Hyvän tuulen Kleinbus! Näin hilpeät volkkaribussit vievät uskolliset harrastajansa kesäseikkailusta toiseen: ”Ammennamme menneiden aikojen tunnelmia”
Sen tunnistaa kuulemalla, vaikka sitä ei vielä edes näe. Kleinbus papattaa lempeästi. Kun se sitten tulee esiin, se nostattaa hymyn huulille. Vanha Volkswagenbussi on todellinen hyvän tuulen auto.
Liki parikymmentä vuotta volkkaribusseilla Suomea ja myös Eurooppaa kiertäneet jyväskyläläiset Kimmo Hämäläinen ja Jani Oikarinen, vantaalainen Rami Aaltonen ja sipoolainen Mikko Rusko muodostavat volkkariharrastajien Aircooled Moments -kollektiivin.
Kollektiivin nimi juontaa juurensa heidän autojensa ilmajäähdytteisiin (Aircooled) moottoreihin.
”Miltei kaikki muut autot kuin volkkarit ovat vesijäähdytteisiä”, Aaltonen kertoo.
Hänen mukaansa kollektiivin jäsenet eivät ole autojensa tyypillisiä aikalaisia, vaan he ovat 1970–80-luvilla syntyneinä noin 5–15 vuotta volkkaribussejaan nuorempia.
”Volkkaribussit kuuluvat rock`n roll- ja varsinkin hippiajan kuvastoon. Kollektiivimme ammentaa autoillaan menneiden aikojen tuntoja ja tunnelmia.”
Vanhat Volkswagen-bussit tuovat kesäisin maanteille tuulahduksen menneiltä vuosikymmeniltä. © Ville Tarhala
Kleinbus pääsee maantielle jo vappuna
Volkkaribussien ajokausi käynnistyy yleensä vappuna ja jatkuu niin pitkälle, kun kesärenkailla on vielä turvallista körötellä tien päällä. Rami Aaltonen kuvailee kevään ensimmäistä ajoa vapauttavaksi hetkeksi.
”Kun istuu ratin taakse, haistaa vanhojen verhoilujen tuoksun ja kuulee moottorin käynnistyvän, niin arjen huolet todellakin unohtuvat.”
Ennen kuin volkkaribussi alkaa niellä asfalttia, autoa on kuitenkin laiteltu tallissa koko talven ajan. Aina kevääseen mennessä sama auto on kerta toisensa jälkeen purettu ja koottu takaisin ajokuntoon.
”Kun sitten pääsee maantielle, tuntee hallitsevansa autonsa, koska sen on itse rakentanut.”
Kimmo Hämäläinen, Rami Aaltonen, Jani Oikarinen ja Mikko Rusko muodostavat vanhojen volkkareidensa kanssa Aircooled Moments-kollektiivin. © Ville Tarhala
Volkkaribussilla matka etenee varmasti, mutta ei kovin nopeasti. Auton matkanopeus on retkiajossa noin 90 kilometriä tunnissa. © Ville Tarhala
Alppien ylitys volkkaribussille kova koettelemus
Aircooled Moments- kollektiivin volkkarit ovat harrasteautoiksi verrattain kovassa käytössä. Viimeiset pari vuotta volkkaribusseilla on reissattu koronarajoitusten vuoksi pelkästään Suomessa.
Nelisen vuotta sitten kollektiivin jäseniä oli kuitenkin mukana Euroopan kiertueella, kun volkkareilla kurvailtiin Saksassa, Tsekissä, Slovakiassa, Unkarissa ja Itävallassa.
Rami Aaltonen kertoo, että Itävallassa Alppien ylittäminen oli volkkaribusseille jo koettelemus.
”Autot nousivat vaivatta jyrkkiä vastamäkiä, mutta alamäissä jarrut olivat niin tiukoilla, että piti pysähdellä, etteivät jarrut olisi kuumentuneet liikaa.”
Itävallassa yhdestä bussista murtui etuakselin tukirakenteet, mutta paikallisen volkkariharrastajan avulla auto saatiin korjaamolle ja kunnostettua.
”Viiden tunnin työstä ei edes otettu maksua, vaikka me sitä tarjosimmekin. Me volkkariharrastajat pidämme kansalaisuutta katsomatta yhtä.”
Volkkariharrastajan ajoneuvon pölykapselit pidetään peilinkirkkaina. © Ville Tarhala
Volkkariharrastajan ajoneuvon pölykapselit pidetään peilinkirkkaina. © Ville Tarhala
Kuiskaileva retkiauto
1960–70-lukujen volkkaribusseissa on bensiinikäyttöiset 1 600–1 800 cc moottorit. Autojen matkanopeus on noin 90 kilometriä tunnissa.
Rami Aaltonen kertoo, että kovempi vauhti olisi vanhoille volkkaribusseille liikaa.
”Liian korkeilla nopeuksilla moottorin kierrokset nousevat, ja melu kantautuu jo häiritsevänä auton sisätiloihin.”
Aircooled Moments -kollektiivin volkkaribusseilla ajetaan retkiajossa koko perheen voimin noin 250 kilometrin taipaleita päivässä.
”Ylipitkät siirtymät verottaisivat matkanteon iloa, sillä yksinkertaisella tekniikalla varustettu vanha volkkari on aika raskas ajettava. Päämäärää tärkeämpää on matkanteko. Perillä ollaan jo heti silloin, kun lähdetään liikkeelle”, Aaltonen kertoo.
Kun on itse auton rakentanut, niin osaa Aaltosen mukaan myös tulkita ajoneuvoaan. Hän sanoo ymmärtävänsä matkavolkkarinsa teknistä tilaa äänten perusteella.
”Matkavolkkari on niin viisas auto, että se kuiskailee ajajalleen, jos autolla on joku hätä.”
Vanhassa volkkaribussissa on istuimet viidelle henkilölle, ja Rami Aaltosen autossa on nukkumapaikat kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle.
Matkapäivän päätteeksi volkkaribussit ajetaan parkkiin leirintäalueelle ja autoon pystytetään etukatos, jonka alle asetetaan retkikalusteet.
”Leirintäalueilla pääsee usein saunomaan ja kesällä tietenkin uidaan. Yleensä leirintäalueella viivytään pitempään kuin yhden yön yli”, Aaltonen kertoo.
Lisää Aircooled Momentsin retkitunnelmia voi seurata Instagramista ja Facebookista.
Matti Liimatainen kunnostaa autoja talvisin. Kesällä hän tekee retkiä muun muassa uimarannoille ja festareille.
Milla ja Markku Vahtilan hippipaku sai nimekseen Kuukkeli. Kilpisjärvelle sillä sai körötellä etelästä kaksi päivää. © Milla Vahtila
