Liverpool yhdistää – Isän ja poikien fanimatka vei jalkapallo-otteluun Anfield-stadionille: ”Nousi kylmät väreet, kun kannatuslaulu kajahti”
Porilainen Markku Ketola vei aikuistumisriittinä kolme poikaansa jalkapallo-otteluun Liverpooliin legendaariselle Anfieldin stadionille.
Emil (vas.), Timi ja Markku Ketola valmistautuvat matkansa huipennukseen ja ottavat puhelimista esille pääsyliput FC Liverpoolin kotiotteluun. © Aku Ratsula
Se on maali! Liverpoolin ja Chelsean välistä jalkapallo-ottelua on ehditty pelata Liverpoolin legendaarisella Anfield-stadionilla vain muutama minuutti, kun pallo viuhuu kotijoukkueen verkkoon.
Porilainen Emil Ketola, 17, tuulettaa villisti, isoveli Timi Ketola, 23, sen sijaan puristaa käsiään nyrkkiin ja kiristelee hampaitaan. Timi on Liverpoolin ja Emil Chelsean fani.
Nooa Ketola, 18, ei juuri jalkapallosta välitä, ja häntä hieman hymyilyttää veljiensä kiihkeä eläytyminen otteluun.
Tunnelmat vaihtuvat sillä samalla sekunnilla, kun maali julistetaan paitsioksi ja hylätään. Nyt on Timin vuoro tuulettaa Liverpoolin kannattajien mukana ja Emilin aika niellä pettymystään päätykatsomossa hiljentyneiden Chelsea-fanien kanssa.
Ottelu jatkuu tunnustelevana syöttöpelin keskikentällä. Yleisö kannustaa kotijoukkuetta yhteislaululla, mutta Liverpoolin keskikentältä ei saada vapauttavaa syöttöä omille hyökkääjille.
Veljekset istuvat 55 000 katsojaa vetävän katsomon yläosan keskirivillä isänsä Markku Ketolan, 47, kanssa. Liverpoolin kannattajien punaiseen kaulaliinan sonnustautunut Markku katsoo hetken ottelun sijasta poikiaan: äsken he olivat vasta lapsia, mutta nyt jo kasvaneet nuoriksi miehiksi, aikuisiksi.
Peli on vielä kesken, mutta isälle ja pojille pelkkä matka on jo voitto. He muistavat Liverpoolin ja Chelsean välisen ottelun lopun ikänsä.
Ennakkotunnelmia pubissa
The Sandon Pub on jo tuntia ennen ottelun alkamista täynnä. Punaisiin pelipaitoihin ja kaulaliinoihin pukeutuneet Liverpoolin kannattajat jonottavat baaritiskille. Ovi käy jatkuvasti, ja ulkoa leijuu sisälle pakokaasun ja kadunvarsikioskin paistinrasvan haju. Olutta siemaillaan seisten ja tummiksi petsattujen pöytien äärellä istuen. Katkeamattomasta puheensorinasta kajahtelee hetkittäin Liverpoolin kannatuslaulujen hoilotuksia.
Markku Ketola johdattaa tungoksessa pujotellen poikansa pubin takaosan vapaaseen pöytään. Isä tarjoaa täysi-ikäisille Timille ja Noalle oluet ja Emilille limonadin. Yhteiselle matkalle nostetaan tuopeilla malja.
Markku sanoo haltioituneensa jo ottelua edeltävästä, kiihkeästä tunnelmasta.
”Onhan tämä ihmisten tinkimätön omistautuminen jalkapallolle ja omalle seuralleen aivan uskomatonta.”
Ketoloiden perheessä oli suunniteltu poikien ja isän yhteistä matkaa jo parin vuoden ajan. He valitsivat Valioliiga-ottelumatkan, koska Timi ja Emil seuraavat Valioliigaa ja Nooakin halusi Englantiin.
”Liverpool on legendaarinen joukkue ja Anfield legendaarinen stadion. Parempaa kohdetta ei olisi voinut löytyä”, Timi sanoo.
Ketolan vaimo ja poikien äiti Jenni Ketola suorastaan yllytti miestään ja poikiaan yhteiselle matkalle.
”Saattaa hyvinkin käydä niin, että pääsen piakkoin vielä vaimoni ja 14-vuotiaan tyttäremme Ellan mukana shoppailumatkalle Lontooseen”, Markku myhäilee.
Ennen ottelun alkua Ketolat kohottivat tunnelmaa Liverpool-fanien kantapaikassa The Sandon Pubissa. © Aku Ratsula
Hyvitystä ruuhkavuosista
Sitten onkin aika lähteä stadionille.
Finanssialalla työskentelevä Markku Ketola myöntää katsomossa istuessaan, että yhteinen matka jalkapallo-otteluun on myös osittain hyvitystä siitä, että hänellä ei aina ole ollut omasta mielestään tarpeeksi aikaa pojilleen.
”Ruuhkavuosina rakensimme taloa ja tein uraa. Kotiarki jäi hyvin pitkälti vaimon vastuulle.”
Vaikka isän ja poikien välit ovat tätä nykyä hyvät ja mutkattomat, erimielisyyksiltä ei vältytty poikien ollessa vielä murrosiässä. Nooan ja Markun kesken syntyneitä kiistoja jouduttiin aikanaan ratkomaan perheneuvojan välityksellä.
Nooa kertoo olleensa varsin villi nuori. Erimielisyyksiä Markun kanssa heille syntyi varsinkin siitä, että Nooa viihtyi paremmin kaveriporukassa yötä myöten kaupungilla kuin kotona, ja koulunkäyntikin oli jäämässä retuperälle.
”Näin jälkeenpäin hävettää oma pelleilyni ja niskurointini. Olemme kuitenkin isän ja Timin kanssa aikamoisia jääräpäitä. Emilillä taitaa olla vähän sopeutuvampi luonne.”
Kun Nooa muutti omaan asuntoonsa, Markku oli kantamassa hänen kanssaan huonekaluja kolmanteen kerrokseen. Muutto oli uudenvuodenaaton iltana.
”Isällä olisi silloin ollut varmasti muutakin tekemistä kuin rehkiä kulmasohvan toisessa päässä portaita ylös. Olihan se häneltä todella hienosti tehty.”
Markku sanoo yllättyneensä hieman siitä luopumisen tunteesta, minkä Timin ja sittemmin Nooan muuttaminen pois kotoa hänessä synnytti.
”Mitä useampi lapsi lähtee pesästä, sitä vanhemmaksi tuntee myös itsensä. Ymmärrän kuitenkin, että aikuisiksi kasvaneet lapset lähtevät omilleen. Niin tämän elämän täytyykin edetä.”
Sadat fanit vastaanottavat stadionille saapuvat kotijoukkueen pelaajat. © Aku Ratsula
Kylmät väreet katsomossa
Puoliajalla peli on yhä 0–0. Liverpoolin joukkue vaikuttaa kentällä saamattomalta. Edes joukkueen egyptiläinen tähtipelaaja ja maalitykki Mohamed Salah ei onnistu läpäisemään Chelsean puolustusta.
Anfieldin kotiyleisön laulut ja kannustushuudot harvenevat ja vaimenevat miltei kokonaan. Väkijoukosta kuuluu huokauksia ja sättimisiä, kun oman joukkueen pelaajat menettävät hyökkäysalueella kerta toisensa jälkeen pallon vastustajalle.
Jo yli vuosikymmenen ajan Liverpoolia kannattanut Timi Ketola on pettynyt kotijoukkueen esitykseen mutta ei stadionin tunnelmaan.
”Selkäpiitä pitkin nousi kylmät väreet, kun Liverpoolin kannatuslaulu kajahti ilmoille.”
Hoiva-avustajana päiväkodissa työskentelevä ja lähihoitajan opintoja suunnitteleva Timo on asunut neljä vuotta omillaan. Timin ja hänen isänsä suhde on kehittynyt sitä enemmän kaveruudeksi, mitä vanhemmaksi hän itse on tullut.
Markun mukaan hänen ja poikien välinen dynamiikka on muuttunut. Kun pojat asuivat kotona, Markun roolina oli huolehtia, katsoa perään ja kuljettaa poikia harrastuksiin.
”Nyt Nooa ja Timi päättävät itse, mitä tekevät. Heitä voi neuvoa, tukea ja kannustaa, mutta aikuisina he ovat vastuussa omista tekemisistään. Olemme kuitenkin yhä yhteyksissä lähes päivittäin.”
Stadionkierroksella Timi (vas.), Markku ja Nooa Ketola ottavat selfien stadionin yläkerroksista. © Aku Ratsula
Ottelun jälkeen Ketolat pääsevät kohottelemaan pubissa Liverpoolin voittopokaaleista tehtyjä jäljennöksiä. © Aku Ratsula
Ketoloiden klaani pääsi istahtamaan FC Liverpoolin pukuhuoneessa tähtipelaajien paikoille. © Aku Ratsula
Jälkipelit pubissa
Tuomari viheltää pelin päättyneeksi. Liverpoolin kannattajat alkavat jonottaa ulos stadionilta.
Voittolaulut jäävät nyt laulamatta. Sen sijaan Chelsean kannattajat pitävät päätykatsomossa ääntä ja huiskivat samassa rytmissä käsiään. Chelsean riveissä Liverpoolin kotikentältä ryöstettyä tasapelipistettä pidetään lähestulkoon voittona.
Timi Ketola sadattelee kotijoukkueen vaisua esitystä. Varsinkin nuori hyökkääjä Harvey Elliot ja laitapuolustaja Trent Alexander-Arnold ovat pelanneet Timin mielestä luokattomasti.
”Liverpool tarvitsisi nyt riveihinsä taitavan keskikentän rakentajan”, Timi toteaa.
Emil Ketola hymyilee tyytyväisenä. Vahingonilo, varsinkin oman veljen kustannuksella, on se paras ilo.
Jälkipelejä varten palaamme väenpaljoudesta taas täyttyneeseen The Sandon Pubiin. Koleassa katsomossa istumisen jälkeen tungoksessa tulee äkkiä kuuma ja hiki. Ketolat ottavat tuopit ja limonadin janoon. Timi sanoo oluen hupenevan myös murheeseen Liverpoolin voittamattomuudesta.
Pubissa on aikaa puhua perhesuhteista. Timi kertoo, että jos tulee ongelmia, veljekset voivat soitella vanhempiensa lisäksi myös toisilleen.
”Aina autetaan, jos pystytään. Nooa kuskaa minut baariin ja päinvastoin. Pian Emilkin on ringissä mukana.”
Liiketaloutta ammattikoulussa opiskeleva Emil sanoo jo hieman odottavansa 18-vuotispäiväänsä.
”Baari ei ole ensimmäinen asia, mikä täysi-ikäisyydestä tulee mieleen. Kyllä se on autolla ajaminen”, Emil sanoo.
Lauantai-iltapäivä alkaa kääntyä iltaa kohti ja tunnelma pubissa alkaa nousta. Baarimikot laskevat kuohuvaa olutta yhä useampiin tuoppeihin, ja puheensorina kiihtyy ja voimistuu. Pettymykseksi osoittautunut kotijoukkueen tasapeli ei enää paina Liverpoolin kannattajien mieltä. Pöydistä kajahtelee iloisia huutoja ja naurun remakkaa.
Ketolat alkavat kuitenkin vetää takkeja ylleen.
Ennen hämärää he haluavat vielä käydä katsomassa Liverpoolin kuuluisat, legendaarisista jalkapalloilijoista maalatut muraalit. Sitten he lähtevät hotellille valmistautumaan illanviettoon kaupungilla.
Jalkapallosankarit on ikuistettu Liverpoolin kaupunkikuvaan. © Aku Ratsula
Markku Ketola ikuistaa puhelimeensa legendaarisesta Liverpoolin pelaajasta Steven Gerrardista maalatun muraalin. © Aku Ratsula
Tatuointi ja salaisuus
Markku Ketola istuskelee nojatuolissa hotellin aulassa. Hän laskee, että hotellihuoneesta on tullut vasta kaksi hänen poikaansa. Kolmas puuttuu.
”Jos sanotaan, että kaikkien pitää olla paikalla 17.30, niin se tarkoittaa, että viimeinen on paikalla vasta 17.35”, Markku sanoo.
Viimein hissi kilahtaa.
Myöhästelijäksi paljastunut Nooa Ketola hieroo hieman oikeaa käsivarttaan. Hän käärii hihansa ylös ja esittelee ylpeänä uutta tatuointiaan. Nooa tilasi ajan liverpoolilaiselle tatuoijalle jo valmistautuessaan matkalle ja kävi ottamassa tatuoinnin ennen ottelua.
Koristeellinen TYPE-1 kuvio tarkoittaa sitä, että Nooa sairastaa tyypin 1-diabetesta.
Markun mielestä Nooan tatuointi on varsinkin sen aiheen huomioon ottaen hieno, eikä Markulla ole huonoa sanottavaa myöskään Timin käsivarsien tatuoinneista.
”Isä ei enää kiellä eikä ole koskaan painostanut meitä esimerkiksi ammatinvalinta-asioissa. Olemme itse saaneet tehdä päätöksemme”, Timi kertoo.
Kun hieman malttamaton Markku on jo painunut ovesta kadulle odottamaan poikiaan, Nooa kertoo, että hänen isänsä ei tiedä hänen seurustelevan.
”En ole vielä kertonut asiasta isälle, mutta hänkin tuntee tyttöystäväni. Asia selviää kertomattakin isälle aikanaan”, Nooa sanoo hieman hymyillen.
Veljekset nostavat reput selkäänsä ja astelevat hotellin ovesta kadulle.
Pitkä päivä on jo takana, mutta Liverpoolin ilta on vasta alussa.
Ketoloiden asenne
Ottelua seuraavana päivänä Liverpoolin kaduilla käy viima. Neonvaloja välkkyy näyteikkunoihin. Pubeista kantautuva musiikki peittyy liikenteen hälyyn ja pakokaasun katkuihin sekoittuu paistinrasvan hajua.
Ketolat tilaavat Liverpool Pubin ruokalistalta hampurilaiset. Timille, Nooalle ja Emilille ne ovat jo päivän toiset. Pojille maistuu ruoka, ja Markku Ketola kuittaa isänä laskun.
Nooa Ketola kertoo, että veljekset ovat liikkuneet kahtena edellisenä iltana keskenään kaupungilla.
”Isän kanssa matkustaessa meillä on tietynlainen vapaus. Jos äiti ja pikkusisko olisivat mukana, reissussa oleminen olisi erilaista. Sisko ei varmaan jaksaisi pitkiä istumisia pubeissa”, Nooa sanoo.
Veljekset eivät kuitenkaan ole riekkuneet Liverpoolin klubeilla pikkutunneilla saakka vaan ovat palanneet hotellille pian puolenyön jälkeen. Markku Ketola kertoo, että jo ennen matkaa hän oli poikien kanssa sopinut, että kukaan ei lähde yöllä yksin kaupungille.
”Kaikki tulevat ja menevät, miten haluavat, mutta välillä täytyy tarkastaa, että kaikki ovat tallessa”, Markku sanoo.
Markun luottamus poikiinsa ei ole tullut Timille, Nooalla ja Emilille yllätyksenä, ja Markun rento asenne on pojille tuttua myös kotioloista.
”Totta kai myös isällä on stressiä, mutta ehkä hän peittää sen hyvin.”, Nooa sanoo.
”Ainakaan etukäteen ei kannata murehtia. Meidän Ketoloiden asenne onkin se, että katsotaan sitä sitten, kun sen aika on. Se pätee täällä Liverpoolissakin.”
Ylimääräinen kantamus
Nooa Ketola on ostanut merkkiliikkeestä liian pienet kengät, jotka on pitänyt käydä vaihtamassa numeroa suurempiin ennen kuin matkaa jatketaan Liverpoolista junalla Manchesteriin ja kohti lentokenttää.
Matkalaukkujen pyörät jyrisevät asfaltilla, kun lähdetään hotellista. Ketoloiden kantamukset ovat lisääntyneet yhdellä, koska kaikki tuliaiset eivät mahtuneet matkalaukkuihin.
Ketolat nousevat metroon, joka sujahtaa rautatieasemalle. Junaa odotettaessa Markku Ketola laskee taas, että kaikki kolme poikaa ovat mukana.
Veljekset eivät ole havainneet, että heidän isästään olisi matkan aikana ilmennyt uusia piirteitä.
”Hyvä, että on entisellään. Markku on ihan käypä faija”, Timi sanoo.
Kun noustaan junaan, Emil ja Timi alkavat pohtia, mitä FC Liverpoolin jalkapallojoukkueessa tapahtuu ennen kuin Englannin Valioliigan siirtoikkuna sulkeutuu.
Juna nytkähtää liikkeelle. Matka kääntyy loppua kohden, mutta pelit Anfieldillä jatkuvat. Ketolatkin haaveilevat jo uudesta yhteisestä jalkapallomatkasta Liverpooliin.
”Mutta hieman lämpimämpänä vuodenaikana! Stadionilla paleleminen laski hieman nautintokerrointa”, Timi sanoo.