HelsinkiMission Maria Rakkolainen: ”Yksinäisyyteen saa parhaiten apua pohtimalla, mitä itse tilanteessa eniten tarvitsee”
Apua on saatavilla, muistuttaa HelsinkiMission projektikoordinaattori Maria Rakkolainen, joka kirjoitti kollegoidensa kanssa yksinäisyys-tehtäväkirjan.
Yksinäisyys-kirjan tarkoitus on auttaa muuttamaan ajatuksia ja tekoja, jotka tukevat yksinäisyyden tunnetta.
Yksinäisyyden tuottamaa taakkaa voi vähentää. Siihen pyrkii myös tehtäväkirja Yksinäisyys, jonka ovat koonneet projektikoordinaattori Maria Rakkolainen, psykoterapeutti Ari Marjovuo sekä toimintaterapeutti Jenny Julkunen.
Maria Rakkolainen, miten yksinäisyyden tunnistaa ja mitä haittoja yksinäisyyteen liittyy?
”Yksinäisyyden tunnistaa joskus helposti, jos ei ole lainkaan sosiaalisia verkostoja, ketään kenelle jutella tai kenen kanssa tehdä asioita. Emotionaalista yksinäisyyttä taas voi olla vaikea tunnistaa, sillä helposti yksinäisyys mielletään vain kontaktien puutteena.
Kuitenkin emotionaalinen yksinäisyys, tunne siitä, ettei ole läheistä suhdetta muihin, on usein kokemuksena vielä kipeämpi kuin sosiaalinen yksinäisyys. Tämän yksinäisyyden tunnistaminen ja siitä puhuminen voi olla vaikeaa, koska siihen liittyy usein häpeää siitä, ettei ole onnistunut järjestämään elämäänsä merkityksellisiä suhteita.
Yksinäisyyden saattaa tunnistaa elämässään myös viiveellä, vasta sitten kun on pohtinut, mikä on oman pahan olon syy. Pitkittyessään se alkaa vaikuttaa meidän ajatuksiimme kapeuttaen kykyä nähdä välittäviä ihmiskontakteja ja mahdollisuuksia ympärillämme.
Yksinäisyyden jatkuessa alkaa syntyä eräänlaisia ajatusvääristymiä, jossa etsimme omaan pahaan oloon syytä itsestä ja muista. Usein havainnot ohjaavat tulkintoja ja saamme vahvistusta kokemuksellemme: kukaan ei välitä. Yksinäisyyteen voi liittyä myös vahvasti niin sanottu opittu avuttomuus ja haitallinen kehäpäätelmä, jossa vain toinen ihminen voi ulkoapäin ratkaista tilanteen.”
Voiko yksinäisyys ilmetä fyysisinä oireina?
”Yksinäisyys altistaa lukuisille eri sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille ja erilaisille tulehduksille. Pitkään kuormittaessaan yksinäisyys altistaa masennus- ja ahdistusoireille, sekä oppimis- ja keskittymisvaikeuksille ja ikäihmisillä muistiongelmille. Lista yksinäisyyden aiheuttamista sairauksista on pitkä, mikä kertoo siitä, miten tärkeää sosiaalinen hyvinvointi on.”
Mistä yksinäisyyteen voi saada apua?
”Yksinäisyyteen saa parhaiten apua pohtimalla, mitä itse tilanteessa eniten tarvitsee. Jos yksinäisyys on kestänyt vain vähän aikaa, voi harrastus tai vaikkapa vapaaehtoistyö auttaa.
Jos yksinäisyys on kestänyt pidempään, on hyvä hakea keskusteluapua ja tukea. Meillä HelsinkiMissiossa on tarjolla ammatillista apua ja työkirjatyöskentelyä. Se on tarpeen erityisesti pitkittyneeseen yksinäisyyteen, jossa yksinäisyyteen liittyvät vahvasti erilaiset ajatusvääristymät itsestä ja muista. Silloin sosiaaliset kontaktit voivat vahvistaa omaa ulkopuolisuuden tunnetta.”
”Yksinäisyyteen saa parhaiten apua pohtimalla, mitä itse tilanteessa eniten tarvitsee.” Kuva: istockphoto
Onko yksinäisyys koko elämän taakka?
”On hyvä tiedostaa, että yksinäisyyttä kokee jokainen jossain vaiheessa, se kuuluu elämään ja vie meitä kohti sosiaalisia suhteita ja niiden ylläpitoa. Nuoruus ja seniori-ikä ovat tutkitusti elämänvaiheita, joissa yksinäisyyttä on enemmän.
Yksinäisyyttä kokee jokainen jossain vaiheessa, se kuuluu elämään ja vie meitä kohti sosiaalisia suhteita.
Osa ihmisistä kokee, että he ovat olleet yksinäisiä koko elämänsä lapsuudesta lähtien.
Yksinäisyys voi tulla elämään myös positiivisten muutosten, kuten perheen perustamisen kautta, kun roolit muuttuvat. Osalla yksinäisyyttä aiheuttaa se, että elämästä puuttuu parisuhde tai perhe, jota kaipaa.”
Jättääkö yksinäisyys ihmiseen jäljen?
”Ajattelisin niin, että moni yksinäisyyttä kokeva toivoo, että hän itse jättäisi jäljen toisen elämään. Jos tuntuu, että niin ei ole päässyt tapahtumaan, yksinäisyys alkaa nakertaa sisimpää jättäen myös jälkiä.
Voi tuntua vaikealta irtautua tästä kohtalonomaisesta kokemuksesta, mutta näin ei tarvitse olla. Jos itse lähtee liikkeelle ja hakee itselleen apua ja tukea, voi tehdä itsensä näkyväksi, tehdä itsestään muistettavan.”
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 7/20.
”Kun hymyilee toiselle, niin toinen hymyilee useimmiten takaisin. Hymy on merkki siitä, että on huomioinut hyvällä tavalla kanssaihmisen”, Inka Setälä sanoo.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti