Onko veden juonti niin terveellistä kuin sanotaan?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Colourbox
Vesipullo laukkuun ja menoksi. Veden juonti on terveyden ja hyvinvoinnin symboli, mutta todellisuudessa ylenmääräinen veden juonti ei ehkä olekaan niin terveellistä.

Korkki sihahtaa auki, ja lasiin valuu pari desiä arjen luksusta. Muovipullossa on teksti: hiilihapotettu luontainen kivennäisvesi.

Me suomalaiset olemme entistä enemmän pulloveden ja vissyn perään. Kotimainen kivennäisvesien tuotanto on peräti kaksinkertaistunut vuodesta 1990: viime vuonna suomalaiset joivat yhteensä noin sata miljoonaa litraa kivennäisvettä.

Mutta onko hiilihapotettu pullojuoma todella parempaa kuin kylmä, raikas – ja ilmainen – kraanavesi, joka on Suomessa maailman puhtainta ja parhaan makuista?

Tarpeen mukaan

Ennen kuin veden juonnista tuli maan tapa, suomalaisten pääasiallisena jano- ja ruokajuomana ovat maistuneet maito sekä erilaiset vedellä jatketut hapanmaitotuotteet.

Vettäkin on toki nautittu.

”Oletettavasti veden juominen yleistyi kaupungeissa, kun vesijohto- ja viemäriverkosto kehittyivät 1800-luvun lopulta alkaen”, kertoo Suomen historian professori Johanna Ilmakunnas Turun yliopistosta.

Nykyiset muoviset vesipullot ilmestyivät suomalaisten reppuihin ja käsilaukkuihin vajaat parikymmentä vuotta sitten. Ilmakunnas ajoittaa muutoksen 2000-luvun alkuun.

”Vielä 1990-luvulla yliopisto-opiskelijoilla ei ollut luennoilla mukana vesipulloja.”

1960- ja 70-luvulla esimerkiksi retkelle muistettiin pakata eväät, mutta juomapuolesta ei niin ollut väliä. Myös rankkoja ulkotöitä, kuten heinän tekoa heinäkuun helteessä, tehtiin tuntikausia ilman vesipulloa. Välillä juotiin vain kahvit.

”Työ oli kovaa, mutta kukaan ei menehtynyt heinäpellolle janon vuoksi”, urologian erikoislääkäri Anna-Kaisa Pere sanoo.

Pere ei toki tarkoita, etteikö hikoillessa juominen olisi järkevää, mutta vedenjuonti pitäisi suhteuttaa kehon tarpeeseen.

”Jos on pari kolme tuntia kuntosalilla, kannattaa tottakai juoda. Mutta esimerkiksi luennon kuunteleminen tai tavallinen työpäivä ei oikeasti kuluta kovin paljon nestettä.”

Veden juomisen taustalla saattaakin olla aivan muita syitä kuin jano.

Veden juonti on elämänhallintaa

Jos veden juonti ei innosta, voivat ummetus, päänsärky ja väsymys vaivata. © Colourbox

Runsaasta vedenjuonnista on tullut kulttuurissamme helppo tapa vakuuttaa itselle ja muille, että pitää huolta itsestään.

Säntillinen vedenjuonti voi olla Peren mukaan jopa elämänhallintakeino. Päivittäin juodun veden määrää on suhteellisen helppo kontrolloida, verrattuna vaikkapa ruokavalioon, sairastavuuteen tai ihmissuhteisiin.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat, ravitsemusterapeutit Ulla Tolonen ja Hilla Martikainen arvioivat, että vedenjuonnin lisääntyminen liittyy hyvinvointi- ja fitness-buumiin.

”Ihmisillä voi olla sellainen mielikuva, että itsestään huolehtiva henkilö muistaa juoda pitkin päivää säännöllisesti, myös aterioiden välillä”, Martikainen sanoo.

Myös Hartwallin virvoitusjuomista vastaavan tuotepäällikön Heidi Päiväniemen mukaan hyvinvointibuumi on syy siihen, miksi pullovesi hurmasi suomalaiset. Terveystietoinen kuluttaja valitsee kivennäisveden limsan tai oluen sijasta.

Toinen tärkeä syy on arkisempi hintojen lasku: Lidlin vesien edullisuus sekä S-ryhmän kivennäisvesien halpuutus.

Mutta asialla on kääntöpuolensa, jolla voi olla ikävät seuraukset. Pere näkee vastaanotollaan yhä enemmän sellaisia potilaita, jotka juovat liikaa vettä.

Terve keho kuitenkin kestäisi pienen nestevajauksen, joka ei toki ole tavoiteltava tila.

Muista juoda!

Miltei jokainen on joskus kuullut hyvää tarkoittavan neuvon: muista juoda vettä. Sitä viljelevät esimerkiksi kauneudenhoidon ammattilaiset ja terveyslehtien neuvokkipalstat.

Moni onkin opettelemalla opetellut veden kittaamista. Vedenjuonnin tärkeyttä on toitotettu niin pitkään, että ihmiset ovat omaksuneet lipittelyn liiankin hyvin.

Joku voi juoda jopa 4–5 litraa ja uskoo silti juovansa liian vähän.

Oikeasti neuvo on tärkeä vain niille, jotka juovat liian vähän eli alle litran päivässä. Esimerkiksi monilla ikäihmisillä janontunne on häiriintynyt, ja heitä pitää muistuttaa juomaan. Kehohoidon kuten hieronnan jälkeen lisäneste voi olla tarpeen, jos juo normaalisti melko vähän.

Yleensä perusterveen ei kuitenkaan kannata juoda ylimääräistä nestettä. Se ei esimerkiksi edistä kuona-aineiden poistumista.

”Se ei mene niin, että mitä enemmän juo, sitä enemmän kehosta poistuu kuona-aineita”, Pere tähdentää.

Liiallinen juominen voi johtaa virtsarakon venymiseen, mikä taas altistaa tulehduksille ja virtsankarkailulle. Hyvin usein liika juominen aiheuttaa myös tihentynyttä virtsaamistarvetta, joka voi haitata normaalia arkea ja muun muassa unta.

Liian vähäisen vedenjuonnin oireita ovat ummetus, päänsärky ja väsymys – mutta juomisen lisääminen ei automaattisesti poista näitä vaivoja.

”Juomisen lisääminen ei ole yleispätevä resepti kaikkiin mahdollisiin vaivoihin”, Pere korostaa.

Tolkuton veden kittaaminen voi jopa johtaa veren suola-arvon liialliseen laskuun ja vaaralliseen hyponatremiaan, jonka pelätyin oire on aivopöhö. Oireina voi olla myös väsymystä, päänsärkyä, lihaskramppeja, lihasheikkoutta, kouristelua ja sekavuutta.

”Normaalilla liikajuomisella elimistöä ei saa näin sekaisin. Jos juo äkillisesti liikaa, voi tulla oireita”, Pere tähdentää.

Eikö vedenjuonti sitten kaunistakaan ihoa, kuten usein väitetään? Edistääkö se suolen toimintaa? Pitääkö se yllä vireyttä ja ehkäiseekö munuaiskiviä?

Vesipullo mukaan

Kyllä, mutta nämä hyödyt saavutetaan normaalilla juomisella, sanovat ravitsemusterapeutit Martikainen ja Tolonen.

Normaali juomisen määrä on noin 1–1,5 litraa päivässä, joskin yksilöllisiä eroja on: Isokokoinen tarvitsee enemmän nestettä kuin pienikokoinen. Jos tekee ruumiillista työtä ja hikoilee, täytyy tietysti juoda enemmän.

Riittävän nestemäärän pystyy nauttimaan aterioiden yhteydessä vaikkapa vetenä, mehuna, maitona, kahvina tai teenä. Kuljetamme kuitenkin mukana vesipulloa, täytämme sitä hanasta ja siemailemme päivän mittaan. Jos pullo unohtuu kotiin, ostamme kioskista vissyn tai lähdeveden.

Veden ostamisen Martikainen ja Tolonen arvelevat kuuluvan take away -kulttuuriin ja liikkuvaan elämäntyyliin. Vietämme paljon aikaa kodin ulkopuolella, ja kun ostamme evääksi syömistä, nappaamme samalla palanpainikkeeksi mukaan juoman.

Mutta mikä saa himoitsemaan pullovettä myös kotona, vesihanan välittömässä läheisyydessä?

Terveellinen nautinto

Suomalaiset ovat todennäköisesti ottaneet esimerkkiä Keski-Euroopasta ja muualta maailmasta, pohtii Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.

”On ohitettu se, että Suomessa vesijohtovesi on erittäin hyvälaatuista ja hyvänmakuista”, Mäkelä pohtii.

”Kun ihmiset matkailevat, tavat syödä ja juoda muuttuvat.”

Hieman yllättäen paljastuu, että kivennäisveden historia on Suomessa aika pitkä. Hartwall nimittäin perusti Pohjoismaiden ensimmäisen kivennäisvesitehtaan jo vuonna 1836 sekä juomakioskit Helsingin Esplanadille ja Kauppatorin laitaan vuosina 1864–66. Jo sitä ennen säätyläiset kävivät juomassa ”hyvää tekeviä terveysvesiä” kylpylöissä ja tilasivat niitä myös ulkomailta.

Nykyään virvoitusjuomateollisuus on äkännyt ihmisten kiinnostuksen vedenjuontiin, ja pullovesiä on mainostettu 2010-luvulla entistä näkyvämmin.

Pulloveden matka ylellisyystuotteesta arkijuomaksi on ollut nopea. Vielä 2000-luvun alussa suomalaiset pitivät sitä luksustuotteena, jota juovat lähinnä mallit, kertoo Hartwallin Päiväniemi.

Hänen mukaansa tavallisen kivennäisveden kulutus on saavuttamassa Suomessa huippunsa, mutta uusien, niin sanottujen hyvinvointivesien kulutus kasvaa voimakkaasti. Ne ovat muodissa koko läntisessä Euroopassa.

Hyvinvointivesiin on lisätty esimerkiksi vitamiineja ja makuaromeja, ja ne ovat kuluttajien kaipaama terveellinen vaihtoehto. Sokeriton vesi ei sisällä turhia kaloreita tai kofeiinia, eikä se altista hampaita happohyökkäyksille ja reikiintymiselle. Kuten Päiväniemi tiivistää:

”Kuluttajilla on edelleen tarve nauttia, mutta hyvinvoinnista tinkimättä.”

 

Jutussa on käytetty lähteenä myös Helsingin Kaupunginmuseon julkaisemaa kirjaa Pique-Nique – Eväsretki Helsingin historiaan.

X