Rakennusneuvos Pekka, 76, rakentaa mökilleen yksityisen pommissuojan: ”Se suojaa, vaikka kymmenen metrin etäisyydellä räjähtäisi 300-kiloinen pommi”

Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi tarpoo talvi­viimassa päättäväisesti lapio kädessään syvässä lumihangessa. Ollaan hänen kesämökillään. Rajajärvi pysähtyy lumettuneen trampoliinin viereen ja alkaa kaivaa lunta ympäriltään.

”Tähän nousee kesällä pommisuoja”, hän näyttää käsillään.

Rajajärvi haluaa ottaa henkilökohtaisesti vastuuta itsensä ja kolmen aikuisen lapsensa sekä lastenlastensa turvallisuudesta. Tarvittaessa mökkipihan pommisuoja tarjoaa suojaa suuremmallekin ihmismäärälle, jopa lähes sadalle hengelle.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Onko Rajajärvi edelläkulkija vai tavallista pelokkaampi kansalainen?

Pommisuojien rakentamisen pioneeri

Merikarvian Lankoskella syntyneen Pekka Rajajärven, 76, taustaan ja työuraan peilaten on luontevaa, että juuri hän suunnittelee yksityistä pommisuojaa. Hänen kädenjälkensä näkyy Suomen kaikissa yleisissä pommisuojissa.

Rajajärvi työskenteli lähes 40 vuotta sisäministeriön toimistoinsinöörinä päätoimenkuvanana hengästyttävä määrä tehtäviä: väestönsuojien rakentaminen, teknisten määräysten laadinta, kouluttaminen, neuvonta ja määräysten sekä lakipykälien tulkinta.

Rajajärven työuran alussa presidenttinä oli Urho Kekkonen, ja Neuvostoliitto uhkui väkevänä voimissaan. Maail­ma mullistui Rajajärven työvuosina perusteellisesti, mutta itänaapuri ei muuttunut.

Naisille kiitos väestönsuojista

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 herätti suomalaiset tietoisiksi turvallisuuteen liittyvistä asioista, ja väestönsuojat eri puolilla Suomea joutuivat tarkasteluun.

Kerrostalojen häkkivarastoja ja pyöräkellareiden kuntoa väestönsuojien vaatimuksiin päivitettiin, maan alle rakennettujen yleisten kalliosuojien laitteita testattiin ja varusteita uusittiin ja täydennettiin. Myös taloyhtiöiden pölyttyneitä pelastussuunnitelmia nostettiin esiin, ja väestönsuojien ammattilaisia kutsuttiin palvelukseen.

Suurten rakennushankkeiden väestönsuojiin pyydettiin apua Rajajärveltä, ja parhaillaan lainsäädäntöä tuunataan osin hänen tietojaan käyttäen nykytilannetta paremmin palvelevaksi.

Lisäksi Rajajärvi valmisti yleiseen käyttöön kriteeristön, jolla väestönsuojien kunto ja toimivuus voidaan tarkastaa eri puolilla Suomea. Samalla havaitaan laite­viat ja mahdolliset puutteet varustelussa.

Väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta yritettiin ennen Venäjän hyökkäystä jopa livetä, vaikka väestönsuojilla on ollut tutkimusten mukaan suomalaisten vankka tuki.

Väestönsuojien kohtalo oli veitsenterällä erityisesti vuonna 2010, kun pääministeri Matti Vanhasen kakkoshallituksen ministerityöryhmä asuntoministeri Jan Vapaavuoren johdolla vastusti väestönsuojien rakentamisvelvoitetta. Myös ympäristöministeriöstä toivottiin velvoitteelle loppua. Valtiovarainministeri Petteri Orpo ajoi vielä vuonna 2016 ponnekkaasti väes­tönsuojien alasajoa.

Rajajärvi korostaa naispäättäjien panosta väestönsuojien puolustajina.

”Sisäministerit Anne Holmlund ja Päivi Räsänen, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sekä valtiosihteeri Marjo Anttoora ovat johdonmukaisesti puolustaneet väestönsuojien rakentamisvelvoitetta”, Rajajärvi kiittelee.

Myös sisäministerinä toiminut Paula Risikko saa ruusuja: hän rohkeni kahdeksan vuotta sitten torpata Orpon esityksen. Suomi ei siis seurannut Ruotsia, joka lopetti yhdessä vaiheessa uusien väestönsuojien rakentamisen kokonaan.

Pommisuoja toimii vierasmajana

Pekka Rajajärven mökkipaikkakunnalla Sysmän Pääsinniemen kylässä ei ole julkista väestönsuojaa. Hänen pommisuojaansa mahtuisi vaaratilanteessa koko lähitienoon väki ja naapurikylätkin. Tarvittaessa pommisuojan kokoa on mahdollista vielä muuttaa, sillä Rajajärven suunnittelema tietokoneohjelma laskee ja vaihtaa mittoja näppärästi.

Yhdessä asiassa mökkimiljööseen nouseva pommisuoja eroaa tavallisen kansalaisen ennakkokäsityksistä. Usein pommisuojat upotetaan osin maahan, mutta Rajajärven tontilla pintavesi kulkee sen verran lähellä maan pintaa, ettei kaivuu ole mahdollista. Siksi suojasta ei tule luolamaista bunkkeria, vaan mökin pihapiiriin istuva vierasmaja, tosin elementtirakenteinen ja erittäin jykevä.

”Se tarjoaa suojan, vaikka kymmenen metrin etäisyydellä räjähtäisi 300-kiloinen pommi”, Rajajärvi laskee.

Suoja kestää myös 20 tonnin ydinpommia, jotka räjähtävät noin 500 metrin päässä, mikä vastaa Nagasakiin vuonna 1945 pudotetun atomipommin kokoa.

Suojaan tarvittava hiilisuodatteinen ilmanvaihtojärjestelmä ja paineovi tuottavat tavalliseen pihamökkiin verrattuna lisäkustannuksia.

”Kaikki laitteet ja varusteet ovat kotimaassa valmistettuja”, Rajajärvi korostaa.

Taustalla henkilökohtainen tragedia

Palaamme mökin sisätiloihin, jossa varaava takka hohkaa lämpöä. Rajajärvi esittelee pöydän äärellä pommisuojan pohjapiirrosta. Hän on tehnyt insinöörintarkan pohjatyön.

Rajajärven turvallisuushakuinen asenne peilaa varautumista pahimman varalle. Se juontaa henkilökohtaisista kokemuksista. Rajajärvi ei ole säästynyt tragedioilta.

Vakavimman tärskynsä hän koki kevätyönä 1992, kun auto-onnettomuudessa hengen lähtö kävi lähellä. Rajajärven auto törmäsi Hämeenlinnan lähistöllä nokkakolarissa vastaan tulleeseen ajoneuvoon, jossa matkasi kasarmille palaavia varusmiehiä. Kuski oli ilmeisesti nukahtanut.

Rajajärven auto sinkoutui toiselle puolelle tietä ja iskeytyi kylki edellä päin pylvästä. Auton vahvat turvarakenteet pelastivat hengen. Rajajärvi uinui aluksi parisen viikkoa nukutettuna teho-osastolla.

Sen jälkeen alkoi leikkausten sarja, jolla pelastettiin ensin sisäelimet. Oikea käsivarsi oli kyynärpäätä myöten mustana ja iho kokonaan rullalla. Käsi pelastui, mutta Rajajärvelle jäi onnettomuudesta 60 prosentin invaliditeettiaste.

Sairaalassa ja kotona toipuessaan Rajajärvi teki töitä minkä jaksoi. Hän johti sairasvuoteelta käsin vuosina 1990–1996 Kuopioon rakennetun pelastusopiston ja sen harjoitusalueiden valmistumista ja varmisti myös sen rahoitusta lamavuosien ankeina aikoina.

Vammautuminen ei lopettanut Rajajärven liikkumista. Hän laskee käyneensä kuntoutuksessa eli fysiatrin jumpassa jo yli 2 000 kertaa. Talvisin hän hiihtää tuhatkunta kilometriä, joista suurin osa taittuu kesämökin ympäristössä.

Toinen raskas asia elämässä oli vaimon vakava sairastuminen. Perheen yhteiset lomamatkat ja kesäloman vietto mökillä saivat lopun, kun Rajajärvi hyvästeli vaimonsa tämän viimeiselle matkalle kahdeksan kuukautta kestäneen ankaran syöpätaistelun jälkeen. Rajajärvi pysyi loppuun saakka vaimonsa vierellä.

Surunsa Rajajärvi purki työhön. Hän kirjoitti 431-sivuisen tietokirjan Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927–2016.

Hiihtoputken keksijä

Rajajärven pommisuojan vierastupaversiolle ei löydy Suomesta mallia. Suuriin yksityisasuntoihin jouduttiin aikoinaan lain mukaan rakentamaan väestönsuoja, jos rakennuksen pinta-ala ylitti 600 neliötä. Nykyisin velvoitteen raja on 1 200 neliötä.

Väestönsuojat on Suomessa yleensä hyödynnetty fiksusti. Niitä käytetään kerrostaloissa varastoina, yleisinä tiloina tai kuntosaleina. Kallioon louhittu väestönsuoja voi puolestaan palvella parkkihallina. Lain mukaan väestönsuoja pitää tarvittaessa olla tyhjennetty ja valmis käytettäväksi kolmessa vuorokaudessa. Helsingissä metroasemat saadaan valjastettua nopeasti väestönsuojiksi.

