Noormarkussa voi kokea kulttuurimaiseman parhaita paloja - Hulppean nostalginen ruukkiromantiikka ja Alvar Aallon ajaton Villa Mairea odottavat

Hyvin hoidetussa puistossa Noormarkussa keskellä satakuntalaista maalaismaisemaa kohoaa jyhkeä kivirakennus. Lähellä on Suomen kenties tunnetuin yksityiskoti, Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea. Alueella on myös kahden muun sukuyrityksen entisen johtajan hulppea koti, virkailijoiden huviloita ja työväen asuntoja.

Ruukin ja Ahlströmien sukuyrityksen historiaan pääsee tutustumaan näyttelyssä ja opastetuilla kierroksilla. Entisiin toimihenkilöiden työsuhdeasuntoihin on tehty hotellihuoneita ja yhtiön virkailijoiden klubi toimii ravintolana.

Asiakkuuspäällikön Tiina Rajalan mukaan ruukkia alettiin avata yleisölle runsaat kymmenen vuotta sitten, mutta vieraita siellä on kestitty aina.

”Yhtiön alkuvuosina liikeneuvotteluihin matkattiin hevosilla ja tulijat viipyivät pitkään. Pääkonttorissa oli tätä varten hotellihuoneita. Myöhemmin yrityksen kansainvälistyessä Noormarkussa pidettiin paljon edustustilaisuuksia ja majoitettiin ulkomaalaisia bisneskumppaneita”, kertoo Rajala.

Hänen mukaansa Noormarkussa on vuosien varrella ollut yksityisvieraina monia kuuluisuuksia: muun muassa Ruotsin kuningaspari Kaarle Kustaa ja Silvia ovat olleet metsästämässä ruukin tiluksilla.

Ahlströmin vuonna 1916 valmistuneessa pääkonttorissa näkyi jo yhtiön vauraus. © Pekka Numminen

Alueen rakennusten värit kertovat hierarkiasta. Omistajien talot ovat valkoisia, virkailijoiden keltaisia ja työväen punaisia. © Pekka Numminen

Lesken rahoilla

Kaikki lähti onnistuneista naimakaupoista. Merikarvialainen Antti Ahlström oli nainut itseään huomattavasti vanhemman varakkaan lesken. Antti itse oli vaatimattomasta talonpoikaisesta taustasta eikä hänelle koulunkäyntikään ollut ihmeemmin maistunut.

Vaimonsa rahoilla vaurastunut Antti osti pakkohuutokaupasta Noormarkun sahan ja rautaruukin vuonna 1870. Se oli perustettu jo 1806, viimeisenä Ruotsin vallan ajan ruukkina, ja ahjo oli jopa niissä oloissa hyvin vanhentunutta tekniikkaa. Rakennuksetkin olivat ränsistyneet.

Antti Ahlströmiä kiinnostivat enemmänkin ruukin kaupanpäällisinä tulleet laajat metsäalueet. Hän uskoi vakaasti, että metsä tarjoaa tien menestykseen.

Antin liiketoimet alkoivat kukoistaa ja yritys laajeni.

Kun ensimmäinen vaimo kuoli, Antti meni uusiin naimisiin Eva Holmströmin kanssa. Pari sai seitsemän lasta.

Noormarkussa toimi muun muassa saha, mutta laajaa ­teollista tuotantoa siellä ei ole ollut koskaan. Antti oli kuitenkin mieltynyt Noormarkkuun ja halusi asua siellä. ­Perheelle rakennettiin ­suuri, kartanomainen huvila ­kosken ­partaalle. ”Isotalo” valmistui 1882.

Pian Antti Ahlström oli Suomen varakkain mies, mutta rahaa hän käytti säästäen. Yhtiöllä ei esimerkiksi ollut omaa konttoria, vaan sitä johdettiin kotitalon tiloista.

Isotalo ei ole avoinna vierailijoille, se on suvun ja yhtiön käytössä. Jos sukua on paikalla, tornissa on viiri. © Pekka Numminen

Nyt museoitu sahalaitos lienee Euroopan ainoa, joka on toiminut ensin vesivoimalla, sitten höyryllä ja lopulta sähköllä. © Pekka Numminen

Koneita ja lasia

Yhtiölle rakennettiin pääkonttori Noormarkkuun äitinsä jälkeen pääjohtajaksi tulleen Walter-pojan valtakaudella. Päinvastoin kuin isänsä, Walter halusi menestyksen näky­vän. Vuonna 1916 valmistuneessa kolmikerroksisessa pääkonttorissa on muun muassa hissi ja tiettävästi Suomen ensimmäinen sisäuima-allas. Molemmat ovat edelleen käytössä.

Walter rakennutti itselleen oman linnamaisen talon Noormarkun ruukin maille. Havulinna valmistui 1901. Englantilaisen linnan, saksalaisen metsästysmajan ja jugendin sekoitusta olevassa poikamiesboksissa oli alun perin 14 makuuhuonetta. Myöhemmin Walter avioitui ja sai viisi lasta.

Walterin johtajakaudella perheyrityksestä muodostettiin A. Ahlström Osakeyhtiö vuonna 1907 ja se kasvoi 1920–1930-lukujen aikana Suomen isoimmaksi teollisuusyritykseksi. Sahayhtiöstä oli tullut metsäteollisuus- ja konepajayritys, joka laajeni myös muille toimialoille. Osakeyhtiö osti muun muassa Iittalan ja Karhulan lasitehtaat.

© Pekka Numminen

Aalto, hoviarkkitehti

Perheen pojat eivät halunneet jatkaa isänsä työtä. Kun ­Walter kuoli vähän yli 50-vuotiaana, yrityksen johtoon nostettiin Maire-tyttären aviomies Harry Gullichsen. Pariskunta ystävystyi Alvar ja Aino Aallon kanssa. Tuttavuus poiki useita suomalaisen arkkitehtuurin ja designin merkkitöitä.

Karhulan-Iittalan lasitehdas järjesti vuonna 1936 suunnittelukilpailun, johon osallistujat kutsuttiin. Alvar Aalto ei ollut saanut kutsua, joka häntä kovasti harmitti. Hän lähetti kilpailuun kuitenkin piirustuksia maljakosta, jonka oli nimennyt inuittinaisen nahkahousuiksi.

Se voitti kilpailun, ja nahkahousuista syntyi suomalaisen designin klassikko, Savoy-maljakko, jota kutsutaan myös Aalto-maljakoksi.

Juuri talvisodan aattona Noormarkkuun valmistui Aaltojen Gullichseneille suunnittelema koti, Villa Mairea.

Maire tunnetaan taidemesenaattina, mutta hän oli kiinnostunut myös sosiaalisista kysymyksistä. Hän oli sukuyrityksessä töissä vähän aikaa itsekin, sosiaalikuraattorina. Nykyään titteli saattaisi olla HR- tai henkilöstöpäällikkö.

Gullichsenit palkkasivat Alvar Aallon suunnittelemaan Ahlströmin virkailijoille ja työntekijöille asuntoja yhtiön toimipaikoille muun muassa Kotkan Sunilaan ja Euran Kauttuaan.

Alvar Aallon toimiston suunnittelema Villa Mairea valmistui elokuussa 1939, juuri ennen talvisotaa. © Pekka Numminen

Maire ja Harry Gullichsen tilasivat Alvar Aallolta useita rakennuksia Kauttuan ruukkiin. Kuuluisin niistä on vuonna 1938 valmistunut terassitalo. © Pekka Numminen

Työtovereina koiria

Lautasella on hirvipaistia reilun kokoinen annos.

”Raaka-aineissa ei tarvitse pihistää, koska kaikki riista tulee omista metsistä”, Noormarkun Klubin keittiömestari Jukka Luojukoski kertoo.

Ruokalista vaihtelee metsästyssesongin mukaan, ja seudun riistakanta on monipuolista.

”Elokuun puolenvälin tienoilla alkaa kyyhkykausi, sitten tulee sorsa, hirvi ja alkutalvesta peura”,

Luojukosken mukaan työpaikassa on erikoista se, että hänellä on kollegoina myös kaksi metsästyskoiraa.

Omista metsistä saadaan myös marjat ja sienet, joita käytetään keittiössä paljon.

Ruukin puutarhoista tulee omenoita, hunajaa ja yrttejä. Lähituottajilta käydään hakemassa vihannekset, perunat ja kalat.

”Meillä on niin upeita raaka-aineita omasta takaa, että ei ole järkeä käyttää ranskalaista merianturaa tai hummeria edes juhla-aterialla.”

Keittiömestari Jukka Luojukoski käyttää paljon yhtiön mailta metsästettyä riistaa.

Villa Mairean kierrokset

• Villa Maireaan pääsee ­ainoastaan oppaan ­johdolla. Kierros kannattaa varata etukäteen, hinta aikuisilta 30 euroa/hlö.

Yleisökierrokset Noormarkun ruukissa:

• Ruukissa järjestetään muun muassa opastettuja kierroksia Voyage-näyttelyssä sekä ruukin alueella. Kierrosten hinta 15 euroa/hlö.

Alvar Aallon Terassititalo Kauttualla Eurassa:

• Yksi huoneisto on sisustettu Artekin kalusteilla ja se on avoinna yleisölle kesäkautena ti-su klo 11–17. Pääsymaksu 5 euroa. Tilauksesta opastus ryhmille.