Kulturelli Turku on helposti lähestyttävä kaupunki – Jalkapatikka ja fölläri kuljettavat nähtävyyksien äärelle

Kun Turku nimettiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011, nurkkakuntaisuus sai väistyä kansainvälisen ilmapiiriin tieltä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Heti kun aurinko pilkistää, turkulaiset etsiytyvät Aurajoen rannalle empirerakennusten ja kauniiden siltojen tuntumaan.

Kun Turku nimettiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011, nurkkakuntaisuus sai väistyä kansainvälisen ilmapiiriin tieltä.
Teksti:
Tarja Penttinen
Kuvat:
Manki Penttinen

Varför Paris, vi har just Åbo? haastaa ohi vilahtavan kangaskassin printti ­Turun keskustassa. Vapaasti lauseen voisi kääntää siten, että Turku on Suomen Pariisi.

Kysymyksessä on itua. Miksi kasvattaa hiilijalanjälkeä lentämällä Pariisiin, kun junalla pääsee Turkuun ekologisemmin ja rivakammin.

Maaliskuun ­alkupuolella ­eurooppalainen tunnelma ­alkaa jo kohota Aurajoen rannoille. Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välisellä rantakaistaleella istahdetaan puistonpenkeille lattekahvit kädessä ja aletaan jaaritel.

Flanöörit Aurajoen rannalla

Pikku pakkasta pelkäämättömiä asiakkaita kököttää jo kevyttoppatakeissa ja kaula­huiveissa Tintån terassilla Läntisellä rantakadulla.

Aurajoen ranta on Turun ­sydän selvästi muulloinkin kuin kesällä. Rantaan rajoittuvissa kortteleissa on ­monia kiinnostavia ravintoloita ja kahviloita, joiden liepeillä ­näkee flanöörejä, kiireettömiä kuljeskelijoita.

Onhan tässä toki jotain ­Pariisista tuttua.

Pariisin läpi virtaava ­Seine jakaa kaupungin ­oikeaksi ja vasemmaksi rannaksi, rive droite ja rive gauche. ­Turussa ollaan täl pual ja tois pual ­jokke. Tois pual on Turun ­nykyinen keskusta.

Turku on oikeastaan jopa parempi kuin Pariisi, huomauttaa Kui Designin yrittäjä, 20 vuotta Turussa asunut Anna Hormio.

”Turkukin on kulturelli ja romanttinen kaupunki, ­mutta sen kokoinen, että sitä on ­helppo lähestyä.”

Lue myös: Palataan Pariisin olympialaisiin 1924 – Seura-kerhon tapaaminen huhtikuussa Tahto-kulttuurikeskuksessa, Helsingin Olympiastadionin kupeessa

Turkulainen herkku eli piispis koristaa kassia. © Manki Penttinen
Array
(
    [showAuthor] => 
    [hasCollapse] => 
    [initialOpen] => 1
    [panelTitle] => Lue Myös
)

Historia tutuksi föllärin kyydissä

Miljoonakaupunki Pariisissa matkailija joutuu kulkemaan metrolla bongatakseen päänähtävyydet, mutta ­Turussa ne näkee jalkapatikassa tai kaupunkipyörä föllärillä.

Varsin pian tulee ­selväksi, että urbaanin pinnan alla ­Turku on arvokas kulttuurikehto, jonka kautta länsimainen kulttuuri saapui Suomeen.

Suomen vanhimmassa kaupungissa riittää historiallisia helmiä ja aikakerrostumia.

Harvalla kaupungilla on 1200-luvulta peräisin oleva ­linna, maan alta löydetty keskiaikainen kaupunginosa (Aboa Vetus) ja värikäs sekä verinen historia, joka on inspiroinut kirjailijoita Mika Waltarista Kristiina Vuoreen.

Turun historiaan eivät ­kuulu Pariisin tapaan ­suuri vallankumous tai ­saksalaisten miehitys vaan toistuvat tulipalot. Pelkästään 1600­-luvulla kaupunki paloi seitsemän ­kertaa. Syyskuun 1827 palo oli suorastaan katastrofaalinen. Tuli tuhosi keskustan lähes ­kokonaan.

Ei ihme, että ajatusleikki ”jos Turku ei olisi palanut” kiehtoo yhä paikkakuntalaisia.

Keskiaikaisista rakennuksista jäi jäljelle vain kaksi: ­Turun linna ja tuomiokirkko, joka ­paloi vain osittain.

Juuri nämä kaksi tekevät ­Turusta aivan erityisen.

Turku
Turun taidemuseo hallitsee Puolalanmäkeä. Alakerran Cafe Victorissa voi nauttia kansallisromanttisen graniittilinnan ­tunnelmasta. © Manki Penttinen

Lue myös: Ressu Redford ei voisi ajatellakaan asuvansa muualla kuin Turussa – Nyt hän paljastaa rakkaan kotikaupunkinsa parhaat palat!

Näköaloja, säpinää ja kansainvälisiä tuulia

Turulla ei ole Eiffel-tornia eikä Sacré-Coeurin portaita, ­mutta näköalapaikkoja on monta: Samppalinnan- ja Vartiovuorenpuisto, Kakolan- ja Puolalanmäki…

Galeries Lafayetten terassille pärjäävät Wiklundin ­tavaratalon 9. ja 10. kerrokset. Kattobaari Walo on oiva paikka ­Turun tutkailuun lintuperspektiivistä. Sisätiloissa porisevat keski-ikäiset, nuoriso säpisee ulkoterassilla. Nuori mies sytyttelee paksua sikaria ja katselee Vartiovuorelle.

Walo Rooftop Bar auringonlaskussa Turussa.
Wiklundin talon ­katolla on Walo ­Rooftop Bar, jolla Turun voi siemaista laajana panoraamanäkymänä ylä­ilmoista. © Manki Penttinen

80-luvun sisäänpäinlämpiävä kaupunki on eurooppalaistunut.

”Nurkkakuntainen ja ahdasmielinen Turku oli muuttunut 30 vuodessa kansain­väliseksi näyttämöksi”, paluu­muuttaja muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä luonnehti taannoin Vivassa.

Pääsy Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011 avasi kaupunkia.

”Se oli merkittävä sysäys esimerkiksi turkulaisen ruokakulttuurin kehittymiselle ­nykyiseen kukoistukseensa”, kertoo Visit Turku Archipelago Oy:n PR & viestintäpäällikkö Heli Nieminen.

Lue myös: Nostalgiaa: Muistatko Miljoonasateen keikan veden alla?

Turun palolta säästynyt puutalo 1700-luvun lopulta. Sisäpihalta löytää kahvila Qwensellin ja apteekkimuseon. © Manki Penttinen
Turku
Idyllisessä kahvila Qwensellissä on ­vanhan säätyläis­kodin henkeä. © Manki Penttinen

Joenranta on uusi olohuone

Kulttuuripääkaupungiksi nimittämisen jälkeen Turusta alkoi muotoutua jollain taval ”groovy”, ­rennompi. Joenrannasta tuli kaupunkilaisten olohuone ja vanhoihin taloihin virisi ­elämää. Rettigin vanhasta tupakkatehtaasta tuli Taiteen talo, Vanhankaupungin väripilkku.

Näyteikkunassa Kauppatorin lähellä muistutetaan ”Sustainability is sexy”. Moni vaatekauppa on lopettanut, ­mutta keskusta on alkanut kierrättää. Parhailla liikepaikoilla on laadukkaita second hand -liikkeitä, joihin tullaan penkomaan Helsingistä asti. Maanantaimarketin ovella on ­ennen yhtätoista jono.

Mitä kaupungille ­kuuluu vuonna 2050?

Toimitus­johtaja Kristiina Kukkohovi ­Visit ­Turku Archipelagosta uskoo ilmastonmuutoksen koituvan Turun hyväksi. Kun ­kesät kuumenevat sietämättömiksi Etelä-Euroopassa, moni ­matkailija suuntaa pohjoiseen. ­Turku saaristoineen on suosittu piilopaikka ”maksukykyisille, ­autenttisuutta ja hyvinvointia hakeville matkailijoille”.

Kesäinen Turku jää kutkuttamaan mieleeni. Voisin piiloutua ­lehmusten varjoon Kirkkopuiston terassille ja rauhoittua kuuntelemaan Tuomiokirkon kellojen ikiaikaista ­kumahtelua.

Array
(
    [showAuthor] => 
    [hasCollapse] => 
    [initialOpen] => 1
    [panelTitle] => Lue Myös
)
X