan taiteilijan omakuva hänen jälleensyntyvästä sielustaan.

Koti Kuusisaaressa säilyi erillään ajasta

Vuonna 1938 valmistunut Villa Gyllenberg on yhdistelmä historiallisia yksityiskohtia ja uudenaikaista funktionalismia. Rakennuksen arkkitehti oli Matti Finell, joka 1930-luvulla tunnettiin juuri funkkistalojen piirtäjänä.

Gyllenbergit asuivat täällä neljäkymmentä vuotta, 1930-luvun lopusta aina 1970-luvun lopulle kuolemaansa saakka. Noina vuosina Suomi ehti muuttua agraariyhteiskunnasta moderniksi teollisuusmaaksi, mutta koti Kuusisaaressa säilyi kuin ajasta erillään leijuvana kuplana.

Nykyäänkin Villa Gyllenbergin huoneissa on tyylikästä ajattomuutta. Taide, antiikkihuonekalut sekä tilassa vieraileva katsoja käyvät sanatonta vuoropuhelua.

Villa Gyllenbergin tunnelmallisissa huoneissa kulkiessa on helppo kuvitella Ane Gyllenberg kirjan kanssa vaikkapa nojatuoliin, tai katselemassa merelle avautuvasta panoraamaikkunasta, jonka hän on joskus maininnut olevan talon kaunein taulu.

Historia toistaa itseään ilmeisesti eräänlaisissa sykleissä, sillä tiettävästi Ane Gyllenberg koki omistamiensa vanhojen taide-esineiden kautta yhteyttä historiaan.

Nyt me, jotka vierailemme Gyllenbergien entisessä kodissa 45 vuotta Signen ja Anen kuoleman jälkeen, voimme ehkä kokea samoja tunteita kuin edesmennyt pariskunta näitä teoksia katsoessaan.

Lähteet: Annika Nylund: Ane Gyllenbergin elämä, Lassi Patokorpi: Koti Kuusisaaressa, Lotta Nylundin ja Nina Kokkisen toimittama Hengen aarteet – Esoteerisuus Suomen taidemaailmassa 1890-1950.

Villa Gyllenbergissä remontin ja laajennuksen jälkeen juuri avautunut näyttely Ajan hengessä. Kokoelma Ane Gyllenberg. on esillä 10. huhtikuuta saakka.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö hallinnoi edelleen taidemuseota ja useita kiinteistöjä Helsingissä. © Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö