Roy Rissanen Maajussille morsian maailmalla -ohjelman vaimojahdissa – Äiti-Mirjam antaa vain yhden neuvon pojalleen: ”Elä ihmisiksi”

Kun kanadalainen Roy Rissanen päätti lähteä etsimään kumppania vanhempiensa synnyinmaasta Suomesta, Royn äiti oli iloinen. Mirjam Rissanen toivoo pojalle vaimoa, joka tarvittaessa potkisi takamukselle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kiinteistö­välittäjä Roy Rissanen viihtyi Suomessa tosi-tv-ohjelmaa tehtäessä. Yksi hyvän morsiamen kriteeri on tämä: ”Viihtyy niin lenkkitossuissa kuin korko­kengissäkin.”

Kun kanadalainen Roy Rissanen päätti lähteä etsimään kumppania vanhempiensa synnyinmaasta Suomesta, Royn äiti oli iloinen. Mirjam Rissanen toivoo pojalle vaimoa, joka tarvittaessa potkisi takamukselle.
Teksti: Linda Martikainen

Roy Rissanen istuu kiltisti veneen perässä ja odottaa. Kandalaispojan kädessä on pitkästä oksasta tehty onki, jonka päässä roikkuu paksu naru. Vene on osittain kuivalla maalla, mutta se ei pientä kalastajaa haittaa.

”Olimme kaikki kovia kalastamaan, ja Roy halusi välttämättä kalastaa setänsä kesämökillä Pine Island -järven rannalla. Poika istui paatissa ainakin tunnin. Kun häneltä sitten kysyi, että tuleeko kalaa, nosti Roy tyhjän narun vedestä ja totesi rauhallisesti: ”Ei vielä”, muistelee Mirjam Rissanen.

Tuosta muistosta on yli 40 vuotta. Tällä hetkellä Roy Rissanen, 47, etsii puolisoa Maajussille morsian maailmalla -ohjelmassa. Royn äiti Mirjam, 72, seuraa innoissaan poikansa morsianjahtia. Hän asuu seniorikodissa Sault Ste. Marien kaupungissa. Roy asuu nykyään kaukana äidistään Nova Scotian Halifaxissa. Mutta vielä kauempaa hän lähti etsimään vaimoa: sukunsa juurilta Suomesta.

Roy Rissanen muutti Kanadaan 1950-luvulla

Rissasten muutto Kanadaan on Roylle tuttu tarina. Varkaudessa syntynyt Mirjam oli 9-vuotias, kun hän muutti vanhempiensa kanssa Kanadaan 50-luvun lopulla.

Royn isovanhemmat halusivat muuttaa Kanadaan paremman elämän toivossa. Isoisä oli kertonut kuudelle lapselleen, että Kanada on maidon ja hunajan maa. Isoisä menehtyi työtapaturmassa vain 44-vuotiaana.

Sault Ste. Mariessa syntyneen Royn lapsuus Pohjois-Ontariossa oli onnellinen. Hän oppi suomea vanhemmiltaan, eikä piskuinen suomalaisyhteisö Sault Ste. Mariessa ole luopunut omasta kielestä tänäkään päivänä.

Mirjam Rissanen muutti 9-vuotiaana Varkaudesta Kanadan Ontarioon. Nykään hän asuu Sault Ste. Marien kaupungin seniorikodissa.

Mirjam Rissanen muutti 9-vuotiaana Varkaudesta Kanadan Ontarioon. Nykään hän asuu Sault Ste. Marien kaupungin seniorikodissa. © Meaghan Kent

Roy: Pohjois-Ontario oli hyvä paikka kasvaa. Parasta oli yhdessä vietetty aika perheen ja suvun kanssa. Muistan hyvin esimerkiksi monipäiväiset festivaalit, jolloin kaikki suomalaiset kokoontuivat yhteen lähikaupungeista. Oli hauskaa tuntea olevansa osa laajempaa suomalaisyhteisöä.

Mirjam: Puhuimme Roylle paljon suomea kun hän oli pieni. Kouluun mennessään hän ei juuri englantia puhunut. Kun mainitsimme siitä opettajalle, hän sanoi, että älkää olko huolissanne, poika kyllä oppii kieltä sen verran mitä tarvitsee. Ja oikeassa hän oli.

Roy: Olen ylpeä suomalaisista juuristani. Vaikka olen syntynyt Kanadassa, olen aina tuntenut ulkopuolisuutta. Kaverini usein kiusoittelivat minua suomalaisuudestani, mutta se oli vain hyväntahtoista, ystävien keskeistä naljailua.

Mirjam: Roy oli lapsena hyvin hiljainen ja ujokin. Hän oli usein mieluummin itsekseen kuin jonkun kanssa ulkona riehumassa. Hän oli itsenäinen poika, jonka ei tarvinnut tehdä kolttosia.

Roy: Äiti aina sanoo, että menin omia polkujani. Olen perinyt äidiltäni periksiantamattomuuden, suomalaisen sisukkuuden. Vaikka johonkin juttuun menisi paljon aikaa, pala palalta teen homman loppuun enkä jätä kesken.

Roy äidinisä Martti Paavilainen kuului panssarilaiva Ilmarisen miehistöön, mutta ei onneksi ollut aluksessa sen tuhoutuessa 1941.

Royn äidinisä Martti Paavilainen kuului panssarilaiva Ilmarisen miehistöön, mutta ei onneksi ollut aluksessa sen tuhoutuessa 1941.

Suvun perintö

Roy: Olen oppinut, että töitä pitää tehdä lujasti saavuttaakseen tavoitteita, omia unelmia. Isältäni Matilta eli Masalta opin arvostamaan etenkin luontoa ja omaa aikaa: sitä, ettei ympärillä aina tarvitse olla ihmisiä. Joskus riittää vain metsän rauha.

Mirjam: Tunnistan kyllä tuon periksiantamattomuuden. Aloitettuja hommia ei kesken jätetä, vaan ne viedään loppuun asti vaikka mikä olisi.

Mirjam teki työuransa parturi-kampaajana ja hänen miehensä Matti työskenteli rakennusinsinöörinä.

Royn ja Mirjamin välillä on nykyään yli 2 000 kilometriä. Ikävä vaivaa usein äitiä, koska lentokoneellakin matka kestää kolmisen tuntia.

Mirjam: Kyllähän se ikävä tuntuu, vaikka totuin siihen oikeastaan jo silloin, kun Roy meni alle parikymppisenä laivastoon. Soittelemme usein, ja nykyään tietokoneen avulla voi katsoa toisen kasvojakin.

Roy: Äitini oli hyvin ylpeä laivastourastani, se on meillä eräänlainen perinne. Hänen isänsä oli laivastossa panssarilaiva Ilmarisessa, joka upposi vuonna 1941 kun ajoi miinaan. Onneksi isoisä ei ollut silloin aluksessa.

Minä lopetin laivastourani vuonna 1997. Nykyään työskentelen kiinteistönvälittäjänä. Elämäni on keskittynyt Halifaxiin, ja äiti ymmärtää sen hyvin. Äidin mielestä olen kuitenkin aina liian laiha ja voisin syödä hänen mielestään enemmän.

Roy Rissanen

Mikä lintu Mirjam olisi? Roy: Talitintti! Se on sitkeä ja peloton.” © Mtv3

Itsevarmat naiset

Royn vanhemmat Mirjam ja Matti avioi­tuivat kolme kuukautta tutustumisensa jälkeen.

Mirjam: Siinä ei kauan aikailtu. Menimme vihille täällä Sault Ste. Mariessa. Olemme olleet naimisissa jo yli 50 vuotta.

Roy: Äiti oli iloinen mahdollisuudesta, että voisin löytää hyvän suomalaisen naisen. Heissä on jotain erityistä.

”Suomalainen nainen tietää mitä haluaa ja millainen hän on.

Suomalaiset eroavat kanadalaisista, sen huomasin jo lyhyen Suomen-matkani aikana. Kyse on jonkinlaisesta itseluottamuksesta: varmuudesta, jossa ei ole tippaakaan ylimielisyyttä. Suomalainen nainen tietää mitä haluaa ja millainen hän on.

Usein kuulee, että suomalaiset ovat ujoja, mutta siinä on mielestäni väärää tulkintaa. Suomalaiset eivät vain halua tuhlata aikaa puhumalla niitä näitä.

Mikä lintu Roy olisi? Mirjam: Joutsen. Se on kaunis ja rauhallinen lintu, joka on myös uskollinen.

Mikä lintu Roy olisi? Mirjam: Joutsen. Se on kaunis ja rauhallinen lintu, joka on myös uskollinen. © Meaghan Kent

Mirjam: Minusta Royn idea ohjelmaan osallistumisesta oli hyvä juuri siksi, että Roy on aiemmin ollut vähän ujo ja hiljainen. Tv-ohjelma on saanut hänet ulos kuorestaan.

Hänelle sopisi sellainen suomalainen nainen, joka sanoisi, että nyt tehdään näin. Nainen, joka vähän potkisi takamuksille ja kertoisi kaapin paikan.

Roy: Ensimmäinen avioliitto opetti minulle paljon, ja ex-vaimoni tulee aina olemaan poikani äiti. Poikani Alexander, ”Lex”, täytti juuri 18 vuotta ja on aloittamassa omaa elämäänsä yliopistossa. Hän on ollut ihan mielissään Suomi-seikkailustani.

Prioriteettini yksinhuoltajana on ollut ensisijaisesti olla hyvä isä pojalleni. Hän oli noin viiden vanha, kun erosimme. Pojan aikuistumisen myötä minunkin on aika elää omaa elämääni.

Perinneruokaa

Roylle tärkeä osa suomalaista perintöä on ollut äidin tekemä suomalainen perinneruoka. Mirjaminkin mielestä suomalainen ruoka peittoaa kanadalaisen yhtä helposti kuin lätkäkaukalossa.

Mirjam: Olen aina kokkaillut mielelläni suomalaisia ruokia. Ihan hyvää ruokaa Kanadassakin on, mutta kun me molemmat olemme Matin kanssa suomalaisia, tuttu ruoka tuntuu aina parhaalta.

Mirjam on miehensä Matin kanssa kasvattanut Royn suomalaiseen tyyliin. ”Olen perinyt äidiltäni periksi­antamattomuuden, suomalaisen sisukkuuden”, Roy kertoo.

Mirjam on miehensä Matin kanssa kasvattanut Royn suomalaiseen tyyliin. ”Olen perinyt äidiltäni periksi­antamattomuuden, suomalaisen sisukkuuden”, Roy kertoo.

Lihasopasta tykkäämme tosi paljon! Kanadalaisilla on omat soppansa, mutta mikään ei ole niin hyvää kuin meidän lihasoppa. Karjalanpiirakat ovat myös herkkua. Äitini opetti minut aikoinaan tekemään niitä – tai en tiedä, opettiko. Hän vain sanoi, että nyt teet ja sillä selvä!

Roy: Äiti piti huolen siitä, että opimme tuntemaan suomalaista ruokakulttuuria. Esimerkiksi jouluna meillä oli äidin tekemää käpykakkua, kinkkua ja laatikoita. Äiti teki jopa maksalaatikkoa, vaikka vihaa maksaa.

Yksi ruokalaji sai minun kulmakarvani nousemaan, nimittäin mustamakkara. Isoäitini teki sitä kerran ja maistoin rohkeasti, mutta pieni pala riitti.

Jos muuttaisin Suomeen lihoisin varmasti, koska söisin niin paljon.

Kaikki peliin

Toukokuussa Royn vanhemmilla on hääpäivä, mutta siitä ei tehdä numeroa.

Mirjam: Emme aio juhlia hääpäivää sen kummemmin, sitä on tullut juhlittua jo niin monena vuotena.

Mirjam ei lukeudu äiteihin, jotka jakavat lapsilleen neuvoja rakkauselämän hoitamiseen.

Roy Rissanen ja äiti Mirjam

Äiti ei puutu Royn rakkauselämään. Yhden neuvon hän on antanut: ”Elä ihmisiksi”.

Mirjam: Roylle en oikein osaa antaa mitään parisuhdeneuvoja, paitsi että elä ihmisiksi.

Roy: Äiti on aina antanut minun elää omaa elämääni. En pelkää elämää, vaan otan kaiken vastaan avosylin.

Viettäisin mielelläni loppuelämäni jonkun kanssa, mutta en halua olla suhteessa, jossa itse olen täysillä mukana, mutta toinen ei.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 4/21.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X