Alvar Aallon Sunilassa on Janin historiaa huokuva funkkiskoti: ”Tunnen olevani kotonani – jatkan työläisperinnettä”
Kiinnostus arkkitehtuuriin vei Jani Kylmäsen Kotkan Sunilaan. Torniossa kasvanut mies löysi itselleen toisen kotiseudun Alvar Aallon suunnittelemasta kaupunginosasta.
Alvar Aalto sijoitti Sunilan talot väljästi kangasmetsämäiseen maisemaan.
”Olen hulluna mäntyihin. Ostin tämän asunnon Kotkan Sunilasta, koska ikkunan takana kasvaa kilpikaarnainen, arviolta jo parisataa vuotta vanha jykevä mänty.
Kävin ensimmäisen kerran arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelemassa Sunilassa viisi vuotta sitten. Vajaa vuotta myöhemmin ostin kaksion Mäntylä-nimisestä valkoisesta funkkistalosta.
Mäntyjä enemmän olen kuitenkin hullaantunut Sunilaan. Olen ammatiltani kiinteistönvälittäjä ja toimin myös rakennus- ja sisustusalan konsulttina.
Minua on aina kiinnostanut arkkitehtuuri, muotoilu ja design, joten en voi kuvitella itselleni parempaa asuntoa ja asuinaluetta kuin Aallon suunnittelema Mäntylä ja Sunila.
Olen kotoisin Torniosta, mistä muutin Ouluun ja myöhemmin Helsinkiin. Siellä minulla on vakituinen asunto. Sunilasta olen kuitenkin löytänyt itselleni Tornion lisäksi toisen kotiseudun.”
Koti tehtaan varjossa
”Alvar Aalto suunnitteli Sunilan alueen 1930-luvun toisella puoliskolla. Sellutehdas käynnistettiin vuonna 1938, ja tehtaan henkilökunnalle ja työntekijöille tarkoitetut funkkistalot rakennettiin vaiheittain vuosien 1937–1954 välisenä aikana.
Sunilassa minuun vetoaa arkkitehtuurin lisäksi se, että suurin osa asunnoista on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan tehtaan työläisille.
Vanhempani ovat työläistaustaisia, ja olen omaksunut heiltä oman työmoraalini. Tunnen olevani kotonani tai oikeastaan jopa kuuluvani perinteiseen työläismiljööseen. Jatkan työläisperinnettä, vaikka olen yrittäjä.
Käytännön syistä minulla ja avopuolisollani Mikko Tolvasella on vakituinen asunto Helsingissä, mutta vietän yhä enemmän aikaa Mäntylässä etätöitä tehden.
Etenkin kesällä, kun alueen vihreys korostaa maisemaan sijoitettuja valkoisia funkkistaloja, olen vuosi vuodelta yhä haltioituneempi Sunilasta.”
Ajallisia kerrostumia
”Kun ostin Mäntylän-kaksioni, asunto oli niin huonossa kunnossa, että jopa lattiat piti valaa uudestaan. En kuitenkaan halunnut remontoida kotia liian moderniksi, vaan korjausrakentaminen toteutettiin talon ja asunnon alkuperäistä, 1930–1950-lukujen henkeä kunnioittaen.
Lattia pinnoitettiin entisen mallin mukaan linoleumilla. Seinissä on kalkkimaalin valkoinen sävy.
Sisäovetkin ovat alkuperäisiä, ne ovat tummaksi petsattua, jo patinoitunutta koivuvaneria. Ovien uudelleen maalattuja listoja ei ole tasoitettu, vaan vuosien saatossa kertyneet kolhut ovat saaneet jäädä paikoilleen.
Elämän jäljistä näkee kulttuurihistoriallisesti merkittävän asunnon ajalliset kerrostumat.
Kaksiota remontoidessani ja sisustaessani olen noudattanut mahdollisimman pitkälle kiertotalousperiaatetta. Ainoa alkuperäinen kaluste on eteisen naulakko, mutta kokonaan uutena hankin asuntoon vain patjat, petivaatteet ja pyyhkeet.
Nyt asunto on remontoitu ja entisöity. Jos kuitenkin löydän kirpputorilta tai huutokaupasta kotiin sopivan huonekalun tai keräilyesineen, ostan sen ja tuon tänne. Asunnossa lienee jo hieman liikaa tavaraa, joten osasta on luovuttava, jos parempia löytyy tilalle.”
Jakkara ja maljakoita
”Olen kerännyt 1930–1950-lukujen huonekaluja ja koriste-esineitä noin neljän vuoden ajan. Mielestäni tätä asuntoa ei voi remontoida ja sisustaa moderneilla materiaaleilla ja esineillä.
Talo on valmistunut vuonna 1937 eikä aikakausi vaihdu nykyaikaan, kun astuu ovesta sisälle. Siitä syntyy tämän asunnon, talon ja koko alueen ainutlaatuinen tunnelma.
Aalto-maljakkoni ovat jo lakkautetulta Karhulan Lasitehtaalta, missä valmistettiin kaikkien aikojen ensimmäiset Aalto-maljakot. Pöydän ääressä olevan Artekin kolmijalkaisen 60–jakkaran synnystä on tänä vuonna kulunut yhdeksänkymmentä vuotta.
Koska valkoiset funkkistalot on sijoitettu ruskearunkoisten mäntyjen lomaan, valkoinen ja ruskea ovat vallitsevia värejä myös kotimme sisustuksessa yhdessä murrettujen syksyn sävyjen kanssa. Visuaalista ilmettä on luotu tauluilla, ryijyillä, lampuilla, koriste-esineillä ja tekstiileillä.
Vaikka tavoitteena on historiaa huokuva kokonaisuus, pitää sisustuksen olla lämminhenkinen ja kodikas, että me itse ja muutkin viihtyvät täällä.”
Sunilan puolesta
”Sunilan asuinalueen arvostusta kuvaa, että se on kahdentoista muun Alvar Aalto -kohteen kanssa Unescon maailmanperintökohteiden aielistalla.
Alue on ehtinyt aikojen saatossa rapistua. Usean rakennuksen julkisivut ja asuntojen sisätilat ovat remontin tarpeessa. Suunnitelmallisen peruskorjauksen puuttuessa alueen miljöö on päässyt osittain metsittymään.
Viime vuosina on käynnistetty erilaisia hankkeita alueen kunnostamiseksi ja Sunilan kulttuuriperinnön vaalimiseksi. Toimin Pro Sunila -yhdistyksessä, jonka tavoitteena on kohottaa alueen arvostusta ja tehdä Sunilaa tunnetuksi Suomessa ja ulkomailla.
Suhtaudun intohimoisesti Mäntylän-kotiimme ja Sunilaan, joten olen valmis tekemään oman osani alueen puolesta.
Kaksiomme ainoa alkuperäisestä poikkeava rakenne on kylpyhuone. Nouseva aurinko paistaa aamuisin kylpyhuoneen keittiöstä erottavan lasitiiliseinän läpi suoraan suihkutilaan. Valo luo upean tunnelman, mutta se on myös osa omaa luontosuhdettani.”
Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 11/2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti