Miksi sytytämme itsenäisyyspäivänä kaksi kynttilää ikkunalle?

Kaksi sileää kynttilää odottaa sinivalkoasussaan ikkunalla. On itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta. Kuuden aikaan illalla tulitikku rapsahtaa askin kylkeen, ja liekit syttyvät.

Perinteen mukaisesti itsenäisyyspäivänä sytytetään nimenomaan kaksi kynttilää. Kun itsenäinen Suomi nyt täyttää sata vuotta, on hyvä hetki luodata menneisyyttä ja perinteitä. Mistä kaksi kynttilää oikein juontavat juurensa?

Kynttilät kuuluvat myös juhliin. Miksi liekki ylevöittää ajatukset ja tenhoaa mielen?

Arvokasta ja juhlavaa

Kynttilöiden käyttö juhlavissa tilanteissa on ikivanha tapa. Ne olivat arvokkaita, ja niiden valo viesti varakkuudesta. Ne olivat myös valonlähde. ”Jo antiikin aikana erilaisia mehiläisvahakynttilöitä käytettiin varsinkin juhlatilaisuuksissa”, kertoo filosofian tohtori Tarja Tuulikki Laaksonen.

Kynttilät kuuluivat isänmaalliseen jouluun 1940-luvulla. ©OM-ARKISTO

Hän valottaa kynttiläperinteitä kirjassaan Hyvää joulua – Tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä.

Suomessakin kynttilät ovat jo pitkään kuuluneet juhlaan. Laaksonen siteeraa kirjassaan Sakari Topeliuksen teosta Suomi 19. vuosisadalla:

”Niin köyhää ei ole Suomessa mökkiä, ett’ei siinä sytytetä kynttilää jouluaamuna palamaan…”

Topeliuksen kirja on julkaistu vuonna 1898. Samalta vuodelta ovat myös vanhan suomalaisen Joulukirkkoon-laulun sanat: Joka ikkunalla / kaksi kynttilää.

Tapa poltaa kahta kynttilää ikkunalla liittyy nykyään erityisesti itsenäisyyspäivän illan perinteeseen.

Kapinaa kynttilöillä

Myös kansallisrunoilija Runebergin syntymäpäivää on kunnioitettu polttamalla kahta kynttilää. ©OM-ARKISTO

Kahden kynttilän polttaminen ikkunalla sai alkunsa jo paljon ennen Suomen itsenäistymistä, mutta aikojen kuluessa tapa on saanut myös poliittista sävyä.

Kahta kynttilää poltettiin 1700- ja 1800-lukujen Suomessa esimerkiksi hallitsijan – 1700-luvulla Ruotsin kuninkaan ja vuodesta 1809 alkaen Venäjän keisarin – syntymäpäivien ja vierailujen kunniaksi. Kaupunkien ruutuikkunoihin kiinnitettiin hallitsijan kuva, jota pimeässä valaistiin kynttilöillä.

Kiinnostavaa on, että 1800-luvun loppupuoliskolla kaksi kynttilää alkoi merkitä aivan päinvastaista: kapinaa keisaria vastaan. Silloin kynttilät syttyivät ikkunoihin kansallismielisen runoilijan J. L. Runebergin syntymäpäivänä 5. helmikuuta. Tämä merkitsi äänetöntä kannanottoa Suomen itsenäistymisen puolesta.

Vähän myöhemmin, 1900-luvun alkupuolella, kahta kynttilää käytettiin myös merkkitulina jääkäreille. Heidän tavoitteenaan oli irrottaa Suomi Venäjästä, ja he matkasivat Saksaan koulutukseen.

Kaksi kynttilää ikkunalla kertoi, että talo oli jääkäreille suopea majapaikka.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 kynttilää alettiin polttaa Runebergin päivän sijaan itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Perinne ei kuitenkaan siirtynyt itsenäisyyspäivään heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Suomessa toiminut järjestö Itsenäisyyden liitto antoi siitä suosituksen vasta vuonna 1927.

Itsenäisyyden liitto kuitenkin antoi suosituksensa ilman mainintaa kynttilöiden lukumäärästä.

Koti ja isänmaa

Suomalaiset halusivat kuitenkin polttaa itsenäisyyspäivänä nimenomaan kahta kynttilää. Nähtiinkö kynttilöissä symboliikkaa – ja nähdäänkö yhä?

Usein sanotaan toisen kynttilän kuvaavan kotia ja toisen isänmaata.

Selitys on helppo ymmärtää, koska viittaus isänmaahan on itsenäisyyspäivänä luonteva, ja myös kynttilöiden yhteys kotiin on selvä. Kynttilät yhdistyvät kodin lämpöön ja rauhaan.

”Sodan aikana yksi suosituimmista lauluista oli Harmony Sistersin Kodin kynttilät”, Laaksonen taustoittaa.

Mutta ei ole selvää, että kynttilöiden merkitys on tämä. Laaksosen mukaan selitys tulee usein sen mukaan, kuka sen antaa.

Kunnioitus ja kiitos

Sanomalehti Kalevan mukaan sotavuosina yksi kynttilä syttyi rintamalle jääneille ja toinen sieltä palanneille miehille.

Vasemmistoradikaalit taas ajattelivat 1960–70-luvuilla, että kahden kynttilän perinne symboloi porvarillista isänmaata. Niinpä he jättivät itsenäisyyspäivän kynttilät polttamatta poliittisena kannanottona.

Voi olla, että vielä nykyäänkin itsenäisyyspäivän kynttiläperinne merkitsee eri ihmisille eri asioita.

Kuten muutkin perinteet myös kynttilöiden polttaminen omaksutaan kotoa. Näin tavat jatkuvat sukupolvelta toiselle.

Laaksonen pitää perinteiden siirtymistä hyvänä asiana, koska siihen sisältyy kunnioitus ja kiitos menneille sukupolville.

”Perinteet luovat sellaista turvallisuutta, jonka varaan huominen on hyvä rakentaa.”

Ennätysmäärä kynttilöitä

Kynttiläperinteellä on nykypäivän Suomessa hyvät edellytykset jatkua, sillä tällä hetkellä kynttilöiden polttaminen on hyvin suosittua.

Se liittyy Tanskasta levinneeseen sisustus- ja kotoiluilmiöön, hyggeen, kertoo Havin kynttilöitä valmistavan perheyrityksen Suomen Kerta Oy:n markkinointijohtaja Linda Huikko.

”Kynttilät yhdistyvät vahvasti tunteisiin. Ne ovat mukana niin surullisissa kuin iloisissakin tilaisuuksissa”, Huikko kertoo.

”Ihmisillä on hyvin vahvoja muistoja, joissa kynttilät ovat mukana.”

Havi on valmistanut kynttilöitä Suomessa jo vuodesta 1829. Ensimmäinen kynttilätehdas perustettiin Viipuriin, josta se muutti Riihimäelle talvisodan alettua.

Havin ensimmäinen kynttilätehdas perustettiin Viipuriin vuonna 1829. Tehdas muutti talvisodan alettua Riihimäelle. ©HAVI

Suomen satavuotisjuhla on yritykselle iso tapaus. Huikon mukaan kauppoihin on tilattu tänä vuonna ennätysmäärä sinivalkoisia kynttilöitä.

Havin tehtaalla Riihimäellä ahkeroidaan tällä hetkellä kuin joulupukin pajassa.

Yleensä Havin antiikkikynttilät myydään neljän kappaleen paketeissa, mutta itsenäisyyspäivän kynttilöitä on pakkauksessa kaksi. Se johtuu perinteestä.

Valon symboliikka

Kynttilöissä kiehtoo valon symboliikka. Kynttilän valo puhuttelee ihmisiä arvomaailmasta ja uskonnosta riippumatta.

Kynttilöillä on kuitenkin erityinen yhteys kristilliseen perinteeseen. Kynttilä on ymmärretty kristityn vertauskuvaksi, ja se on myös uskon ja rukouksen vertauskuva. Keskiajan Suomessa jokainen talo vei valamistaan talikynttilöistä parhaat joulun alla kirkkoon.

”Kun ihminen tuli kirkkotilaan, hän hämmästyi suuresta valon määrästä. Kaikkein pyhin jumalallinen Valkeus johdatti ajatukset jouluyön tapahtumiin eli Kristuksen syntymään”, Laaksonen kuvailee.

Nykyaikana emme samalla tavalla hämmästy valon määrästä, koska olemme tottuneet kodin sähkölamppuihin ja tankkaamme valoa kirkasvalolampuista. Elävä tuli kuitenkin pysäyttää ja rauhoittaa.

Kynttilän valo on elävää, liikkuvaa ja muuttuvaista.

”Jotenkin ihminen pitää sitä kauniimpana kuin vaikkapa tekotulta”, pohtii Tampereen yliopiston terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva, joka on käsitellyt blogissaan tulen merkitystä samanistisissa riiteissä ja joogafilosofiassa.

Arkikokemuksessa tulen sytyttäminen takkaan tai kynttilään merkitsee tunnelman luomista ja hiljentymistä, Aarva sanoo.

Se on eräänlainen arjen riitti, joka vie ajatukset pois työstä ja kiireestä, ehkä myös johonkin suurempaan ja ylevämpään.

”Kynttilät voivat olla itsehoitoa ja itserauhoittamista”, Aarva pohtii.

”Jo niiden sytyttely voi siirtää ihmistä rauhoittuneeseen tilaan esimerkiksi kiireisen työpäivän jälkeen.”

Käytäntö sanelee

Kaksi kynttilää ikkunalla näyttää symmetriseltä. ©OM-ARKISTO

Kaipaus ja kiitollisuus. Lämpö ja ystävällisyys. Suojeleva ja puhdistava voima. Usko ja rukous.

Palavaan kynttilään liittyy monenlaisia ajatuksia ja tunteita, ja loppujen lopuksi ihminen päättää itse, mitä valo kussakin tilanteessa itselle symboloi.

Itsenäisyyspäivän kahden kynttilän perinteestä voi olla hyvä tietää, ettei siihen lopulta liity erityistä ideologiaa. Alkusyy on käytännöllinen.

Kyseessä on vanha eurooppalainen tapa. Kynttilät sytytettiin ikkunoille valtakunnallisten merkkipäivien juhlistamiseksi. Ja ikkunoissa oli aina vähintään kaksi ruutua.

Neli- tai kuusiruutuisissa ikkunoissa oli kaksi ruutua vierekkäin. Niinpä oli luontevaa polttaa kahta kynttilää – yhtä kummassakin vierekkäisessä ruudussa. Muu määrä kynttilöitä olisi näyttänyt epäsymmetriseltä.

Lue myös:

Pitäisikö kynttilöiden polttamista vähentää sairastumisen pelossa? Lue asiantuntijan vastaus