Heikki Laaksonen on Suomen puistopääkaupunki Kotkan ihmeidentekijä – ”Puiston mieltää omaksi paikakseen, jos sinne haluaa palata”
Puutarhaneuvos Heikki Laaksosen johdolla Kotkan saastuneet jättömaat muuttuivat kansainvälisesti palkituiksi puistoiksi.
Entinen löyhkäävä mutakuoppa muuttui Heikki Laaksosen johdolla yhdeksi maamme tunnetuimmaksi ja palkituimmaksi puistoksi, Sapokan Vesipuistoksi.
Vesi ryöppyää Kotkan Sapokan Vesipuiston Putouskalliolta. Vesi kohisee, kiertää hetken kallion juurella olevassa lammessa, mistä virta käy kolmisen hehtaaria laajan puiston suureen altaaseen.
Vesi tulee putoukseen pumppujen pumppaamana puolen kilometrin päästä Suomenlahdesta. Kalliota on muotoiltu betonilla ja lippakivillä. Putouksen juurella on reheviä istutuksia ja kivestä veistettyjä patsaita.
Kotkan kaupungin vuonna 2020 eläkkeellä jäänyt kaupunginpuutarhuri ja puutarhaneuvos Heikki Laaksonen nuuhkii puiston ilmaa.
”Joillekin sisämaansuomalaisille on tullut yllätyksenä, että merivesiputouksessa tuoksuu suola”, hän sanoo.
Sapokan kallioilla sijaitsi vuoteen 1953 saakka hyppyrimäki. Sen jälkeen Sapokka vähitellen saastui kaupungin keskustasta johdetusta sade- ja viereisen venesataman veneiden pilssivesistä ruokkoamattomaksi, kesähelteillä löyhkääväksi mutakuopaksi.
Tänä päivänä Sapokan Vesipuisto on kuitenkin maamme tunnetuimpia ja palkituimpia puistoja.
Jättömaasta on tullut maanpäällinen paratiisi.
Heikki Laaksonen päätyi puutarhuriksi sattumalta
Heikki Laaksosesta ei alun perin pitänyt tulla puutarhuria, vaan hän suunnitteli lähtevänsä opiskelemaan arkkitehtuuria. Lukiossa Laaksosta kuitenkin neuvottiin erheellisesti, ettei hänellä ollut lyhyen matematiikan opiskelijana mahdollisuutta hakeutua arkkitehdin opintoihin.
”Ehkä silloisen opinto-ohjaanani väärä käsitys koitui onnekseni. Puutarhurina olen päässyt yhdistämään muotoiluun ja suunnitteluun biologiaa”, Laaksonen toteaa.
Opiskeltuaan maisema-arkkitehtuuria Lepaan Puutarhaopistossa ja Yhdysvalloissa West Virginia Universityssä Laaksonen hakeutui jatkamaan opintojaan ja työskentelemään Osloon.
Hän ehti jo suunnitella jatkavansa uraansa Euroopassa, mutta hänen kotikaupunkinsa Kotkan kaupunginpuutarhurin viran tultua hakuun, Laaksonen jätti hakemuksen sisään ja tuli vuonna 1983 valituksi 28-vuotiaana Suomen nuorimmaksi kaupunginpuutarhuriksi.
Laaksosen kaudella Kotkaa alettiin kutsua ”Suomen Puistopääkaupungiksi.” Kansainvälisen laatupuistojen sertifiointijärjestelmän tunnustus, Green Flag Avard on myönnetty Sapokan Vesipuiston lisäksi Kotkan Katariinan Meripuistolle, Karhulan Jokipuistolle, Sibeliuksenpuistolle ja Fuksinpuistolle.
Laaksonen sanoo, että puiston rakentaminen on maratonlaji, mikä vaatii koko joukolta ihmisiä vuosikausien työn.
”En osannut kuvitellakaan, että Kotkaan rakennettaisiin hyvin erilaisia puistoja siinä mittakaavassa kuin nyt on saatu toteutettua.”
Kaupunginpuutarhurin virkaan kuuluu paljon puhumista ja suostuttelua. Puutarhaneuvos oppi suostuttelun tärkeyden, ja lopulta Kotkan kaupunki luotti Laaksosen visioon. © Arto Wiikari
Puutarhaneuvos oivalsi graniitin hienouden Yhdysvalloissa
Heikki Laaksonen sanoo, että puistokokonaisuus on onnistunut silloin, kun se herättää kävijöissään tunteita.
”Puiston mieltää omaksi paikakseen, jos puisto jää mieleen ja sinne haluaa palata uudestaan.”
Laaksosen mukaan toimivalla puistolla on oma erityinen luonteensa. Sapokan Vesipuiston henki syntyy Laaksosen mukaan veden lisäksi siitä, että Sapokan alueella on monta erillistä pientä puistoa, jotka on yhdistetty toisiinsa graniittirakenteilla.
Graniitin tarjoamat mahdollisuudet ympäristö-, puisto- ja piharakentamisessa Laaksonen oivalsi jo opiskellessaan Yhdysvalloissa, minne graniittia tuodaan Kanadasta.
Miksi meille käytäisiin rahtaamaan marmoria Italiasta, kun meillä on mielin määrin omaa graniittiamme”, Laaksonen kysyy eikä kursaile nimittää suomalaista graniittia ihmekiveksi.
”Se on kestävää ja tyylikästä ja siinä on lukemattomia eri sävyjä. Graniitilla voidaan luoda ikonisia rakenteita.”
Kotkan puistojen rakentamisessa on hyödynnetty vettä, koska Kotkassa sitä on helposti saatavilla.
”Liikkuva vesi ja veden äänet luovat tunnelmaa ja rauhoittavat. Vesi on puistossa ja puutarhassa vähän sama kuin takkatuli tuvassa.”
Ympäristön puhdistaminen Kotkan puistorakentamisen keskiössä
Heikki Laaksoselle Kotka on ollut siinä mielessä ihanteellinen paikka puistojen rakentamiselle, koska Kotkassa joki laskee useassa kohdassa mereen.
”Puistosuunnittelun lähtökohtana on aina paikan alkuperäinen luonto ja maisema. Sen vuoksi kaikki Kotkan puistot edustavat aivan eri puistomaailmaa.”
Kotkassa puistorakentamisen tavoitteena on kuitenkin ollut myös maaperän ja ympäristön puhdistaminen. Esimerkiksi Kotkansaaren eteläisimmässä kärjessä sijaitseva noin 20 hehtaarin laajuinen Katariinan Meripuisto on rakennettu entisen öljysataman paikalle. Öljy-yhtiöiden tekemän satamarakenteiden purkamisen ja maamassan puhdistamisen kustannukset nousivat kymmeneen miljoonaan euroon, kun puiston rakentaminen maksoi vain kaksi miljoonaa euroa.
Laaksosen kertoo, että Katariinan Meripuiston suunnittelun lähtökohtana on ollut esteetön näköala merelle.
”Meripuistoon ei ole tehty suuria rakennelmia eikä istutettu puita alueen väljyyden säilyttämiseksi, vaan maisemassa korostuvat kedot ja niityt.”
”Itse alue on niin hieno, että mitkään rakenteet ja elementit eivät vedä vertoja sen luonnon olosuhteille, merelle ja horisontille.”
Suuri osa kaupunginpuutarhurin työstä on myyntipuheen pitämistä
Vaikka Kotkan puistot henkilöityvät hyvin pitkälti puistojen suunnittelijaan Heikki Laaksoseen, hän itse tähdentää, että Kotkan kaupungin puistotoimessa on ollut puistojen rakentamiseen sitoutuneita ammattilaisia.
”Enimmillään puistotoimessa on ollut satakunta työntekijää ja se on ollut Suomen paras ympäristörakentamisen porukka.”
Hän sanoo, että puistojen ja viheralueiden rakentamisessa hän ”on ajautunut virran mukana.”
”Kun työ tuotti tulosta ja Kotka alettiin tuntea paitsi teollisuus- ja satama, niin myös puistokaupunkina, niin ympäristörakentamisen status nousi myös kaupungin organisaation sisällä ja kaupunki alkoi panostaa enemmän viherrakentamiseen.”
Laaksonen myöntää olevansa hieman kärsimätön luonne, mutta nuorena kaupunginpuutarhurina hänelle selvisi, että kaupunginpuutarhurin virkaan kuuluu myös myyntityötä, mikä edellyttää pelisilmää ja asioiden ennakointia.
”Kieltämättä toisinaan on tuntunut hieman turhauttavalta, kun puhumiseen on kulunut yhtä paljon aikaa kuin itse tekemiseen.”
Puutarhaneuvos Heikki Laaksosen mielestä taide ja veistokset kuuluvat osaksi puistoja. © Arto Wiikari
Puistot täynnä perennoja ja veistoksia
Heikki Laaksosen mukaan puisto ei tule koskaan valmiiksi, vaan puistojen kasvisto muuttuu koko ajan.
”Puistot vaativat ylläpitoa ja puistonhoitajille pitää olla rohkeutta ottaa vanhoja kasveja pois ja istuttaa uusia tilalle.”
Vaikka puistot ovat eniten edukseen kesäisin, niin Laaksonen tähdentää, että hyvän puiston täytyy toimia ympäri vuoden.
”Kun puistoon istutetaan varhain kukkivia perennoja ja esimerkiksi jopa joulukuulle asti kukkivaa komeamaksaruohoa, kukintakausi jatkuu pisimmillään jopa yhdeksän kuukauden ajan.”
Laaksosen aloitteesta Kotkan puistoihin on sijoitettu veistoksia. Kotkan Keskuskadun varrelle on muodostunut Veistosbulevardi, mikä on laajentunut myös muualle kaupungin keskustaan.
Laaksonen mukaan arvostettujentaiteilijoiden kuten Olavi Lanun, Kimmo Pyykön ja Kain Tapperin veistokset toimivat bulevardilla ja puistoissa pysäyttäjinä ja katseenvangitsijoina.
” Puistoihin veistokset luovat esteettistä kerroksellisuutta ja syvyyttä. Veistosten ansiosta puistoissa ja kaupungilla kulkevat voivat kokea löytämisen iloa.”
Kukkaloistoaan tarjoava Katariinan Meripuisto sai vuonna 2012 Vuoden Ympäristörakenne -palkinnon. Kukkien lisäksi puistoalueelta voi bongata myös pienen lammaskatraan! © Juha Metso / Otavamedia
Hyvän olon saarekkeita rakentuu vielä eläkkeelläkin
Heikki Laaksonen ei ole eläköidyttyään jäänyt kokonaan lepäämään laakereilleen. Hän on kysytty luennoitsija valtakunnallisissa viherrakentamisen tilaisuuksissa ja seminaareissa ja Laaksonen toimii myös oppaana kansainvälisille puistoalan ammattiryhmille Kotkan puistoissa. Lisäksi hän on tehnyt tilauksista suunnitteluprojekteja.
”Puistot korvaavat kaupunkien keskustojen asukkaille metsän, jonka terveysvaikutukset ovat tutkitusti kiistattomat”, Laaksonen sanoo.
Laaksosen sanoo, että puistot toimivat metsien tavoin lääkäreinä, sairaanhoitajina ja terapeutteina.
”Ihminen voi paremmin, kun hänellä on luontoa ja kauneutta ympärillään.”
Lähde: Puistopääkaupunki Kotka-kirja (Eija Anttila, Pekka Vainio, Otto Vakkari) ilmestyi keväällä 2023.
Tammion asukkaat kerääntyvät maitokärryjen ja mönkijöiden kanssa satamaan odottamaan saapuvaa laivaa. © Linda Varoma