”Urho ja Sylvi Kekkosella oli avoin avioliitto aikana, jolloin sellaisesta ei voinut puhua” – Ensimmäinen nainen -teos piirtää presidentin puolisosta hauskan ja itsenäisen kirjailijan henkilökuvan

Miksi halusit kirjoittaa juuri Sylvi Kekkosesta?

Löysin vuoden 2015 keväällä kirjaston poistohyllystä Sylvi Kekkosen kirjoittamista kirjoista kootun kirjan Teokset. Silloin huomasin, että Sylvi julkaisi ensimmäisen kirjansa 49-vuotiaana. Sylvillä oli silloin pitkiä sairaalajaksoja reuman takia, jolloin hän alkoi kirjoittaa aforismeja sairaalassa.

Mielestäni on kiinnostavaa, että sen ikäisenä Sylvi käänsi uuden lehden elämässään. Sylvin uusi elämänvaihe alkoi keriä tarinaa minun mielessäni ja siitä syntyi kirjani Ensimmäinen nainen.

Miksi teit juuri historiallisen romaanin etkä esimerkiksi tietokirjaa?

En ole tietokirjailija, vaan kaunokirjailija. Tässä faktat ovat faktoja, mutta Sylvin sisäinen maailma on keksittyä.

En olisi kirjoittanut Sylvi Kekkosesta, ellen olisi löytänyt itseäni kiinnostavia kysymyksiä hänen elämästään: Millainen on naisen elämänvaihe, kun lapset ovat kasvaneet? Milloin ihmisen elämä ja toiveet toteutuvat ja milloin jäävät toteutumatta?

Mitä lähteitä käytit kirjoittamisen tukena?

Luin Sylvin kirjeitä ja päiväkirjoja. Luulen, että Sylvi on hävittänyt päiväkirjojaan. Niistä on säilynyt vain muistiinpanoja ajalta, kun pojat olivat pieniä ja lisäksi satunnaisia, usein kesken jääneitä päiväkirjoja myöhemmiltä elämän vaiheilta.

Miksi kirjasi tarina alkaa siitä, kun Sylvi on kuusikymppinen ja vastikään ajanut ajokortin?

Se on kohta, jossa hänellä on perspektiiviä koko menneeseen elämäänsä. Hän käy silloin sitä läpi. Lapsuus oli Sylvi Kekkoselle hirveän tärkeää aikaa. Hän muistelee kirjassani myös muuttamista Helsinkiin ja tutustumista Urho Kekkoseen.

Kirja käsittelee myös Sylvin suhdetta poikiinsa. Hänen ei ollut helppo päästää lapsistaan irti, kun nämä kasvoivat aikuisiksi. Liikutuin syvästi siitä, miten vahva Sylvi on ollut. Hän on kulkenut vaikeuksistaan ja sairauksistaan huolimatta omaa tietään.

Mitä sairauksia ja vaikeuksia tarkoitat?

Reuman lisäksi Sylvin synnytys oli vaikea. Sylvillä oli sen jälkeen lukuisia keskenmenoja ja yksi vaikea kohdun ulkoinen raskaus 39-vuotiaana. Siihen todennäköisesti loppui Sylvin ja Urhon välinen sukupuolielämä.

Heidän suhteensa oli sen jälkeen kumppanuusrakkautta. He sopivat, että Urholla sai olla muita naisia ja Sylvikin tiettävästi ihastui kerran: Olavi Paavolaiseen.

Kekkosten välillä oli syvää rakkautta, vaikka suhde oli niin ristiriitainen. Tavallaan Urholla ja Sylvillä oli avoin avioliitto aikana, jolloin tällaisesta ei voinut edes puhua.

Johanna Venho eläytyi voimakkaasti Sylvi Kekkosen elämänvaiheisiin kirjaa kirjoittaessaan. Tommi Tuomi / Otavamedia

Miksi kirjasi teksti etenee niin, että Sylvi puhuu koko ajan ystävälleen Marja-Liisa Vartiolle?

Elokuussa 1966 Sylvin ystävä, kirjailija Marja-Liisa Vartio kuoli. Marja-Liisa tuki Sylviä ja piti Sylvin kirjoja arvossa, joten olen ajatellut, että hänen kuolemallaan oli Sylville suuri merkitys.Tarinani muuttuu sillä tavalla kuvitteelliseksi, että Sylvi keskustelee kuolleen Marja-Liisa Vartion kanssa Katerma-mökillään. Toin tämän tason kirjaani siksi, että lukija tajuaa kirjani olevan fiktiota.

Mitä uutta kirja tuo esille Sylvi Kekkosesta?

Kaikki eivät muista tai tiedä, että hän oli kirjailija. Sylvi oli paljon hauskempi kuin hänen julkinen kuvansa oli. Ihmiset pitävät häntä aika pidättyväisenä ja sulkeutuneena. Sylvissä oli rempseämpi puoli, joka presidentin puolisona oli kätketty hänen sisäänsä. Rempseys näkyi hänen nuoruudessaan ja siinä, millaisia ystäviä hänellä oli.

Hänen parhaat ystävänsä, kuten Essi Renvall ja Maija-Liisa Heini, olivat ronskin huumorin boheemeja naisia. Sylvi piti kirjallista salonkia, johon oli kutsuttuna myös nuoria, radikaaleja runoilijoita.

Miten Kekkosten suku on suhtautunut kirjaasi?

Myönteisesti. Tapasin Sylvin lapsenlapsen Tea Kekkosen ja hän vei minut Kekkosten Katerma-kesämökille Suomusjärvelle. Suomusjärveläiset kertoivat runsaasti muistojaan Sylvi Kekkosesta. Katerma oli Sylvi Kekkosen piilopirtti, jonne hän saapui kirjoittamaan. Katermassa Sylvi oleili housuissa ja mökkivaatteissa, vaikka hän oli muuten aina huoliteltu.

Juttu on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 4/19

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti