Hätkähdyttävä Ad Astra -maalaus vaatii katsojaa pysähtymään luokseen – Akseli Gallen-Kallela halusi tietää, mitä on kuoleman takana

Villa Gyllenbergin taidemuseon uusin näyttely Salatun tiedon tie pysäyttää kävijän teosten äärelle. Tarinallistettu näyttelypolku museon halki tavoittelee kokemusta, jossa kävijä pääsee hetkeksi astumaan arkisesta maailmasta uuden, oudon ja poikkeuksellisen äärelle. Salatun äärelle.

Akseli Gallen-Kallelan, Meri Genetzin, Helene Schjerfbeckin ja monien muiden Suomen taiteen kultakauden taiteilijoiden teoksia esittelevä näyttely johdattaa loppupuolella Gallen-Kallelan maalauksen Ad Astran luo.

Teos on syystä kuuluisa. Se lähestulkoon vaatii katsojaa pysähtymään luokseen pidemmäksi aikaa. Ehkä juuri siksi tuon teoksen kohdalle on asetettu penkki.

Mitä on kuoleman takana?

Akseli Gallen-Kallela maalasi Ad Astran kahdesti. Ensimmäisen teoksen hän maalasi vuosina 1894–1896.

Sitä säilytetään nykyään Yhdysvaltalaisessa The Art Institute of Chicagon kokoelmissa. Jälkimmäisen, Villa Gyllenbergistä löytyvän teoksen hän teki vuonna 1907. Näiden kahden selkein ero ovat stigmat, joita ensimmäisessä versiossa on naishahmon käsissä ja kyljissä, jälkimmäisessä vain käsissä. Taiteilija kertoi halunneensa poistaa kylkien stigmat harkittuaan asiaa vuosien ajan.

Kuva: Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

Gallen-Kallela halusi tietää, mitä on kuoleman takana, ja juuri sitä teemaa hän pohtii Ad Astrassa.

”Siihen kysymykseen vastauksen hakeminen oli hänelle keskeistä. Hän puhui elämän ja kuoleman mysteereistä. Kuolemaa pohtiessaan hän sivuaa myös elämän tarkoitusta, että mistä tässä on kyse ja mitä sen jälkeen tapahtuu”, kertoo Nina Kokkinen, joka on myös Salatun tiedon tien pääkuraattori.

Gallen-Kallelan muista teoksista kuolemaa henkivät tai käsittelevät esimerkiksi maalaukset Lemminkäisen äiti, Kuolleitten virta ja Tuonelan joella.

Villa Gyllenbergissä esillä oleva Ad Astra puolestaan käsittelee kuoleman jälkeistä aikaa, eli ylösnousemusta tai jälleensyntymää. Teos on monin tavoin mielenkiintoinen ja monitulkintainen. Kuollut Lemminkäinen oli osa ensimmäisen version maalauskangasta.

”Alkujaan sille kankaalle on maalattu Gallen-Kallelan oma keho makaamassa kuolleena ja alastomana.”

Ad Astra kuvastaa sielua tai itseyttä

Nina Kokkisen mukaan Ad Astran neito edustaa korkeampaa – arvatenkin Gallen-Kallelan omaa – sielua tai itseyttä jälleensyntymän hetkellä.

Akseli Gallen-Kallelan persoonan sulautuminen naishahmoon on esoteeriselle ajattelulle luontevaa.

”Vuosisadan alussa esoteriassa usein ajateltiin, että ihminen on ­ykseys, johon kuuluu sekä maskuliininen että feminiininen puoli. Tässä ajattelussa korkeampi minä oli vastakkaista sukupuolta kuin se, joka ihmisellä on tässä materiaalisessa maailmassa.”

Tutkija Nina Kokkinen on Turun yliopiston tutkija, tietokirjailija Nina Kokkinen on kuratoinut Villa Gyllenbergin taidenäyttelyn Salatun tiedon tie. Akseli Gallen-Kallelan maalaus Ad Astra on eräs näyttelyn keskeisimmistä teoksista. asiantuntija Kuva: Jaana Kotamäki

1900-luvun alussa teosofinen oppi jälleensyntymästä oli esoteerisuudesta kiinnostuneiden parissa suosittu.

”Teosofiassa ajateltiin, että ihminen syntyy aina uudelleen, ja jokaisessa elämässä hänelle tarjoutuu mahdollisuus kehittyä henkisesti. Kiinnostavan käänteen tähän tuo Ad Astrankin suhteen se, että jälleensyntymän ajateltiin voivan tapahtua myös toisilla planeetoilla.”

Ad Astraa voi siis pitää taiteilijan omakuvana hänen jälleensyntyvästä sielustaan.

Salatun tiedon tie -näyttely Villa Gyllenbergissä 11.10.2020 saakka. Avoinna keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-18.

Lue myös: Akseli Gallen-Kallela suunnitteli hylätyn Suomen lipun esikuvan – löytyi keskeltä Hämettä