Rajajärven ensimmäisiä suurtöitä ministeriössä oli vuonna 1977 Turun Varissuolla kallion sisään rakennettu väestönsuoja, jota hyödynnytetään myös jäähallina. Kalliosuojista löytyy usein urheilutiloja, jopa uimahalli.

Kalliolouhinnan asiantuntijuuttaan Rajajärvi on hyödyntänyt myös toisaalla. Hän suunnitteli hiihto- ja laskettelukeskus Vuokattiin sen johtajan Vesa-Pekka Sarparannan kanssa Suomen ensimmäisen hiihto­putken.

Entä miten Musiikkitalon uudet urut Helsingissä liittyvät väestönsuojiin?

Suomen yhden merkittävimmän väestönsuojalaitteiden valmistajan Temetin perustajan Launo Laakkosen jälkeläiset hyötyivät vuonna 2017 tehdystä yrityskaupasta. Laakkosen kahdesta tyttärestä säveltäjä Kaija Saariaho kuittasi Temetin yhtenä omistajana merkittävän rahapotin, josta hän luovutti miljoona euroa Musiikkitalon urkuihin.

Saman hintainen kuin sähköauto

Pekka Rajajärven rantatontilla on valmiina reilut parikymmentä vuotta sitten valmistunut saunamökki, jonka hän rakensi itse. Myöhemmin saunamökin lähistölle valmistui nykyaikaisin mukavuuksin varusteltu sataneliöinen talviasuttava päämökki. Mökistä avautuu esteettömät näkymät järvelle, jonka ranta on lapsia ajatellen matala.

Rajajärvi on vuosien varrella rakennuttanut kesämökilleen lisää nukkumatilaa sitä mukaa, kun lasten perheet ovat kasvaneet. Pian pommisuoja-vierasmaja tarjoaa tilaa entistä enemmän.

Mökin pihaan pääsee omalla autolla, mikä oli yksi peruste tontin valitsemisessa. Mökkimatkat ja Lapin- kierros kerran tai kaksi vuodessa tuovat suurimmat kilometrit auton mittariin. Rajajärvi on ajanut farkkuolvollaan 360 000 kilometriä eli noin kahdeksan kertaa maapallon ympäri.

Puolisen vuotta sitten hän harkitsi lähes 20 vuotta vanhan auton vaihtamista sähköautoon, mutta mieli muuttui.

”Mietin, miksi vaihtaa autoa. Se on edelleen toimiva, edes pellit eivät ole ruostuneet”, Rajajärvi sanoo.

Hän laskeskeli, että uuden sähköauton hinnalla saisi rakennettua pommisuojan, josta olisi hyötyä pitkään. Väestönsuojan käyttöiäksi lasketaan keskimäärin sata vuotta.

”Päätin panostaa tulevaisuuteen ja ennen kaikkea turvallisuuteen, jopa ikuisuudelta tuntuvan sadan vuoden päähän.” 

Tällainen pommisuojasta tulee

Rajajärven elementtirakenteisen pommisuojan koko on 13 x 6 metriä, ja korkeutta sillä on 2,3 metriä. Kokonaispinta-ala on 72 neliötä, johon paineovella erotettava kevytrakenteisempi eteistila tuo lisää 13 neliötä. Perustus on sepelin päälle valettu betonilaatta.

Normaalin kesämökin varustelusta pommisuoja eroaa siinä, että nurkkaan asennetaan hiilisuodattamilla varustetut ilmanvaihtolaitteet, joita tulee varmuuden vuoksi kaksi. Laitteiden toimivuuden ja sähkön saannin kaikissa oloissa varmistaa aggregaatti.

Pommisuoja ympäröidään 30-senttisellä betonikerroksella. Terästä rakennukseen uppoaa 8 200 kiloa. Ulkoa rakennus vuorataan hirrellä ja sisältä puupaneelilla niin, ettei se juuri erotu pihan muista rakennuksista. Arjessa pommisuojaa käytetään kesäasuntona ja talvella varastona.

Rajajärvi laskee pommisuojansa maksavan noin 83–128 000 euroa. Summasta suunnilleen puolet on väestönsuojan vaatimia lisäkustannuksia. Hintaan vaikuttaa myös valmiina olevien elementtien hyödyntäminen ja työtunnit, joita Rajajärvi laskee tarvittavan lähes 1 700 ennen kuin pommisuoja on valmis.

Lähde: pekkarajajarvi.fi

Lue myös: Suomessa väestönsuojat antavat suojaa 4,4 miljoonalle ihmiselle – Näin Suomesta on tullut varautumisen huippuosaaja