Yhä täystyöllistetty – Raija Laine, 74, on toiminut kampaajana jo 60 vuotta – ”Työ pitää minut nuorekkaana”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
kampaajan ammatti
Raija Laine työskentelee 74-vuotiaana täysipäiväisesti omassa parturi-kampaamossaan, eikä tunne itseään lainkaan vanhaksi. ”Työ pitää minut nuorekkaana. Aion elää satavuotiaaksi.” © Vesa Tyni
Raija Laine on työskennellyt parturi-kampaajana jo 60 vuotta, eikä ole edes ajatellut eläkkeelle jäämistä. Asiakkaat ovat hänen ”päiväperheensä”, jonka kanssa jaetaan asioita ja kevennetään sydäntä.

Sotilaspoliisilta tarkastetaan päänahka. Parturi-kampaamo Raijan tuolissa istuvan Juho Koiviston, 19, päänahka vilistää moni­torissa, kun parturi-kampaaja Raija Laine, 74, pitelee mikrokameraa. Suurennetut hiukset näyttävät mustilta oksilta. Niiden tyvissä kiiltää vaaleina möykkyinä epäpuhtauksia.

Armeijan kiireessä sotilaspoliisi Koivisto ei ole ehtinyt hoitaa hiuksiaan haluamallaan tavallaan. Tutussa turkulaisparturissa häntä odottaa nyt hilse- ja lämpöhoito.

Laine on tullut kampaamoonsa töihin aamuyhdeksältä. Työpäivä jatkuu viiteen saakka.

Nauru helähtää Laineelta herkästi. Hän sanoo, ettei ole edes ajatellut eläkkeelle jäämistä.

”Kun on täydessä työn touhussa ja vieläpä omassa yrityksessä, on paljon tärkeämpääkin ajateltavaa kuin eläköityminen”, Raija Laine  sanoo.

Raija siistii varusmies­palvelustaan sotilaspoliisina suorittavan Juho Koiviston armeijassa nyrhittyjä hiuksia. © Vesa Tyni

Raija siistii varusmies­palvelustaan sotilaspoliisina suorittavan Juho Koiviston armeijassa nyrhittyjä hiuksia. © Vesa Tyni

Asiakkaita 70-luvulta asti

Raija Laine on työskennellyt kampaajana 60 vuotta, joista yrittäjänä 56 vuotta.

Hän on yhä täysin työllistetty. Hänen nuorin asiakkaansa on noin vuoden ikäinen ja vanhin on täyttänyt 90 vuotta.

”Vastikään kävi hiuksiaan leikkauttamassa henkilö, joka oli asiakkaani jo 50 vuotta sitten”, Laine kertoo.

Vuosikymmenten aikana Laineen asiakaskunta on myös vaihtunut. Kun tuttu asiakas siirtyy kodistaan hoitokotiin, hän ei enää istahda kampaajan tuoliin. Vuosien saatossa tutuiksi ja ystäviksi tulleita asiakkaita on myös jo kuollut.

”Toisinaan tulee muisteltua sitä, mitä kaikkea heidän kanssaan on puhunut. Kampaajana olen jakanut ihmisten kanssa hyvin erilaisia elämänvaiheita”, Laine kertoo.

Laineen sormet käyvät Koiviston valkoisina kuohuvissa hiuksissa, kunnes Laine huuhtelee shampoon asiakkaan päästä. Hän siirtää hiustenkuivaajan Koiviston taakse ja säätää laitteen asetuksia.

Koivisto sulkee silmänsä, kun kuivaaja alkaa humista.

Sotapoliisin päänahka saa nyt lämpöhoitoa.

Raija on hoitanut Kaija Soikkelin hiuksia lähes 40 vuotta. Heistä on tullut sydänystäviä ja toistensa terapeutteja. © Vesa Tyni

Raija on hoitanut Kaija Soikkelin hiuksia lähes 40 vuotta. Heistä on tullut sydänystäviä ja toistensa terapeutteja. © Vesa Tyni

Alalle isästä huolimatta

Raija Laine syntyi kuuden lapsen perheeseen Virroilla. Kotitilallaan hän oppi jo lapsena tekemään töitä. Maatalossa tytärtä tarvittiin apuna navetassa ja keittiössä.

Kodin opin mukaisesti tyttärestä kasvoi toimissaan ahkera ja rivakka.

Työn tekemisestä tuli elämäntapa.

Valitettavasti isä ei kuitenkaan arvostanut tytärtään samalla tavalla kuin poikiaan.

”Kun toivoin joululahjaksi luistimia, sain kumisaappaat. Pojat kyllä saivat luistimensa.”

Laineen isän mielestä tyttären paikka oli kotona, eikä isä antanut Laineelle lupaa lähteä opiskelemaan ammattiin. Laineen äiti joutui väärentämään puolisonsa nimen hakupapereihin, että tytär pääsi 16-vuotiaana Turun ammattikoulun parturi-kampaamolinjalle.

”Aluksi olin isälle katkera. Mutta olen menestynyt hyvin ammatissani ja yrittäjänä. Viimein isäkin antoi minun leikata hiuksensa.”

Syöpähoidoissa hiuksensa menettänyt Kirsi Sintonen käy hoidattamassa Raijalla uusia hiuksiaan. © Vesa Tyni

Syöpähoidoissa hiuksensa menettänyt Kirsi Sintonen käy hoidattamassa Raijalla uusia hiuksiaan. © Vesa Tyni

Muotoa ja muotia

Kun sotilaspoliisi Koiviston lämpöhoito päättyy, Raija Laine siistii vielä Koiviston jo valmiiksi lyhyet hiukset.

”Armeijakaverien jäljiltä pojan ­tukka on enemmän jyrsitty kuin leikattu. Hiuksiin pitää saada muoto”, Laine sanoo.

Laine hakeutui aikanaan parturi-kampaajan ammattiin, koska hän on lapsesta saakka halunnut tehdä työtä käsillään.

”Siihen aikaan parturi-kampaajan koulutus oli niin halpa, että kouluttautuminen oli vähävaraisellekin mahdollista.”

Laine on uransa aikana nähnyt hiusmuotien tulevan ja menevän, mutta sekä miehillä että naisilla klassiset mallit ovat olleet suosittuja vuosikymmenestä toiseen.

”Tänä päivänä asiakkaat suosivat helposti hoidettavia leikkauksia ja kampauksia.”

Turkulainen Kaija Soikkeli, 73, on tullut Laineen kampaamoon föönattavaksi. Ensimmäisen kerran Soikkeli kävi Laineen asiakkaana odottaessaan ensimmäistä lastaan vuonna 1974.

”Silloisilla työkavereilla oli aina ­upeat hiukset. He neuvoivat minut Raijan kampaamoon. Jopa Uudessakaupungissa asuessani tulin aina Turkuun laitattamaan hiukseni Raijalla. Aina olen lähtenyt täältä yhtä tyytyväisenä ulos”, Soikkeli kertoo.

Kaija Soikkelin hiukset pestään hennoille hiuksille sopivalla sampoolla. © Vesa Tyni

Kaija Soikkelin hiukset pestään hennoille hiuksille sopivalla sampoolla. © Vesa Tyni

Asiakkaasta ystäväksi

Raija Laineen ja Kaija Soikkelin vuosikymmeniä kestänyt asiakkuussuhde on jo aikoja sitten syventynyt ystävyydeksi. Laine ja Soikkeli sanovat olevansa myös toistensa psykiatreja.

”Olemme toistemme kuuntelijoita ja ymmärtäjiä. Toisin kuin aviomiehillemme, voimme kertoa toisillemme kaiken sen, mitä on sydäntemme päällä”, Soikkeli naurahtaa.

Laine ja Soikkeli ovat pystyneet jakamaan samoja elämänvaiheita, koska ovat likimain samanikäisiä.

”Meidän molempien äidit sairastivat pitkään ennen kuin menetimme heidät. Niinä aikoina oli helpottavaa, kun kuuntelemassa oli joku, joka on elänyt läpi saman tragedian”, Laine kertoo.

Soikkelilla on hennot hiukset, jotka ovat vuosien myötä käyneet yhä hennommiksi. Permanenttia Laine ei ole ystävänsä hiuksiin enää vähään aikaan tehnyt. Tälläkin kertaa pesu ja föö­naus riittävät.

Soikkeli nojautuu tuolissa taaksepäin ja sulkee silmänsä Laineen pestessä hänen hiuksiaan.

Olo tutun kampaajan taitavissa käsissä on Soikkelille nautinto.

Raija tarkastaa Juho Koiviston päänahan kunnon mikrokameralla. © Vesa Tyni

Raija tarkastaa Juho Koiviston päänahan kunnon mikrokameralla. © Vesa Tyni

Kampaamossa on muhkeakutrisia posliininukkeja, joita Raija tekee vapaa-aikanaan. © Vesa Tyni

Kampaamossa on muhkeakutrisia posliininukkeja, joita Raija tekee vapaa-aikanaan. © Vesa Tyni

Kuulumisia ja kuuntelua

Raija Laineella ja hänen miehellään on kaksi lasta ja kuusi lastenlasta. Kampaajan mies on ollut jo jonkin aikaa eläkkeellä.

”Aina kun menen töistä kotiin, mies on laittanut ruoan valmiiksi pöytään.”

Parturi-kampaamossaan Laine on huomannut, miten yksinäisiä iäkkäät ihmiset saattavat nykyään olla.

”Kiireisillä lapsilla ja lapsenlapsilla on harvoin aikaa vierailla isovanhempansa luona. Jos isovanhempi elää ­yksin, tapaamiset muiden ihmisten kanssa voivat jäädä vähiin.”

Parturi-kampaamo voi olla yksi paikka, jossa pääsee vaihtamaan kuulumisia ja tulee myös kuulluksi.

Laine luonnehtii tuttuja asiakkaitaan päiväperheekseen.

”En todellakaan tiedä, miten pärjäisin ilman näitä ihania ihmisiä”, hän sanoo.

Kun Kaija Soikkelin hiukset on pesty ja hän on vaihtanut kampaajan kanssa kuulumiset kummankin lapsenlapsista, Soikkelin hiuksiin tehdään vielä hiuksia tuuheuttava hoitokokonaisuus.

Laine ja Soikkeli eivät tapaa kampaamon ulkopuolella, mutta he soittelevat toisilleen säännöllisesti.

”Soitan viikoittain myös yhdelle pitkäaikaiselle asiakkaalle, jolle on annettu hänen sairautensa vuoksi vain puoli vuotta elinaikaa”, Laine kertoo.

Laineen 60 vuoden uraan mahtuu lukemattomia asiakkailta kuultuja tari­noita. Hän kertoo itsekin niitä, kuten tarinaa katumuskampauksesta 70-luvulta.

Eräänä lauantaiaamuna Laineen liikkeeseen saapui mies, joka halusi itselleen katumuskampauksen. Edellisiltana hummailemassa ollut asiakas pyysi, että hänen tuuheisiin hiuksiinsa ajetaan kalju raita otsasta niskaan.

Kun Laine ei heti pyyntöön suostunut, mies vaati kampausta nyrkkiä pöytää lyöden. Laine ajoi miehen päähän paljaan raidan ja mies lähti kotiin.Puolen tunnin kuluttua hän palasi vaimo mukanaan. Vaimo moitti ­Lainetta siitä, että hän oli leikannut miehen hiukset niin hullulla tavalla.

”Loppujen lopuksi mies ajettiin kaljuksi. Vaimo seisoi tuolin vieressä vahtimassa”, Laine muistelee.

Raija Laine, Kirsi Sintonen ja Kaija Soikkeli ehtivät myös kahvitella yhdessä naisten kampaamo­käynnin lomassa. © Vesa Tyni

Raija Laine, Kirsi Sintonen ja Kaija Soikkeli ehtivät myös kahvitella yhdessä naisten kampaamo­käynnin lomassa. © Vesa Tyni

Tukka takaisin

Kaija Soikkelin jälkeen Raija Laineen kampaajantuoliin istahtaa turkulainen Kirsi Sintonen, 61, joka hiljattain menetti hiuksensa rintasyöpähoidoissa käytettyjen sytostaattihoitojen vuoksi.

Sintoselle kasvaneet uudet hiukset ovat laadultaan erilaiset kuin aiemmat.

Laine pesee Sintosen hiukset kasvua edesauttavalla sampoolla, minkä jälkeen hiuksille annetaan niitä kasvattava ja vahvistava käsittely.

”Ostamani teräksenharmaa peruukki oli minulle liian kuuma. Onneksi minulla ei ole paha lattapää, joten kehtasin liikkua ihmisten ilmoilla ilman peruukkia”, Sintonen kertoo.

Sintonen saa toiveidensa mukaisen kampauksen, kun hänen lyhyet hiuksensa kammataan vahan avulla sivuilta eteen ja edestä ylös. Hän toivoo tukkansa vahvistuvan nopeasti, että pystyisi värjäämään hiuksiaan.

”Viimeistään kolmen vuoden kuluttua olet saanut entisen tukkasi takaisin”, Laine lupaa.

Kaija Soikkeli on tyytyväinen uuteen kampaukseensa. © Vesa Tyni

Kaija Soikkeli on tyytyväinen uuteen kampaukseensa. © Vesa Tyni

Kampaajan elämäntapa

Laineen äiti ehti tehdä siivousalan töitä 75-vuotiaaksi saakka. Silloin lapset saivat hänet jäämään eläkkeelle.

”Teimme äitiä kohtaan väärin. Hänen sairastelunsa alkoi, kun hän lopetti työt. Minulle ei sitä virhettä tapahdu.”

Ainakaan vielä mies tai lapset eivät ole ehdottaneet Laineelle eläkkeelle jäämistä.

Laine ihmettelee, että työvoimapulasta kärsivässä Suomessa ei hyödynnetä työkykyisiä eläkeläisiä, jotka olisivat halukkaita jatkamaan. Laineen mukaan esimerkiksi verotusta säätämällä eläkeläisiä voitaisiin innostaa jatkamaan työntekoa, mutta viikoittaisten työtuntien määrän pitäisi Laineen mielestä perustua vapaaehtoisuuteen.

”Vähäiselläkin työmäärällä he paikkaisivat osaltaan työvoimapulaa. Työssä käyminen toisi elämään ehkä kaivattua sisältöä, estäisi yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja siitä kenties seuraavia sairauksia.”

Laine sanoo tuntevansa ihmisiä, joille työn tekeminen on elämäntapa – yhtä rakas kuin hänelle itselleen.

Raija suosittelee sopivaa hoito­tuotetta turkulaiselle Veikko Hyypälle. © Vesa Tyni

Raija suosittelee sopivaa hoito­tuotetta turkulaiselle Veikko Hyypälle. © Vesa Tyni

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 2/22.

Lue myös: Ryhdy yrittäjäksi eläkkeellä – Eila Kaijärvi-Pekkola, 78, perusti yrityksen 67-vuotiaana: ”Haluan jatkaa yritystä, koska työ on mielekästä”

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X